Jehova on turvamme
”Koska sinä sanoit: ’Jehova on turvani’, – – mikään onnettomuus ei sinua kohtaa.” (PSALMIT 91:9, 10)
1. Miksi voimme sanoa, että Jehova on turvamme?
JEHOVA on kansansa todellinen turva. Jos olemme kokonaan vihkiytyneitä hänelle, olemme ehkä ’ahtaalla joka suhteessa, mutta emme liikuntakyvyttömiksi ahdistettuja, ymmällä, mutta emme tyystin umpikujassa, vainottuja, mutta emme pulaan jätettyjä, maahan syöstyjä, mutta emme tuhottuja’. Miksi on näin? Koska Jehova antaa meille ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen”. (2. Korinttilaisille 4:7–9.) Taivaallinen Isämme auttaa meitä elämään jumalisesti, ja me voimme rohkaista mielemme psalmistan sanoin: ”Koska sinä sanoit: ’Jehova on turvani’, olet tehnyt Korkeimman asunnoksesi; mikään onnettomuus ei sinua kohtaa.” (Psalmit 91:9, 10.)
2. Mitä voidaan sanoa psalmista 91, ja mitä se lupaa?
2 Psalmin 91 kirjoittaja on saattanut olla Mooses. Päällekirjoitus mainitsee hänet psalmin 90 sepittäjäksi, ja psalmi 91 seuraa sitä ilman mainintaa toisesta kirjoittajasta. Psalmi 91 laulettiin kenties vuorolauluna eli niin, että yksi laulaja lauloi ensin (91:1, 2) ja sitten kuoro vastasi (91:3–8). Seuraavaksi kuultiin mahdollisesti yksi ääni (91:9a), johon ryhmä vastasi (91:9b–13). Sitten yksi laulaja saattoi laulaa viimeiset sanat (91:14–16). Joka tapauksessa psalmi 91 lupaa hengellistä turvallisuutta voidelluille kristityille luokkana ja vakuuttaa samaa heidän vihkiytyneille tovereilleen ryhmänä.a Tarkastellaanpa tätä psalmia kaikkien tällaisten Jehovan palvelijoiden kannalta.
Turva ’Jumalan kätkössä’
3. a) Mikä on ”Korkeimman kätkö”? b) Mitä ”majapaikka Kaikkivaltiaan varjossa” meille merkitsee?
3 Psalmista laulaa: ”Se, joka asuu Korkeimman kätkössä, varmistaa itselleen majapaikan Kaikkivaltiaan varjosta. Minä sanon Jehovalle: ’Sinä olet turvani ja linnoitukseni, Jumalani, johon minä luotan.’” (Psalmit 91:1, 2.) ”Korkeimman kätkö” on kuvaannollinen suojapaikka meille ja varsinkin voidelluille, jotka ovat Panettelijan erityinen maalitaulu (Ilmestys 12:15–17). Hän tuhoaisi meidät kaikki, ellemme olisi suojassa Jumalan luona hänen hengellisinä vierainaan. Sen ansiosta, että meillä on ”majapaikka Kaikkivaltiaan varjossa”, saamme olla Jumalan suojissa eli hänen varjossaan (Psalmit 15:1, 2; 121:5). Ei ole varmempaa turvaa eikä pelottavampaa linnoitusta kuin Suvereeni Herramme Jehova (Sananlaskut 18:10).
4. Mitä juonia ”linnustaja”, Saatana, käyttää, ja miten pääsemme pakoon?
4 Psalmista lisää: ”Hän itse [Jehova] vapauttaa sinut linnustajan pyydyksestä, vastoinkäymisiä aiheuttavasta rutosta.” (Psalmit 91:3.) Muinaisessa Israelissa linnustaja vangitsi usein lintuja ansoilla tai pyydyksillä. ”Linnustajan”, Saatanan, ansoihin kuuluvat hänen paha järjestönsä ja hänen ’vehkeilynsä’ (Efesolaisille 6:11). Polullemme kätketään pyydyksiä vetämään meitä pahuuteen ja hengelliseen turmioon (Psalmit 142:3). Mutta koska olemme luopuneet epävanhurskaudesta, ’sielumme on kuin lintu, joka pääsee pois pyydyksestä’ (Psalmit 124:7, 8). Miten kiitollisia olemmekaan siitä, että Jehova vapauttaa meidät jumalattoman ”linnustajan” kynsistä! (Matteus 6:13.)
5, 6. Mikä ”rutto” on aiheuttanut ”vastoinkäymisiä”, mutta miksi Jehovan palvelijat eivät sairastu siihen?
5 Psalmista mainitsee ”vastoinkäymisiä aiheuttavan ruton”. Eräänlainen tarttuvan epidemian kaltainen tekijä aiheuttaa ”vastoinkäymisiä” ihmissuvulle ja Jehovan suvereeniuden kannattajille. Historioitsija Arnold Toynbee kirjoitti tästä: ”Toisen maailmansodan päättymisestä lähtien kansallismielisyys on kaksinkertaistanut paikallisten suvereenien itsenäisten valtioiden määrän – – ihmiskunnan nykyinen mieliala on lisääntyvässä määrin jakava.”
6 Läpi vuosisatojen ovat jotkut hallitsijat lietsoneet maailmaa jakavan erimielisyyden liekkejä. He ovat myös vaatineet syvää kunnioitusta itselleen tai erilaisille kuvapatsaille tai symboleille. Mutta Jehova ei ole koskaan antanut uskollisten palvelijoittensa sairastua sellaiseen ”ruttoon”. (Daniel 3:1, 2, 20–27; 6:7–10, 16–22.) Rakkaudellinen kansainvälinen veljesjoukkomme omistaa Jehovalle yksinomaisen antaumuksen, säilyttää raamatullisen puolueettomuuden ja tunnustaa ennakkoluulottomasti, että ”jokaisessa kansakunnassa se, joka pelkää – – [Jumalaa] ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen” (Apostolien teot 10:34, 35; 2. Mooseksen kirja 20:4–6; Johannes 13:34, 35; 17:16; 1. Pietarin kirje 5:8, 9). Vaikka kohtaamme ”vastoinkäymisiä” siten, että meitä vainotaan, koska olemme kristittyjä, olemme iloisia ja hengellisesti turvassa ”Korkeimman kätkössä”.
7. Miten Jehova suojelee meitä ”siipisulillaan”?
7 Koska Jehova on turvamme, ammennamme lohtua seuraavista sanoista: ”Siipisulillaan hän estää pääsyn luoksesi, ja hänen siipiensä alta sinä etsit turvaa. Hänen totuudellisuutensa on suuri kilpi ja vallitus.” (Psalmit 91:4.) Jumala suojelee meitä, niin kuin emolintu liitelee suojelevasti poikastensa yllä (Jesaja 31:5). ”Siipisulillaan hän estää pääsyn” luoksemme. Yleisesti puhuen linnun ”siipisulat” ovat sen siivet. Niillä lintu peittää poikasensa suojellen niitä saalistajilta. Juuri lentämään oppineiden poikasten tavoin olemme turvassa Jehovan kuvaannollisten siipisulkien alla, koska olemme saaneet turvapaikan hänen tosi kristillisestä järjestöstään (Ruut 2:12; Psalmit 5:1, 11).
8. Miten Jehovan ”totuudellisuus” on suuri kilpi ja vallitus?
8 Me luotamme ”totuudellisuuteen” eli uskollisuuteen. Se on kuin entisaikojen suuri kilpi, joka oli usein muodoltaan oven kaltainen ja niin suuri, että se saattoi suojata ihmisen koko vartaloa (Psalmit 5:12). Luottamus sellaiseen suojaan vapauttaa meidät pelosta (1. Mooseksen kirja 15:1; Psalmit 84:11). Uskomme tavoin Jumalan totuudellisuus on suuri suojaava kilpi, joka pysäyttää Saatanan palavat heittoaseet ja torjuu vihollisen iskut (Efesolaisille 6:16). Se on myös vallitus, luja suojavarustus, jonka takana pysymme lujina.
’Emme pelkää’
9. Minkä vuoksi yö voi olla pelottavaa aikaa, mutta miksi emme pelkää?
9 Jumalalta saatavan suojeluksen vuoksi psalmista sanoo: ”Sinä et pelkää mitään kauhistavaa yöllä, et päivällä lentävää nuolta, et synkässä hämäryydessä kulkevaa ruttoa, et keskipäivällä hävitystä aiheuttavaa tuhoa.” (Psalmit 91:5, 6.) Koska pahat teot tehdään usein pimeyden varjossa, yö voi olla pelottavaa aikaa. Maata nykyään peittävän hengellisen pimeyden keskellä vihollisemme turvautuvat usein peiteltyihin tekoihin yrittäessään tuhota hengellisyytemme ja lopettaa saarnaamistyömme. Mutta ’me emme pelkää mitään kauhistavaa yöllä’, koska Jehova varjelee meitä. (Psalmit 64:1, 2; 121:4; Jesaja 60:2.)
10. a) Mitä ”päivällä lentävä nuoli” näyttää merkitsevän, ja miten suhtaudumme siihen? b) Minkä luonteista on ”synkässä hämäryydessä kulkeva rutto”, ja miksi emme pelkää sitä?
10 ”Päivällä lentävä nuoli” näyttää merkitsevän sanallista hyökkäystä (Psalmit 64:3–5; 94:20). Kun jatkamme hellittämättä totuudellisen tiedon esittämistä, sellainen pyhän palveluksemme avoin vastustus osoittautuu turhaksi. Emme myöskään pelkää ”synkässä hämäryydessä kulkevaa ruttoa”. Tämä on kuvaannollinen rutto, joka leviää tämän Saatanan vallassa olevan moraalisesti ja uskonnollisesti sairaan maailman synkässä hämäryydessä (1. Johanneksen kirje 5:19). Se saa aikaan kuolettavan mielen- ja sydämentilan ja jättää ihmiset pimeyteen Jehovan, hänen tarkoitustensa ja hänen rakkaudellisten järjestelyjensä suhteen (1. Timoteukselle 6:4). Keskellä tätä pimeyttä me emme pelkää, sillä saamme osaksemme runsaasti hengellistä valoa (Psalmit 43:3).
11. Mitä tapahtuu niille, jotka kokevat ’hävityksen keskipäivällä’?
11 Myöskään ”keskipäivällä hävitystä aiheuttava tuho” ei kauhistuta meitä. ”Keskipäivä” voi tarkoittaa maailman niin sanottua valistusta. Ne jotka omaksuvat sen materialistiset näkemykset, kärsivät hengellisen tuhon. (1. Timoteukselle 6:20, 21.) Kun julistamme rohkeasti Valtakunnan sanomaa, emme pelkää keitään vihollisiamme, sillä Jehova on Suojelijamme (Psalmit 64:1; Sananlaskut 3:25, 26).
12. Keiden viereltä ”kaatuu” tuhansia ja millä tavoin?
12 Psalmista jatkaa: ”Tuhat kaatuu sinun viereltäsi ja kymmenentuhatta oikealta puoleltasi; sinun lähellesi se ei tule. Vain silmilläsi sinä katsot ja näet jumalattomien rankaisun.” (Psalmit 91:7, 8.) Monet ’kaatuvat’ hengelliseen kuolemaan ’viereltämme’, koska he eivät tee Jehovasta turvaansa. Tosiasiassa ”kymmenentuhatta” on kaatunut nykyajan hengellisten israelilaisten ”oikealta puolelta” (Galatalaisille 6:16). Mutta olemmepa voideltuja kristittyjä tai heidän vihkiytyneitä tovereitaan, olemme turvassa Jumalan ”kätkössä”. Me vain ’katsomme ja näemme niiden jumalattomien rankaisun’, jotka niittävät onnettomuutta kauppamaailmassa, eri uskonnoissa ja muilla tahoilla (Galatalaisille 6:7).
’Mikään onnettomuus ei meitä kohtaa’
13. Mitkä onnettomuudet eivät kohtaa meitä ja miksi eivät?
13 Vaikka tämän maailman turvallisuus järkkyy, me asetamme Jumalan ensimmäiseksi ja ammennamme rohkaisua psalmistan sanoista: ”Koska sinä sanoit: ’Jehova on turvani’, olet tehnyt Korkeimman asunnoksesi; mikään onnettomuus ei sinua kohtaa, eikä vitsauskaan lähesty telttaasi.” (Psalmit 91:9, 10.) Jehova on siis turvamme. Me teemme kuitenkin Korkeimman myös ’asunnoksemme’, josta saamme suojan. Kiitämme Jehovaa Kaikkeuden Suvereenina, ’asumme’ hänessä, joka on turvallisuutemme Lähde, ja julistamme hänen Valtakuntansa hyvää uutista (Matteus 24:14). Siksi ’mikään onnettomuus ei kohtaa meitä’ – ei mikään tässä psalmissa aiemmin kuvailluista onnettomuuksista. Vaikka joutuisimmekin muiden mukana kokemaan sellaisia onnettomuuksia kuin maanjäristyksiä, pyörremyrskyjä, tulvia, nälänhätää ja sodan kauhuja, nämä eivät tuhoa uskoamme eivätkä hengellistä turvallisuuttamme.
14. Miksi kuolettavat vitsaukset eivät tartu meihin Jehovan palvelijoihin?
14 Voidellut kristityt ovat kuin muukalaisasukkaita, jotka asuvat teltoissa erillään tästä asiainjärjestelmästä (1. Pietarin kirje 2:11). ’Ei vitsauskaan lähesty heidän telttaansa.’ Onpa toivomme taivaallinen tai maallinen, emme ole osa maailmasta eivätkä meihin tartu sellaiset hengellisesti kuolettavat vitsaukset kuin sen moraalittomuus, materialismi, väärä uskonto ja ”pedon” ja sen ”kuvan”, Yhdistyneiden kansakuntien, palvonta (Ilmestys 9:20, 21; 13:1–18; Johannes 17:16).
15. Millä tavoin enkelit auttavat meitä?
15 Psalmista puhuu edelleen siitä, miten meitä suojellaan: ”Enkeleilleen hän [Jehova] antaa sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. Käsillään he sinua kantavat, ettet iskisi jalkaasi kiveen.” (Psalmit 91:11, 12.) Enkeleille on annettu voima suojella meitä (2. Kuninkaiden kirja 6:17; Psalmit 34:7–9; 104:4; Matteus 26:53; Luukas 1:19). Ne varjelevat meitä ’kaikilla teillämme’ (Matteus 18:10). Meillä on Valtakunnan julistajina enkelien johto ja varjelus, emmekä me kompastu hengellisesti (Ilmestys 14:6, 7). Eivät edes sellaiset ’kivet’ kuin työllemme asetetut kiellot, ole saaneet meitä kompastumaan ja menettämään Jumalan suosiota.
16. Miten ”nuoren leijonan” ja ”kobran” hyökkäykset eroavat toisistaan, ja miten suhtaudumme niihin?
16 Psalmista jatkaa: ”Nuoren leijonan ja kobran päälle sinä astut, tallaat maahan harjakkaan nuoren leijonan ja suuren käärmeen.” (Psalmit 91:13.) Aivan niin kuin nuori leijona hyökkää avoimesti, suoraan, jotkut vihollisemmekin ilmaisevat vastustuksensa avoimesti hyväksymällä lakeja, joiden avulla on tarkoitus lopettaa saarnaamistyömme. Mutta meihin kohdistetaan myös odottamattomia hyökkäyksiä, samoin kuin kobra iskee piilopaikastaan. Kulissien takana piileskelevät papit hyökkäävät joskus meitä vastaan esimerkiksi lainlaatijoiden ja tuomarien välityksellä. Mutta Jehovan tuella pyrimme rauhaisasti helpottamaan tilannetta vetoamalla tuomioistuimiin, ja siten ’puolustamme ja laillisesti vahvistamme hyvää uutista’. (Filippiläisille 1:7; Psalmit 94:14, 20–22.)
17. Miten tallaamme maahan ”harjakkaan nuoren leijonan”?
17 Psalmista puhuu ”harjakkaan nuoren leijonan ja suuren käärmeen” tallaamisesta maahan. Harjakas nuori leijona voi olla hyvin raivokas, ja suuri käärme saattaa olla todella isokokoinen (Jesaja 31:4). Riippumatta siitä, miten raivokas tuollainen harjakas nuori leijona saattaakin olla hyökätessään uhrin kimppuun, me kuitenkin kuvaannollisesti puhuen tallaamme sitä tottelemalla Jumalaa ennemmin kuin leijonan kaltaisia ihmisiä tai järjestöjä (Apostolien teot 5:29). Uhkaava ”leijona” ei siis aiheuta meille hengellistä vahinkoa.
18. Kenet ”suuri käärme” saattaa tuoda mieleemme, ja mitä meidän täytyy tehdä, jos olemme hyökkäyksen kohteena?
18 Kreikkalaisessa Septuagintassa ”suurta käärmettä” sanotaan ”lohikäärmeeksi”. Tämä saattaa hyvinkin tuoda mieleemme ”suuren lohikäärmeen – – sen alkuperäisen käärmeen, jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi” (Ilmestys 12:7–9; 1. Mooseksen kirja 3:15). Hän on kuin jättiläismäinen matelija, joka pystyy murskaamaan ja nielemään saaliinsa (Jeremia 51:34). Kun Saatana yrittää kietoa lonkeronsa ympärillemme, murskata meidät tämän maailman paineiden avulla ja niellä meidät, ravistautukaamme irti ja tallatkaamme maahan tämä ”suuri käärme” (1. Pietarin kirje 5:8). Voidellun jäännöksen täytyy tehdä näin voidakseen olla mukana Roomalaiskirjeen 16:20:n täyttymyksessä.
Jehova – pelastuksemme Lähde
19. Miksi turvaudumme Jehovaan?
19 Psalmista edustaa Jumalaa, kun hän sanoo tosi palvojista: ”Koska hän on kiintynyt minuun, niin minä myös avaan hänelle pääsyn turvaan. Minä suojelen häntä, koska hän on tullut tuntemaan nimeni.” (Psalmit 91:14.) Ilmaus ”minä suojelen häntä” merkitsee kirjaimellisesti ’minä asetan hänet korkealle’, toisin sanoen saavuttamattomiin. Me turvaudumme Jehovaan hänen palvojinaan erityisesti siksi, että ’olemme kiintyneet häneen’ (Markus 12:29, 30; 1. Johanneksen kirje 4:19). Jumala vuorostaan ’avaa meille pääsyn turvaan’ vihollisiltamme. Meitä ei tulla koskaan pyyhkäisemään pois maan päältä. Sitä vastoin meidät pelastetaan, koska tunnemme Jumalan nimen ja huudamme sitä avuksemme uskossa (Roomalaisille 10:11–13). Ja olemme päättäneet ’vaeltaa Jehovan nimessä ikuisesti’ (Miika 4:5; Jesaja 43:10–12).
20. Mitä Jehova lupaa uskolliselle palvelijalleen psalmin 91 loppusanoissa?
20 Psalmin 91 päätteeksi Jehova lupaa uskollisista palvelijoistaan: ”Hän huutaa minua avukseen, ja minä vastaan hänelle. Minä olen hänen kanssaan ahdingossa. Minä pelastan hänet ja saatan hänet kunniaan. Päivien paljoudella minä tyydytän hänet ja näytän hänelle pelastukseni.” (Psalmit 91:15, 16.) Kun huudamme Jumalaa avuksemme rukouksessa hänen tahtonsa mukaan, hän vastaa meille (1. Johanneksen kirje 5:13–15). Olemme jo olleet monenlaisessa ahdingossa Saatanan lietsoman vihamielisyyden vuoksi. Mutta sanat ”minä olen hänen kanssaan ahdingossa” valmistavat meitä tuleviin koettelemuksiin ja vakuuttavat meille, että Jumala pitää meitä yllä, kun tämä jumalaton järjestelmä tuhotaan.
21. Miten voidellut on jo saatettu kunniaan?
21 Huolimatta Saatanan raivoisasta vastustuksesta keskuudessamme olevien voideltujen täysi luku saatetaan kunniaan taivaassa Jehovan määräaikana – maan päällä vietettyjen ”päivien paljouden” jälkeen. Jumalan huomattavat pelastusteot ovat kuitenkin jo nyt tuoneet hengellistä kunniaa voidelluille. Ja millainen kunnia heillä onkaan ottaa johto Jehovan todistajina maan päällä näinä viimeisinä päivinä! (Jesaja 43:10–12.) Suurenmoisimmalla tavalla Jehova pelastaa kansansa suuren Harmagedonin sotansa aikana, jolloin hän saattaa kunniaan suvereeniutensa ja pyhittää pyhän nimensä (Psalmit 83:18; Hesekiel 38:23; Ilmestys 16:14, 16).
22. Ketkä tulevat ’näkemään Jehovan pelastuksen’?
22 Olemmepa voideltuja kristittyjä tai heidän vihkiytyneitä kumppaneitaan, odotamme pelastusta Jumalalta. ”Jehovan suuren ja pelottavan päivän” aikana ne, jotka palvelevat uskollisesti Jumalaa, pelastetaan (Joel 2:30–32). Ne meistä, jotka muodostavat Jumalan uuteen maailmaan elossa säilyvien ”suuren joukon” ja jotka pysyvät uskollisina loppukoetuksen aikana, ’hän tyydyttää päivien paljoudella’ – loputtomalla elämällä. Hän tulee myös herättämään lukemattomia ihmisiä kuolleista. (Ilmestys 7:9; 20:7–15.) Jehovalle tuottaa tosiaan suurta iloa ’näyttää meille pelastus’, joka saadaan Jeesuksen Kristuksen välityksellä (Psalmit 3:8). Kun edessämme on niin ihmeelliset tulevaisuudennäkymät, odottakaamme edelleenkin, että Jumala auttaisi meitä laskemaan päivämme hänen kunniakseen. Osoittakaamme jatkuvasti sanoillamme ja teoillamme, että Jehova on turvamme.
[Alaviite]
a Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat eivät käsitelleet psalmia 91 messiaanisena ennustuksena. Jehova oli tietysti turva ja linnoitus Jeesukselle Kristukselle hänen ollessaan ihmisenä, kuten Hän on Jeesuksen voidelluille seuraajille ja heidän vihkiytyneille tovereilleen ryhmänä tänä ”lopun aikana” (Daniel 12:4).
Miten vastaisit?
• Mikä on ”Korkeimman kätkö”?
• Miksi emme pelkää?
• Missä mielessä ’ei mikään onnettomuus kohtaa meitä’?
• Miksi voimme sanoa, että Jehovalta tulee meille pelastus?
[Kuva s. 17]
Tiedätkö, miten Jehovan totuudellisuus on meille suuri kilpi?
[Kuvat s. 18]
Jehova auttaa palvelijoitaan suorittamaan sananpalvelustaan odottamattomista hyökkäyksistä ja avoimesta vastustuksesta huolimatta
[Lähdemerkintä]
Kobra: A. N. Jagannatha Rao, Trustee, Madras Snake Park Trust