VILLA

Eräiden eläinten, etenkin lampaiden, pehmeä, kiharainen karva. Heprealaiset ja muut muinaiset kansat keritsivät villan ja käyttivät sitä paljon valmistaessaan vaatteita ja koristeompeleita (2Mo 35:4–6, 25; 36:8, 35, 37; 38:18; 39:1–8, 22–29; 3Mo 13:47; San 31:13, 22; Hes 34:3). Villavaatteet eristävät kuumalta ja kylmältä ja ovat miellyttäviä päällä, koska ne lämmittävät vaikka ovat kevyitä ja imevät kosteutta tuntumatta silti märiltä.

Laki vaati israelilaisia antamaan papeille ’ensimmäisen villan, joka kerittiin heidän katraistaan’ (5Mo 18:3–5). Niitä kansaan kuuluvia, jotka eivät olleet pappeja, kiellettiin käyttämästä ”kudonnaista, jossa on sekaisin villaa ja pellavaa”. (5Mo 22:11; 3Mo 19:19; ks. KANGAS: Muuta käyttöä.)

Villan merkitystä muinaisina aikoina kuvastaa se, että Moabin kuningas Mesa maksoi pakkoverona Israelin kuninkaalle ”satatuhatta karitsaa ja satatuhatta keritsemätöntä uroslammasta” (2Ku 3:4). Villa oli myös arvokasta kauppatavaraa (Hes 27:1, 2, 7, 16, 18).

Koska käsittelemätön villa on usein valkoista, se yhdistetään toisinaan valkoisuuteen ja puhtauteen. Esimerkiksi profeetta Jesajan välityksellä Jehova vertasi anteeksi annettuja syntejä valkoiseen villaan ja sanoi: ”Vaikka teidän syntinne osoittautuisivat helakanpunaisiksi, ne tehdään valkoisiksi niin kuin lumi; vaikka ne olisivat punaiset kuin karmosiininvärinen kangas, ne tulevat sellaisiksi kuin villa.” (Jes 1:18–20.)

Jehova ”antaa lunta kuin villaa” ja verhoaa maan ikään kuin lämpimään, valkoiseen villapeitteeseen (Ps 147:16).

Eräässä näyssä ”Ikiaikaisen”, Jehova Jumalan, hiusten sanotaan kuvaannollisesti olevan kuin puhdasta villaa (Da 7:9). Tämä viittaa korkeaan ikään ja viisauteen, jotka yhdistetään harmaapäisyyteen (vrt. Job 15:9, 10). Samoin nähdessään ”jonkun ihmisen pojan kaltaisen” apostoli Johannes pani merkille, että ”hänen päänsä ja tukkansa olivat valkoiset kuin valkoinen villa, kuin lumi” (Il 1:12–14). Se että hänen tukkaansa kuvaillaan tällä tavalla, saattaa ilmaista sen tulleen valkoiseksi vanhurskauden tiellä (San 16:31).