Minkä hinnan joudut maksamaan liikeyrityksestäsi?

ERÄÄN eteläamerikkalaisen maan presidentin vaimoa syytettiin satojentuhansien dollareiden kanavoimisesta sellaisten tekaistujen yhtiöiden käyttöön, joita hänen sukulaisensa olivat perustaneet. Muuan 38-vuotias intialainen pörssivälittäjä pidätettiin, ja häneltä otettiin pois hänen upea asuntonsa sekä hänen 29 autoaan, koska hänen väitettiin syyllistyneen 1,6 miljardin dollarin pankki- ja pörssikauppaskandaaliin. Filippiineillä tuhannet erään saaren asukkaat hankkivat elantonsa valmistamalla laittomia käsiaseita. Kerrotaan, että voidakseen harjoittaa tätä tuottoisaa elinkeinoa he tavallisesti lahjovat viranomaiset, niin etteivät nämä puutu heidän toimiinsa.

Ympäri maailman liike-elämässä rehottaa vilppi ja epärehellisyys. Ja usein se maksaa mukana oleville ihmisille heidän asemansa ja maineensa sekä rahaa.

Miten on sinun laitasi? Onko sinulla oma yritys? Tai harkitsetko liikeyrityksen perustamista? Mitä se tulee maksamaan sinulle? Liikeyritys maksaa epäilemättä jotakin. Se ei ole välttämättä paha asia. On kuitenkin viisasta laskea kustannukset ennen kuin ryhtyy perustamaan liikeyritystä tai tekee ratkaisuja jonkin jo perustetun yrityksen suhteen (Luukas 14:28). Sivun 31 kehystetyssä tekstissä osoitetaan, millaisia seikkoja kannattaa ottaa huomioon.

Liikealalla toimiminen ei ole selvästikään mutkatonta. Kristityn on harkittava hengellisiä ja moraalisia velvoitteita. Pystytkö maksamaan liikeyrityksesi vaatiman hinnan ja säilyttämään hengellisen tasapainon? Liittyykö yritykseesi jotakin moraalisesti kyseenalaista? Mitkä periaatteet auttavat ratkaisemaan, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei?

Pidä raha sille kuuluvalla paikalla

Liikeyrityksen pitämiseksi toiminnassa tarvitaan rahaa, ja hankkeen toivotaan tuottavan niin paljon, että voidaan taata perheen toimeentulo. Rahaan liittyvät tavoitteet voivat kuitenkin helposti vääristyä. Ahneus saattaa tulla kuvaan mukaan. Monet ihmiset työntävät kaiken muun syrjään rahan ollessa kyseessä. Aagur, yksi Raamatun Sananlaskujen kirjan kirjoittajista, osoitti kuitenkin, mikä on tasapainoinen näkemys, kun hän sanoi: ”Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää.” (Sananlaskut 30:8.) Hän tajusi, miten tärkeää oli tyytyä riittävään toimeentuloon – hän ei halunnut ”lyödä rahoiksi”, kuten liike-elämässä joskus sanotaan.

Ahneus voi kuitenkin saada ihmisen unohtamaan tuon periaatteen, kun hän niin sanotusti saa elämänsä tilaisuuden. Eräässä kehitysmaassa toimiva Jehovan todistajien matkapalvelija raportoi tällaisesta tapauksesta. Muuan peruspääomaa tarvitseva yhtiö antoi sijoittajille sellaisen kuvan, että nämä voisivat saada nopeasti – ehkä vain muutamassa kuukaudessa – sijoittamilleen rahoilleen sadan prosentin voiton. Tilaisuus ansaita helppoa rahaa sai monet sijoittamaan tuohon yritykseen. Matkapalvelija sanoo: ”Jotkut menivät siihen mukaan liian innokkaasti. He eivät esittäneet tarpeeksi kysymyksiä ja lainasivat rahaa [sijoittamiseen].”

Kaksi ihmistä meni sitä vastoin tutkimaan tämän yhtiön toimistoa ennen sijoittamista. Heille ei suostuttu näyttämään yhtiön tuotantotiloja, mikä sai heidät epäilemään yhtiön mainetta. Tämän ansiosta heille ei käynyt kuinkaan, kun muutamaa viikkoa myöhemmin selvästikin petollinen hanke paljastettiin ja ihmisiä pidätettiin. Ajattelehan, minkä hinnan ne, jotka eivät olleet ensin ottaneet selvää tuosta yrityksestä, joutuivat maksamaan. He menettivät rahan lisäksi ehkä myös ystäviä, jotka olivat lainanneet heille rahaa, mutta joille he eivät pystyneet maksamaan takaisin hankkeen romahdettua. Raha-asioissa on todella viisasta soveltaa Sananlaskujen 22:3:ssa esitettyä periaatetta: ”Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.”

Pidä sanasi

Entä jos liiketoimet näyttävät epäonnistuvan? Psalmissa 15:4 kiitetään ihmistä, joka pitää kiinni sopimuksista, vaikka se ei olisikaan hänen oman etunsa mukaista: ”[Hän] ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen.” Sanansa pitäminen on helppoa, kun asiat sujuvat hyvin, mutta se koettelee nuhteettomuutta, kun siitä koituu taloudellista tappiota.

Palautetaanpa mieleen Raamatun esimerkki Joosuan päiviltä. Gibeonilaiset taktikoivat niin, että Israelin päämiehet tekivät heidän kanssaan liiton eivätkä hävittäneet heitä. Todellisuudessa gibeonilaiset kuuluivat kansaan, jonka katsottiin uhkaavan Israelia. Kun juoni paljastui, ”israelilaiset eivät surmanneet heitä, sillä kansan päämiehet olivat vannoneet heille valan Herran, Israelin Jumalan, kautta” (Joosua 9:18). Vaikka tämä joukko olikin kotoisin vihollisalueelta, päämiehistä oli tärkeää pitää sanansa. Myöhemmät tapahtumat osoittavat, että se miellytti Jehovaa (Joosua 10:6–11).

Pidätkö sinäkin kiinni liikesopimuksistasi, vaikka asiat eivät sujuisikaan odotustesi mukaisesti?a Jos pidät, niin toimit kuten Jehova, joka pitää aina sanansa (Jesaja 55:11).

Ole rehellinen

Rehellisyys on kuin uhanalainen, jollei peräti sukupuuttoon kuollut, laji nykyajan liikemaailmassa. Toiset, jotka harjoittavat samanlaista liiketoimintaa kuin sinä, saattavat käyttää epärehellisiä keinoja kasvattaakseen liikevoittoaan. He saattavat mainostaa epärehellisesti. He saattavat varastaa jonkin toisen liikeyrityksen nimen ja panna sen omaan tuotteeseensa. Tai he saattavat esitellä heikkolaatuista tuotetta korkealuokkaisena. Kaikki tällainen on epärehellisyyttä. Niin toimivat ovat kuin ”jumalattomat”, jotka Aasafin mukaan ”rikastuvat yhäti”, ilmeisestikin petollisin keinoin (Psalmit 73:12).

Käytätkö sinä kristittynä laittomia keinoja? Vai ohjaavatko sinua pikemminkin sellaiset Raamatun periaatteet kuin ”emme ole tehneet vääryyttä kenellekään, emme ole turmelleet ketään, emme ole käyttäneet hyödyksemme ketään”, ”olemme luopuneet hävettävistä luihuuksista emmekä vaella viekkaasti” ja ”kahtalainen paino on Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä”? (2. Korinttolaisille 4:2; 7:2; Sananlaskut 20:23.) Muista, että epärehellisyyden takana ei ole kukaan muu kuin Saatana Panettelija, ”valheen isä” (Johannes 8:44).

Jotkut saattavat väittää vastaan ja sanoa, että on vaikea pysyä mukana liike-elämässä, jollei toisten tavoin toimi epärehellisesti. Kristitty voi ilmaista uskonsa Jehovaan juuri tässä asiassa. Rehellisyys joutuu kokeeseen, kun se maksaa jotakin. Jos joku sanoo, ettei elantoa voi ansaita olematta epärehellinen, hän sanoo todellisuudessa, ettei Jumala huolehdi niistä, jotka rakastavat häntä. Se joka todella uskoo Jehovaan, tietää, että Jumala voi huolehtia palvelijoistaan kaikissa maissa ja kaikissa oloissa (Heprealaisille 13:5). Jehovan palvelijan täytyy tosin ehkä tyytyä hiukan vaatimattomampiin tuloihin kuin epärehellisten ihmisten, mutta eikö Jumalan siunauksen saamisesta kannata maksaa sellainen hinta?

Muista, että epärehellisyys on kuin bumerangi, joka heittämisen jälkeen palaa heittäjälleen. Jos liikemies havaitaan epärehelliseksi, asiakkaat ja tavarantoimittajat usein hylkäävät hänet. Hän saattaa petkuttaa heitä kerran, mutta se saattaa olla viimeinen kerta. Rehellistä liikemiestä taas tavallisesti kunnioitetaan. Ole varuillasi, ettei sinuun vaikuta väärä järkeily: ”Kaikkihan niin tekevät, joten ei siinä ole mitään väärää.” Raamatun periaate kuuluu: ”Älä ole joukon mukana tekemässä pahaa.” (2. Mooseksen kirja 23:2.)

Kuvittelepa, että pitkäaikainen liikekumppanisi ei ole kristitty eikä aina noudata Raamatun periaatteita. Olisiko oikein sillä verukkeella vetäytyä vastuusta, kun tehdään jotakin epäraamatullista? Muista vaikkapa Aadamin ja Saulin esimerkit. Sen sijaan että he olisivat karttaneet syntiä, he antoivat periksi toisten painostukselle ja syyttivät sitten tovereitaan. Miten korkean hinnan he joutuivatkaan maksamaan! (1. Mooseksen kirja 3:12, 17–19; 1. Samuelin kirja 15:20–26.)

Toimi asianmukaisesti uskovien toverien kanssa

Onko olemassa seikkoja, joita tulisi harkita, kun ryhtyy liiketoimiin toisten Jehovan palvojien kanssa? Kun profeetta Jeremia osti kotikaupungistaan Anatotista pellon omalta serkultaan, hän ei vain antanut tälle rahaa ja puristanut tämän kättä. Hän sanoi sen sijaan: ”Kirjoitin kauppakirjan ja sinetöin sen, otin todistajat ja punnitsin rahat vaa’alla.” (Jeremia 32:10.) Tällaisten kirjallisten sopimusten avulla voidaan välttää väärinkäsitykset, joita voisi syntyä myöhemmin, jos olosuhteet muuttuvat.

Mutta entä jos kristitty veli näyttää kohdelleen sinua epärehellisesti liikeasioissa? Pitäisikö sinun haastaa hänet oikeuteen? Raamattu vastaa tähän erittäin selvästi. ”Uskaltaako kukaan teistä, jolla on riita-asia toista vastaan, käydä oikeutta epävanhurskaiden edessä eikä pyhien edessä?” kysyi Paavali. Entä jos ongelmaa ei saada heti ratkaistuksi tyydyttävästi? Paavali lisäsi: ”Se, että teillä on oikeusjuttuja toistenne kanssa, merkitsee siis teille kerrassaan tappiota. Miksi ette ennemmin anna tehdä itsellenne vääryyttä? Miksi ette ennemmin anna riistää itseltänne?” Ajattelehan vain, millaisen mustan tahran kristillinen järjestö saisi, jos ulkopuoliset kuulisivat tosi kristittyjen taistelevan keskenään tuomioistuimissa! Olisiko tällaisissa tapauksissa voinut käydä niin, että rahan rakkaudesta olisi tullut veljellistä rakkautta voimakkaampaa? Vai voisiko olla niin, että jonkun mainetta on mustattu ja kosto on päällimmäisenä hänen mielessään? Paavalin neuvo osoittaa, että tällaisissa tapauksissa olisi parempi kärsiä menetys kuin vetää asia oikeuteen. (1. Korinttolaisille 6:1, 7; Roomalaisille 12:17–21.)

Seurakunnassa tällaisia kiistoja voidaan tietenkin käsitellä raamatullisella tavalla (Matteus 5:37; 18:15–17). Samalla kun kristityt valvojat auttavat kiistassa mukana olevia veljiä ottamaan suositellut askeleet, he voivat antaa hyödyllisiä neuvoja kaikille asianosaisille. Keskustelujen aikana voi näyttää helpolta olla samaa mieltä Raamatun periaatteista, mutta osoitatko jälkeenpäin, että olet todella kuunnellut, ja sovellatko saamiasi neuvoja? Rakkaus Jumalaa ja kristittyjä tovereitamme kohtaan pakottaisi meidät tekemään niin.

Liikealalla toimiminen tulee epäilemättä maksamaan sinulle jotakin. Toivottavasti maksat kohtuuhinnan. Kun joudut tekemään ratkaisuja tai kohtaat jonkin kyseenalaisen tilanteen, pidä mielessä, että elämässä on monia paljon arvokkaampia asioita kuin raha. Kun pidämme rahan sille kuuluvalla paikalla, olemme sanamme mittaisia ja rehellisiä sekä toimimme liikekumppaneidemme kanssa kristillisellä tavalla, voimme olla varmoja siitä, ettei liikeyritys maksa meille aikaa ja rahaa yhtään enempää kuin on välttämätöntä, ja voimme samanaikaisesti säilyttää ystävyyssuhteet, puhtaan omantunnon ja hyvän suhteen Jehovaan.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 31]

Hinta jonka saatat joutua maksamaan liikeyrityksestäsi

Aika: Oma liikeyritys vie lähes aina enemmän aikaa kuin toisen palveluksessa oleminen. Vaikuttaako tämä aikatauluusi, niin että sinulle jää vähemmän aikaa tärkeisiin hengellisiin toimiin? Voitko toisaalta järjestää asiasi niin hyvin, että voit käyttää enemmän aikaa Jumalan tahdon tekemiseen? Hyvä, jos voit. Ole kuitenkin varovainen! Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Raha: Rahan ansaitsemiseen tarvitaan rahaa. Mitä sinun on sijoitettava yritykseesi? Onko sinulla jo tuo pääoma? Vai täytyykö sinun lainata rahaa? Onko sinulla varaa menettää sitä jonkin verran? Vai ylittävätkö kustannukset maksukykysi, jos asiat eivät suju suunnitelmien mukaan?

Ystävät: Monelle oman yrityksen hintana ovat olleet ystävät niiden ongelmien vuoksi, joita päivittäiset liiketoimet ovat synnyttäneet. Vaikka onkin mahdollista ystävystyä uusien ihmisten kanssa, ystävyyssuhteiden kiristyminen on varsin todennäköistä. Entä jos nämä ystävät ovat kristittyjä veljiämme?

Hyvä omatunto: Nykymaailman liike-elämässä on vallalla armoton kilpailu ja oman edun tavoittelu. Yli 70 prosenttia erääseen eurooppalaiseen tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että etiikalla ei ole käytännössä mitään tekemistä liike-elämän kanssa. Ei ihme, että vilpistä, epärehellisyydestä ja kyseenalaisista liiketavoista on tullut jokapäiväisiä. Voisitko tuntea kiusausta seurata muiden esimerkkiä?

Suhteesi Jehovaan: Olipa jokin liiketoimi kuinka yleinen tahansa, se pilaa ihmisen suhteen Tekijäänsä, jos se on vastoin Jumalan lakeja ja periaatteita. Se voisi maksaa ihmiselle hänen ikuisen elämänsä. Olivatpa aineelliset hyödyt millaisia tahansa, eikö tämä olisikin selvästi aivan liian korkea hinta uskollisen kristityn maksettavaksi?

[Kuvat s. 31]

Kumpi auttaa välttämään väärinkäsitysten syntymistä myöhemmin – herrasmiessopimus vai kirjallinen sopimus?