17. luku

Jehovan järjestön uskollinen muistaminen

 1. Ketä kohtaan osoitettavaa uskollisuutta meidän pitäisi ajatella, ja mitä siihen liittyvää kuningas Daavid sanoi?

NYKYÄÄN puhutaan paljon uskollisuudesta isänmaata kohtaan. Mutta kuinka paljon tämän maailman hallitsijat ja kansat puhuvat uskollisuudesta Jumalaa kohtaan, joka on kunkin isänmaan alueen Luoja? Israelin kuningas Daavid oli muinoin Luojan, Jehova Jumalan, uskollinen palvoja. Daavid puhui tuolle uskolliselle Jumalalle seuraavin sanoin: ”Uskollista kohtaan sinä toimit uskollisesti.” (2. Samuelin kirja 22:26; Psalmi 18:26; UM) Ilmaisevatko nuo sanat sinun asenteesi Jumalaa kohtaan?

 2. Mistä tiedämme, että Jehova on pysynyt uskollisena ihmisperheelle?

² Nykyään ihmiset eivät yleensä ilmaise kovinkaan suurta huolta uskollisuudesta Jumalaa kohtaan. Siitä huolimatta Jehova on uskollinen ihmisperheelle. Hän ei ole hylännyt sitä. Hänen uskollinen Poikansa sanoi: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” (Johannes 3:16) Jumala ei hylännyt ihmiskuntaa sen suurimman vihollisen, Saatanan, käsiin, joka oli houkutellut ensimmäiset vanhempamme uskottomuuteen Jumalaa kohtaan. Jumala osoitti uskollisuutensa ihmisperhettä kohtaan myös vuonna 2370 eaa. säilyttämällä Nooan ja hänen perheensä elossa siitä maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta, joka hävitti tieltään kaikki muut ihmiset. (2. Pietari 2:5) Tällä tavoin Luoja antoi ihmisperheelle uuden alun.

 3. a) Mitä voidaan sanoa nykyajan väkivallasta, ja mitä Jumala aikoo tehdä sille? b) Miten uskollisuus Jehovalle palkitaan?

³ Nykyään kaikkialla maailmassa esiintyvä väkivalta ylittää Nooan aikana yli 4000 vuotta sitten esiintyneen väkivallan. (1. Mooseksen kirja 6:11) Näin ollen tuo sama Jumala on oikeutettu hävittämään nykyisen maailmallisen asiainjärjestelmän. Tämä on hänen tarkoituksensakin, mutta kun hän tekee sen, hän ei samalla hävitä uskollisia palvelijoitaan maan päältä. Hän toimii silloin Psalmin 37:28:n mukaisesti: ”Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa [uskollisiaan, UM].” Kuten Nooan päivinäkin, hän antaa silloin vanhurskaan alun sille uudelle asiainjärjestelmälle, joka koostuu ”uusista taivaista ja uudesta maasta”. (2. Pietari 3:13) Uskollisuus palkitaan runsaasti. Palkintona on elämä!

 4. Mistä tiedämme, että Israelin kansa muodosti tuohon aikaan Jehovan näkyvän järjestön?

⁴ Kuningas Daavidin hallituskaudella Israelin kansa oli uskollinen Jehovalle. Daavid antoi esimerkin koko kansalle. Tuo kansa oli Jehovan näkyvä järjestö, ja siihen kuuluvat muodostivat järjestäytyneen kansan, joka oli erityisesti hänen omansa. Epäilemättä juuri tähän viitattiin siinä Jumalan muistutuksessa, joka on esitetty Aamoksen 3:1, 2:ssa: ”Kuulkaa tämä sana, jonka Herra on puhunut teitä vastaan, te israelilaiset, koko sitä sukukuntaa vastaan, jonka minä olen johdattanut Egyptin maasta, sanoen: Ainoastaan teidät minä olen valinnut kaikista maan sukukunnista.” – Vrt. 1. Kuningasten kirja 8:41–43.

 5. a) Yritettiinkö kristilliseen seurakuntaan ujuttaa erheitä Jeesuksen Kristuksen apostolien päivinä? b) Mitä ennustettiin tapahtuvan apostolien kuoleman jälkeen?

⁵ Tämän Raamatun historiaan liittyvän tosiasian mukaisesti tuolla samalla Jumalalla, Jehovalla, on maan päällä nykyäänkin järjestäytynyt kansa, näkyvä järjestö. Tuo järjestö kuuluu yksinomaan hänelle. Jumalan järjestöön yritettiin kuitenkin ujuttaa erheitä jo sen alkuaikoina, jolloin Jeesuksen Kristuksen apostolit puolustivat rohkeasti kristillisen seurakunnan nuhteettomuutta. (1. Korinttolaisille 15:12; 2. Timoteukselle 2:16–18) Apostoli Johanneksen kuoltua ilmeisesti pian vuoden 98 jälkeen alkoi ennustettu luopumus. – Apostolien teot 20:30; 2. Pietari 2:1, 3; 1. Timoteukselle 4:1.

 6. a) Kuinka kauan luopumus vallitsi, ja millaisin seurauksin? b) Mihin vankeuteen kristikunnan uskonnolliset järjestöt joutuivat, ja mitä kysymyksiä se herättää?

⁶ Tämä luopumus vallitsi yli 1700 vuotta, 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka. Siihen mennessä kristikunta oli pirstoutunut satoihin uskonnollisiin lahkoihin. Oli epäselvää, mikä ryhmä oli Jumalan todellinen kansa. Kristikunta oli oikea uskonnollisten järjestöjen Baabel, eikä siihen kuuluvien suurten ja pienten järjestöjen puhumien uskonnollisten kielten sekamelska perustunut vankasti henkeytetyn Raamatun uskonnolliseen kieleen. Nuo uskonnolliset järjestöt olivat todella joutuneet sellaisen maailmanmahdin vangeiksi, joka oli paljon suurempi kuin Jerusalemin tuhonnut Babylonian maailmanvalta. Millainen tuo muinainen Babylon sitten oli, ja millainen on täytynyt olla niiden uskollisten juutalaisten asenne, jotka olivat siellä vankeina?

Babylonin vangit muistivat uskollisina Siionia

 7. a) Millainen maa muinainen Babylon oli uskonnollisesti? b) Miten sen on täytynyt vaikuttaa juutalaisiin vankeihin?

⁷ Muinainen Babylon oli väärien jumalien maa, jossa oli tavattoman paljon epäjumalia. (Daniel 5:4) Voimme hyvin kuvitella, millainen vaikutus tällä monien väärien jumalien palvonnalla oli niiden uskollisten juutalaisten sydämeen, jotka olivat palvoneet vain yhtä tosi Jumalaa ilman minkäänlaisia jumalankuvia. He eivät enää katselleet Jehovan temppeliä kaikessa komeudessaan Jerusalemissa vaan sen sijaan noiden väärien jumalien ja niitä esittävien kuvien temppeleitä kaikkialla Babylonin maassa.a Miten suurta vastenmielisyyttä yhden ja ainoan tosi Jumalan palvojien onkaan täytynyt tuntea tuon kaiken vuoksi!

 8. a) Kuinka kauan juutalaisten piti kestää vankeuttaan, ja mitä uskolliset juutalaiset kaipasivat? b) Miten Psalmissa 137:1–4 kuvaillaan uskollisten juutalaisvankien murtunutta mielialaa?

⁸ Jeremian ennustuksen mukaan heidän täytyisi kestää noita olosuhteita 70 vuotta, ennen kuin he saisivat palata kotimaahansa. (2. Aikakirja 36:18–21; Jeremia 25:11, 12) Psalmissa 137:1–4 kuvataan niiden juutalaisvankien murtunutta mielialaa, jotka rakastivat Jehovaa ja halusivat palvoa häntä hänelle vihityssä temppelissä hänen valitussa kaupungissaan. Tuossa Psalmissa sanotaan: ”Baabelin virtain vierillä – siellä me istuimme ja itkimme, kun Siionia muistelimme. Pajuihin, joita siellä oli, me ripustimme kanteleemme. Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa: ’Veisatkaa meille Siionin virsiä’. Kuinka me voisimme veisata Herran virsiä [Jehovan laulua, UM] vieraalla maalla?”

 9. Mitä babylonilaiset ajattelisivat ”Jehovan laulun” laulamisesta, mutta mitä oli määrä tapahtua 70 vuoden kuluttua?

⁹ ”Jehovan laulun” piti olla häntä hänen pyhässä temppelissään palvovan vapaan kansan laulu. Se että nuo juutalaiset laulaisivat ”Jehovan laulua” maassa, jossa he olivat vankeina, soisi heidän babylonilaisille vangitsijoilleen tilaisuuden pilkata Jehovan nimeä, ikään kuin se olisi Babylonin jumalia huonomman jumalan nimi. Hänen pyhää nimeään oli jo häväisty suunnattomasti, kun hän oli antanut viedä kansansa pois Jumalan heille antamasta kotimaasta ja sallinut kuljettaa heidät maahan, jossa oli lukemattomia jumalia. Babylonilaiset saisivat kuitenkin pilkata häntä ja väheksyä hänen nimikkokansaansa vain rajallisen ajan, 70 vuotta. Silloin Babylonin väärät jumalat alennettaisiin ja tosi Jumala, Jehova, korotettaisiin!

Syvä kiintymys Jehovan järjestöön

10. Mikä kysymys herää tällä 1900-luvulla toimivasta Jehovan kansasta, joka joutui Suuren Babylonin vangiksi?

¹⁰ Nykyään on olemassa uskonnollinen järjestö, josta käytetään nimitystä Suuri Babylon. Se ei rajoitu alkuperäisen Babylonin maahan vaan se on maailmanlaajuinen. Antoivatko muinaisessa Babylonissa olleet juutalaiset oikean mallin sydämen asenteesta 1900-luvulla toimivalle Jehovan kansalle, jota muinaisen Israelin Jumala kuritti antamalla Suuren Babylonin ottaa sen väkisin vangikseen?

11. a) Antoivatko uskolliset juutalaiset kotimaansa häipyä mielestään? b) Miten vankina ollut psalmista ilmaisi vankitovereittensa tunteet?

¹¹ Vaikka juutalaiset olisivat voineet asettua asumaan muinaiseen Babyloniin ja tehdä siitä kotinsa, koska heidän pakkosiirtolaisuutensa kestäisi suurin piirtein yhden sukupolven ajan, niin antoivatko he kotimaansa häipyä mielestään? Vankina ollut psalmista vastaa tähän kauniisti tuodessaan julki vangittujen tovereittensa tunteet: ”Jos minä unhotan sinut, Jerusalem, niin unhota sinä minun oikea käteni. Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani.” – Psalmi 137:5, 6.

12. Mitä vankina olleen psalmistan asenne ilmaisi?

¹² Mitä tuon vankina olleen israelilaisen sydämen asenne ilmaisi? Se ilmaisi uskollisuutta Jehovan silloista näkyvää järjestöä kohtaan, vaikka hän näkikin maan, jonka Jumala oli antanut valitulle kansalleen, olevan autiona 70 vuotta. Jehovan näkyvä järjestö pysyi tosiaan elävästi noiden israelilaisten mielessä.

13. Miten uskollisuus Jehovan näkyvälle järjestölle palkittiin?

¹³ Sellainen uskollisuus Jumalan muinaiselle näkyvälle järjestölle palkittiin asianmukaisesti. Tämä tapahtui silloin, kun Babylonia, Raamatun historian kolmas maailmanvalta, kukistettiin ja neljäs maailmanvalta, Meedo-Persia, toteutti Israelin Jumalan tahdon. Millä tavoin? Siten, että se päästi vankeina olleet juutalaiset takaisin Jehovan näkyvän järjestön maahan ja käski heidän rakentaa uudelleen heidän Jumalansa temppeli maan pääkaupungin, Jerusalemin, keskukseksi. (2. Aikakirja 36:22, 23) Tosi palvonnan temppelin lisäksi rakennettiin uudelleen myös Jerusalemin muurien ympäröimä kaupunki, josta käsin Jehova hallitsi kansaansa Kuninkaana.

14. a) Mitä Jeesus sanoi satoja vuosia myöhemmin Jehovan näkyvästä järjestöstä? b) Missä mielessä Jehova hallitsi Jerusalemista käsin?

¹⁴ Yli 600 vuotta Jerusalemin tuhon jälkeen Jeesus sanoi: ”Älkää vannoko ensinkään, älkää taivaan kautta, koska se on Jumalan valtaistuin, älkääkä maan kautta, koska se on hänen jalkojensa alusta, älkääkä Jerusalemin kautta, koska se on suuren Kuninkaan kaupunki.” (Matteus 5:34, 35) Kun Messias oli maan päällä, Jehovan uudelleen rakennettu temppeli oli Jerusalemissa ja Jehova Jumala hallitsi vertauskuvallisesti tuon temppelin kaikkein pyhimmässä. Näin ollen Jehova hallitsi näkyvää järjestöään Jerusalemista, kansansa pääkaupungista, käsin.

Jehova pysyy uskollisena järjestölleen

15. Hylkäsikö Jeesus Jehovan järjestön näkyvän osan, kun hän paljasti Israelin uskottomat uskonnolliset johtajat? Selitä.

¹⁵ Hylkäsikö Jeesus sitten Jumalan näkyvän järjestön, kun hän paljasti Israelin uskottomat uskonnolliset johtajat ja arvosteli heitä ankarasti? Hylkäsi, sillä hän sanoi: ”Jerusalem, Jerusalem, profeettojen tappaja ja luoksesi lähetettyjen kivittäjä – kuinka usein tahdoinkaan koota lapsesi sillä tavoin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette tahtoneet. Katso! Teidän huoneenne jätetään teille hylätyksi.” (Matteus 23:37, 38) Kun Jeesus hylkäsi Jerusalemin ja sen ”lapset”, jättikö hän sillä tavoin taivaallisen Isänsä vaille maallista järjestöä? Ei jättänyt, sillä Jeesus oli itse sen uuden näkyvän järjestön perustus, jonka kaikkeuden Luoja aikoi rakentaa.

16. Miten luonnollisen Israelin hylkääminen osoitettiin silloin, kun Jeesus kuoli kidutuspaalussa?

¹⁶ Luonnollisen Israelin hylkäämistä osoitti varmasti se, että kun Jeesus kuoli kidutuspaalussa, Jerusalemin temppelin paksu esirippu, joka erotti temppelin kaikkein pyhimmän sen pyhästä, repesi kahtia ”ylhäältä alas asti”. Samaan aikaan ”maa järisi, ja kalliot halkesivat”. Nämä olivat sen Jumalan ihmetöitä, joka oli aiemmin hallinnut siellä esikuvallisesti, ja ne osoittivat hänen hylänneen Israelin kansan ja sen uskonnon. – Matteus 27:51.

17. Miten Jeesus ja Jehova osoittivat uskollisuutta Jumalan uuden näkyvän järjestön tulevia jäseniä kohtaan?

¹⁷ Jehova oli pian luova uuden näkyvän järjestön, ja sen tulevat jäsenet jätettiin Jerusalemin alueelle. Jeesus jätti heidät Jumalan huomaan, hänen, joka hylkäsi tuon maallisen kaupungin jonkin paremman hyväksi. (Johannes 17:9–15) Näin ollen Jehova pysyi uskollisena järjestölleen ja otti erityisesti huomioon siihen kuuluvien uskolliset esi-isät, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin ja Jaakobin 12 poikaa. (Daniel 12:1) Seuraavassa luvussa tarkastellaan uskollisuutta edelleen Psalmin 137 pohjalta.

[Alaviitteet]