Meidät ”on tehty pelottavan ihmeellisesti”
”Minut on tehty pelottavan ihmeellisesti.” (PSALMIT 139:14)
1. Miksi monet ajattelevat ihmiset antavat maapallon ihmeistä kunnian Jumalalle?
ELOLLINEN maailma on täynnä ihmeellisiä luomuksia. Mistä ne ovat tulleet? Jotkut uskovat, että vastaus voi löytyä, vaikkei älyllistä Luojaa otettaisikaan lukuun. Toisista tuntuu, ettemme voi täysin ymmärtää luontoa, jos umpimähkään hylkäämme Luojan. He ajattelevat, että maapallon luontokappaleet ovat aivan liian monimutkaisia, liian monilukuisia ja – voitaisiin vielä lisätä – liian ihmeellisiä sattuman aikaansaannoksiksi. Monien, myös eräiden tiedemiesten, mielestä todisteet osoittavat, että kaikkeudella on ollut viisas, voimakas ja hyväntahtoinen Tekijä.a
2. Mikä sai Daavidin ylistämään Jehovaa?
2 Muinaisen Israelin kuningas Daavid oli yksi niistä, joiden mielestä Tekijä ansaitsee ylistyksen ihmeellisistä luomisteoistaan. Vaikka hänen päivinään tiede ei ollut vielä kehittynyt yhtä pitkälle kuin nykyään, hän näki ympärillään Jumalan suurenmoisia luomistöitä. Pelkästään hänen oma kehonsa herätti hänessä syvää kunnioitusta Jumalan luomiskykyä kohtaan. ”Minä kiitän sinua siksi, että minut on tehty pelottavan ihmeellisesti”, Daavid kirjoitti. ”Sinun tekosi ovat ihmeelliset, kuten sieluni varsin hyvin tietää.” (Psalmit 139:14.)
3, 4. Miksi meidän kaikkien on tärkeää syventyä pohtimaan Jehovan töitä?
3 Daavidin luja vakaumus oli syvällisen pohdiskelun tulos. Nykyään koulujen oppikurssit ja media ovat tulvillaan uskoa jäytäviä teorioita ihmisen alkuperästä. Jotta meillä voisi olla samanlainen usko kuin Daavidilla, meidänkin täytyy syventyä pohtimaan asioita. Meillä ei ole varaa antaa toisten ratkaista puolestamme varsinkaan tällaisia Luojan olemassaoloon ja rooliin liittyviä peruskysymyksiä.
4 Lisäksi Jehovan töiden tarkastelu syventää arvostustamme häntä kohtaan ja lujittaa luottamustamme hänen tulevaisuudenlupauksiinsa. Tämä vuorostaan voi kannustaa meitä hankkimaan lisää tietoa Jehovasta ja palvelemaan häntä. Katsotaanpa siksi, miten nykytiede on vahvistanut sen Daavidin päätelmän, että meidät ”on tehty pelottavan ihmeellisesti”.
Suurenmoinen fyysinen kehityksemme
5, 6. a) Miten meidän jokaisen elämä on alkanut? b) Millaisia tehtäviä munuaisilla on?
5 ”Sinä valmistit munuaiseni, pidit minua suojattuna äitini kohdussa.” (Psalmit 139:13.) Me kaikki olemme saaneet alkumme äitimme sisällä yhdestä ainoasta solusta, joka on pienempi kuin tämän virkkeen lopussa oleva piste. Tuo mikroskooppisen pieni solu oli erittäin monimutkainen – kuin kemian laboratorio pienoiskoossa! Se kasvoi nopeasti. Oltuamme kohdussa vajaat kaksi kuukautta tärkeimmät elimet, muun muassa munuaiset, olivat jo muodostuneet. Syntymän jälkeen munuaiset olivat valmiit suodattamaan verta: poistamaan siitä kuona-aineita ja ylimääräistä nestettä mutta säilyttämään hyödyllisiä aineita. Kaksi tervettä munuaista suodattavat veren nestemäisen osan (aikuisella viitisen litraa) 45 minuutin välein.
6 Munuaiset osallistuvat myös veren mineraalipitoisuuden ja happamuuden sekä verenpaineen säätelyyn. Niillä on monia muitakin tärkeitä tehtäviä. Ne esimerkiksi muuttavat D-vitamiinin aktiiviseen muotoon, joka on välttämätön normaalille luuston kehitykselle, sekä tuottavat erytropoietiinihormonia, joka kiihdyttää punasolutuotantoa luuytimessä. Ei ihme, että munuaisia on sanottu ”kehon mestarikemisteiksi”!b
7, 8. a) Kuvaile syntymättömän lapsen varhaista kehitystä. b) Millä tavalla pienokainen ikään kuin ”kudotaan maan syvimmissä osissa”?
7 ”Luuni eivät olleet sinulta kätkössä, kun minut salassa tehtiin, kun minut kudottiin maan syvimmissä osissa.” (Psalmit 139:15.) Ensimmäinen solu jakautui, ja uudet solut jatkoivat jakautumistaan. Pian ne alkoivat erilaistua muun muassa hermo-, lihas- ja ihosoluiksi. Samantyyppiset solut ryhmittyivät kudoksiksi ja sitten elimiksi. Kolmannella viikolla hedelmöitymisen jälkeen alkoi muodostua esimerkiksi selkärangan esiaste. Kun olit vasta seitsenviikkoinen, noin kahden ja puolen senttimetrin pituinen, olivat jo paikoillaan kaikkien 206:n luusi varhaiset muodot, vaikkeivät ne olleetkaan vielä luutuneet.
8 Tämä hämmästyttävä kehitys tapahtui äidin kohdussa piilossa ihmisten katseilta, ikään kuin syvällä maan uumenissa. Ihminen ei tunne monia fyysiseen kehitykseensä liittyviä yksityiskohtia. Mikä esimerkiksi aktivoi solujen tietyt geenit niin että erilaistuminen alkaa? Tiede voi lopulta saada sen selville, mutta Tekijällemme Jehovalle se on aina ollut täysin selvää, kuten Daavid totesi seuraavaksi.
9, 10. Miten alkion osien muodostuminen on ”kirjoitettuna” Jumalan ”kirjassa”?
9 ”Silmäsi näkivät jopa alkioni, ja kirjassasi olivat kirjoitettuina kaikki sen osat, mitä tulee päiviin, jolloin ne muodostettiin eikä yhtäkään niistä vielä ollut.” (Psalmit 139:16.) Ensimmäinen solu sisälsi täydelliset piirustukset koko kehoasi varten. Ne ohjasivat kehitystäsi yhdeksän kuukauden aikana kohdussa ennen syntymää ja sen jälkeen niiden yli 20 vuoden aikana, joiden kuluessa kasvoit aikuiseksi. Kaikki näissä eri kehitysvaiheissa tarvittavat tiedot oli ohjelmoitu tuohon alkuperäiseen soluun.
10 Daavid ei tiennyt mitään soluista eikä geeneistä – eihän hänen päivinään ollut mikroskooppejakaan. Hän pystyi kuitenkin havaitsemaan, että hänen oman ruumiinsa kehitys todisti suunnittelusta. Hänellä saattoi olla jonkin verran tietoa siitä, miten alkio kehittyy, niin että hän osasi päätellä eri vaiheiden seuraavan toisiaan etukäteen laaditun suunnitelman ja aikataulun mukaan. Hän sanoi runollisesti tuon suunnitelman olevan ”kirjoitettuna” Jumalan ”kirjassa”.
11. Miten fyysiset ominaisuutemme määräytyvät?
11 Nykyään tiedetään, että vanhemmilta ja esivanhemmilta periytyvät fyysiset ominaisuudet – pituus, kasvonpiirteet, silmien ja hiusten väri ja tuhannet muut seikat – määräytyvät geenien perusteella. Jokaisessa solussa on kymmeniätuhansia geenejä, ja kukin niistä on osa pitkää DNA-ketjua (deoksiribonukleiinihappo). Kehosi rakennusohjeet ovat ”kirjoitettuina” oman DNA:si kemialliseen rakenteeseen. Joka kerta kun solusi jakautuvat, joko tuottaakseen uusia soluja tai korvatakseen vanhoja, DNA välittää nuo ohjeet eteenpäin, ja siten pysyt elossa ja periaatteessa samannäköisenä. Miten vaikuttava osoitus tämä onkaan taivaallisen Tekijämme voimasta ja viisaudesta!
Ainutlaatuinen ajattelukykymme
12. Mikä merkittävä ero on ihmisten ja eläinten välillä?
12 ”Kuinka kallisarvoiset siis ovatkaan minulle sinun ajatuksesi! Oi Jumala, kuinka suureksi nouseekaan niiden kokonaismäärä! Jos koettaisin laskea ne, niitä olisi enemmän kuin konsanaan hiekkajyväsiä.” (Psalmit 139:17, 18a.) Eläimetkin on tehty ihmeellisesti, ja joillakin niistä on parempia aisteja ja taitoja kuin ihmisillä. Ihmisille Jumala on kuitenkin antanut henkisiä kykyjä, jotka vievät kirkkaasti voiton kaikista eläinten vastaavista kyvyistä. ”Niin samanlaisia kuin me ihmiset monessa suhteessa olemmekin toisten lajien kanssa, puhe- ja ajattelukykymme tekevät meistä ainutlaatuisia maapallon elämänmuotojen joukossa”, sanotaan eräässä tieteen oppikirjassa. ”Olemme ainutlaatuisia myös sikäli, että oma olemuksemme herättää meissä pohjatonta uteliaisuutta: Miten elimistömme on rakennettu? Miten meidät on tehty?” Daavid pohti juuri näitä samoja kysymyksiä.
13. a) Miten Daavid pystyi mietiskelemään Jumalan ajatuksia? b) Miten voimme noudattaa Daavidin esimerkkiä?
13 Eläimiin verrattuna olemme ainutlaatuisia ennen muuta siksi, että pystymme pohdiskelemaan Jumalan ajatuksia.c Tämä erikoislaatuinen kyky on yksi osoitus siitä, että meidät on tehty ”Jumalan kuviksi” (1. Mooseksen kirja 1:27). Daavid käytti ajattelukykyään hyvin. Hän mietiskeli todisteita Jumalan olemassaolosta ja niitä hienoja ominaisuuksia, jotka heijastuivat hänen ympärillään olevasta maailmasta. Daavidilla oli käytössään myös Raamatun vanhimmat kirjat, joissa Jumala kertoo itsestään ja töistään. Nämä henkeytetyt kirjoitukset auttoivat häntä ymmärtämään Jumalan ajatuksia, persoonallisuutta ja tarkoitusta. Kun Daavid mietiskeli Raamatun kirjoituksia, luomakuntaa ja sitä, miten Jumala oli ollut tekemisissä hänen kanssaan, se sai hänet ylistämään Tekijäänsä.
Mitä uskoon sisältyy?
14. Miksi meidän ei tarvitse tietää kaikkea Jumalasta voidaksemme uskoa häneen?
14 Mitä enemmän Daavid pohdiskeli luomakuntaa ja Raamatun kirjoituksia, sitä selvemmin hän tajusi, että Jumalan tiedot ja taidot ylittivät hänen käsityskykynsä (Psalmit 139:6). Mekään emme koskaan pysty ymmärtämään kaikkea kaikista Jumalan luomistöistä (Saarnaaja 3:11; 8:17). Raamatun ja luonnon välityksellä Jumala on kuitenkin paljastanut riittävästi tietoa, niin että minä tahansa aikana elävät totuuden etsijät voivat hankkia uskon, joka perustuu todisteisiin (Roomalaisille 1:19, 20; Heprealaisille 11:1, 3).
15. Valaise, miten usko liittyy suhteeseemme Jumalaan.
15 Pelkästään sen tunnustaminen, että elämällä ja kaikkeudella on täytynyt olla älykäs Alkulähde, ei riitä. Uskoon sisältyy myös se, että luottaa Jehova Jumalan olevan persoona, joka haluaa meidän oppivan tuntemaan hänet ja säilyttävän hyvän suhteen häneen (Jaakobin kirje 4:8). Ajatellaanpa luottamusta, jota lapsi tuntee rakastavaan isäänsä. Jos joku asettaisi kyseenalaiseksi sen, auttaako isä häntä jossain hankalassa tilanteessa vai ei, hän ei ehkä pystyisi saamaan epäilijää vakuuttuneeksi isän luotettavuudesta. Mutta jos lapsi on ajan mittaan nähnyt todisteita isänsä rakkaudellisesta persoonallisuudesta, hän voi olla varma, että isä ei jätä häntä pulaan. Samoin on meidän laitamme. Kun tutkimme Raamattua, tarkastelemme luomakuntaa ja huomaamme Jehovan vastaavan rukouksiimme ja auttavan meitä, opimme tuntemaan hänet ja alamme luottaa häneen. Koska rakastamme häntä epäitsekkäästi, haluamme hankkia hänestä aina vain lisää tietoa ja ylistää häntä ikuisesti. Tämä on ylevin tarkoitus, mikä kenenkään elämällä voi olla (Efesolaisille 5:1, 2).
Etsi opastusta Tekijältämme!
16. Mitä voimme oppia Daavidin läheisestä suhteesta Jehovaan?
16 ”Tutki minut läpikotaisin, oi Jumala, ja tunne sydämeni. Koettele minua ja tunne levottomuutta herättävät ajatukseni ja katso, onko minussa mitään tuskan tietä, ja johdata minua määräämättömän ajan tiellä.” (Psalmit 139:23, 24.) Daavid tiesi, että Jehova tunsi hänet jo läpikotaisin: hänen Tekijänsä oli selvillä kaikesta, mitä hän ajatteli, sanoi tai teki (Psalmit 139:1–12; Heprealaisille 4:13). Koska Jumala tunsi Daavidin näin hyvin, Daavidilla oli turvallinen olo – aivan kuin pienellä lapsella rakastavien vanhempiensa sylissä. Daavid vaali läheistä suhdettaan Jehovaan ja pyrki säilyttämään sen pohdiskelemalla hänen töitään ja rukoilemalla häntä. Monet Daavidin psalmeista, psalmi 139 mukaan lukien, olivatkin pohjimmiltaan rukouksia, joihin oli sävelletty melodia. Mietiskeleminen ja rukoileminen voivat auttaa meitäkin pääsemään lähelle Jehovaa.
17. a) Miksi Daavid halusi Jehovan tutkivan hänen sydämensä? b) Miten se, kuinka käytämme tahdonvapauttamme, vaikuttaa elämäämme?
17 Koska meidät on tehty Jumalan kuviksi, meille on annettu vapaa tahto. Voimme valita, teemmekö hyvää vai pahaa. Tuohon vapauteen liittyy moraalinen vastuu. Daavid ei halunnut tulla luetuksi jumalattomien joukkoon (Psalmit 139:19–22). Hän halusi välttää tuskalliset virheet. Niinpä mietiskeltyään Jehovan kaikkitietävyyttä Daavid pyysi nöyrästi Jehovaa tutkimaan hänen sisimpänsä ja opastamaan häntä elämään johtavalla tiellä. Jumalan vanhurskaat moraalinormit koskevat kaikkia, joten meidänkin täytyy tehdä oikeita valintoja. Jehova kehottaa meitä kaikkia tottelemaan häntä. Siten pääsemme hänen suosioonsa ja hyödymme suuresti (Johannes 12:50; 1. Timoteukselle 4:8). Vaeltaessamme Jehovan kanssa päivittäin voimme tuntea sisäistä rauhaa jopa silloin, kun kohtaamme vakavia ongelmia (Filippiläisille 4:6, 7).
Tottele ihmeellistä Tekijäämme!
18. Mitä Daavid päätteli katsellessaan luomakuntaa?
18 Nuorena Daavid oli usein ulkosalla paimentamassa lampaita. Ne kumartuivat syömään ruohoa, mutta hän kohotti katseensa kohti taivaita. Illan pimeydessä hän mietiskeli maailmankaikkeuden suuruutta ja kaiken olevaisen merkitystä. ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, ja taivaanlaajuus kertoo hänen kättensä työstä”, Daavid kirjoitti. ”Päivä päivän jälkeen panee puheen pulppuamaan, ja yö yön jälkeen tuo esiin tietoa.” (Psalmit 19:1, 2.) Daavid ymmärsi, että hänen täytyi etsiä kaiken tämän ihmeellisen Tekijää ja totella häntä. Meidän tulee toimia samoin.
19. Mitä niin nuoret kuin vanhatkin voivat oppia siitä, että meidät ”on tehty pelottavan ihmeellisesti”?
19 Daavid on meille hyvä esimerkki siitä, että kannattaa noudattaa neuvoa, jonka hänen poikansa Salomo esitti myöhemmin nuorille: ”Muistahan Suurta Luojaasi nuoren miehuutesi päivinä – – Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (Saarnaaja 12:1, 13.) Daavid tajusi jo nuorena, että hänet oli ”tehty pelottavan ihmeellisesti”. Koska hän toimi tämän tiedon mukaan, hän sai suuria siunauksia läpi elämänsä. Jos me, niin nuoret kuin vanhatkin, ylistämme ja palvelemme Suurta Luojaamme, voimme nauttia elämästä nyt ja tulevaisuudessa. Raamattu lupaa niille, jotka pysyvät lähellä Jehovaa ja noudattavat hänen vanhurskaita normejaan: ”He menestyvät vielä harmaapäisinäkin, he ovat jatkuvasti meheviä ja vihantia kertoakseen, että Jehova on oikeamielinen.” (Psalmit 92:14, 15.) Toivomme, että saamme iloita Tekijämme ihmeellisistä töistä ikuisesti.
[Alaviitteet]
a Ks. Herätkää!-lehti 22.6.2004; julkaissut Jehovan todistajat.
b Ks. myös kirjoitusta ”Munuaisesi – elämää ylläpitävä suodatin” Herätkää!-lehdestä 8.8.1997.
c Daavidin sanat psalmin 139:18 loppuosassa tarkoittavat nähtävästi sitä, että jos hän laskisi Jehovan ajatuksia koko päivän, aina siihen saakka kun hän nukahtaisi illalla, aamulla herätessään hänellä olisi vielä laskettavaa jäljellä.
Osaatko selittää?
• Miten alkion kehittyminen osoittaa, että meidät ”on tehty pelottavan ihmeellisesti”?
• Miksi meidän tulisi mietiskellä Jehovan ajatuksia?
• Miten usko liittyy suhteeseemme Jehovaan?
[Kuvat s. 23]
Lapsi kehittyy kohdussa etukäteen laaditun suunnitelman mukaan.
DNA
[Lähdemerkintä]
Sikiö: Lennart Nilsson
[Kuva s. 24]
Luotamme Jehovaan kuin lapset, jotka luottavat rakastavaan isäänsä.
[Kuva s. 25]
Jehovan kätten töitten mietiskeleminen sai Daavidin ylistämään häntä.