Jobin nuhteettomuus – ketkä voivat jäljitellä sitä?

”Punnitkoon minut Jumala oikealla vaa’alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.” – JOB 31:6.

 1. Miksi on hyvä tarkastella Jobin esimerkkiä, ja mitä kysymyksiä herää?

JOB luotti nuhteettomuuteensa ja alistui sen vuoksi mielellään Jumalan tarkasteltavaksi. Hänen esimerkkinsä voi rohkaista suuresti meitä nykyään eläviä, varsinkin kun Saatana Panettelija yrittää nyt epätoivoisesti murtaa kaikkien Jumalaa palvelevien nuhteettomuuden. (1. Pietari 5:8) Apostoli Jaakob ymmärsi tämän ja kehotti: ”Ottakaa pahan kärsimisen ja kärsivällisyyden osoittamisen malliksi profeetat”, varsinkin Job. (Jaakob 5:10, 11) Ketkä sitten voivat jäljitellä Jobin nuhteettomuutta? Voimmeko me? Millä tavoilla Job antoi meille esimerkin nuhteettomuuden säilyttämisestä?

 2. a) Mitä Jobin nimi merkitsee? b) Mitä Job sai aikaan säilyttämällä nuhteettomuutensa?

² Jobin nimi merkitsee ’vihamielisyyden kohdetta’, ja se hänestä totisesti tulikin. Mutta kun Jehova myöntyi Saatanan vaatimukseen ja poisti Jobin ympäriltä suojamuurin, mikään mitä Saatana teki, ei voinut murtaa Jobin nuhteettomuutta Jumalaa kohtaan. (Job 1:1–2:10) Job vastasi siten Saatanan herjaukseen, jonka mukaan hän voisi kääntää kenet tahansa pois Jumalan palveluksesta. (Sananlaskut 27:11) Säilyttämällä nuhteettomuutensa Job julisti oikeastaan koko kaikkeuden kuullen: ’Saatana, sinä olet viheliäinen valehtelija, sillä Jehova on minun Jumalani, ja minä pysyn nuhteettomana häntä kohtaan tapahtuipa mitä tahansa!’ – Job 27:5.

Jobin kaltaiset

 3. Ketä suojeltiin taivaassa, ja mitä kysymyksiä hänestä heräsi?

³ Jehovan ja Saatanan välinen kiistakysymys oli tärkeä, kaikkeuden kattava kysymys, joka koski myös henkimaailmaa. Taivaassa, Jehovan suojaavan huolenpidon keskellä oli luvattu ”siemen”, jonka välityksellä Jumala aikoi toteuttaa suurenmoiset tarkoituksensa. (1. Mooseksen kirja 3:15) Mutta kun tuo suojamuuri otettaisiin pois hänen ympäriltään, niin jäljittelisikö hän todella Jobin nuhteettomuutta? Osoittaisiko hän, että täydellinen ihminen, jollainen Aadam oli ollut, voisi pysyä täysin nuhteettomana Jumalaa kohtaan? (1. Korinttolaisille 15:45) Saatana valmistautui panemaan tämän ”siemenen” mahdollisimman kovaan kokeeseen heti, kun Hän ilmaantuisi maan päälle.

 4. a) Kenestä tuli Saatanan vihamielisyyden pääkohde, ja mistä tiedämme, että Jumala poisti häneltä suojelevan huolenpitonsa? b) Mitä Jeesus antoi Jehovalle?

⁴ Jeesus Kristus osoittautui taivaasta lähetetyksi ”siemeneksi”. Hänestä tuli siten Saatanan huomion keskipiste ja itse asiassa Saatanan vihamielisyyden pääkohde. Todistukseksi siitä, että Jehova oli poistanut suojaavan huolenpitonsa muurin, Kristus huusi kidutuspaalussa: ”Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?” (Matteus 27:46; Psalmit 22:2) Vaikka Jeesus tunsi voimakkaasti, että Jumala oli poistanut suojeluksensa, hän ei, kuten ei Jobkaan, ”tehnyt syntiä eikä puhunut nurjasti Jumalaa vastaan”. (Job 1:22) Hän jäljitteli Jobia, pysyi täysin nuhteettomana Jumalalle ja osoitti siten, ettei ’maan päällä ollut hänen vertaistansa’. (Job 1:8) Näin ollen pelkästään Jeesuksen menettelyn perusteella Jehova Jumala voi tarjota perinpohjaisen ja ikuisen vastauksen Saatanan väärään syytteeseen, jonka mukaan Jumala ei voi panna maan päälle ihmistä, joka pysyisi täysin uskollisena hänelle suurimmissakin koetuksissa.

 5. a) Mitä Saatana tekee kaiken aikaa? b) Mitä Saatana teki taivaasta karkottamisensa jälkeen?

⁵ Saatana ei kuitenkaan tyytynyt tähän vastaukseen, vaan syyttää jatkuvasti Jeesuksen hengellisiä veljiä, jotka Jeesuksen kanssa muodostavat Jumalan vaimonkaltaisen järjestön ”siemenen”. Kun Raamattu kuvailee Valtakunnan perustamista taivaassa, se sanoo Saatanasta: ”Meidän veljiemme syyttäjä, joka syyttää heitä päivät ja yöt Jumalamme edessä, on heitetty alas!” Saatana ei kuitenkaan tyydy vain syyttämään, vaan hän käy lisäksi vihamieliseen hyökkäykseen! Raamattu selittää, että sen jälkeen kun Saatana oli karkotettu taivaasta, ”lohikäärme [Saatana] vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa hänen siemenensä jäljellä olevia vastaan, jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja joilla on Jeesuksesta todistamisen työ”. – Ilmestys 12:7–12, 17.

 6. a) Ketkä johtavat nykyään saarnaamistyötä, ja ketkä ovat liittyneet heihin? b) Mitä Saatana yrittää tehdä heille kaikille?

⁶ Vaimon ”siemenen jäljellä olevat” ovat nykyään maan päällä olevia Jehovan voideltuja todistajia. He johtavat ”Jeesuksesta todistamisen työtä” julistaen julkisesti kautta maailman, että hän on nyt valtaistuimella istuva Kuningas ja että hän tekee pian lopun tästä epävanhurskaasta asiainjärjestelmästä. (Matteus 24:14; Daniel 2:44) Mutta he eivät ole suinkaan yksin! Heihin on liittynyt jo yli kolme miljoonaa käsittävä ihmisjoukko, ja he muodostavat yksimielisen, maailmanlaajuisen, nuhteettomana pysyvän järjestön. Myös kaikki nämä nuhteettomuutensa säilyttäjät ovat joutuneet Saatanan säälimättömän vainon kohteiksi, ja heidän nuhteettomuutensa ilahduttaa heidän taivaallista Isäänsä Jehovaa. – 2. Timoteukselle 3:12; Sananlaskut 27:11.

 7. Miksi voimme olla luottavaisia Saatanan hyökkäyksistä huolimatta?

⁷ On varmasti tasapainottavaa ymmärtää, että samoin kuin Saatana kiinnitti ilkeämielisen huomionsa Jobiin, hän kiinnittää sen myös meihin, jotka yritämme pysyä nuhteettomina Jumalaa kohtaan. Meidän ei kuitenkaan tarvitse joutua pois raiteiltamme. Miksi ei? Sen vuoksi, että ”Jehova on hyvin hellä kiintymyksessään ja armollinen” ja ”hän ei jätä eikä hylkää sinua”. (Jaakob 5:11; 5. Mooseksen kirja 31:6) Jehova tosiaan tukee meitä. Raamattu sanoo, että hän on ”kilpi nuhteettomasti vaeltaville”. (Sananlaskut 2:7, UM) Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei Jehova salli meitä koeteltavan. Hän sallii sen, kuten hän salli Jobiakin koeteltavan. ”Mutta Jumala on uskollinen, eikä hän anna kiusata teitä yli kestokykynne, vaan kiusauksen ohella hän myös varaa poispääsytien voidaksenne kestää sen”, apostoli Paavali totesi. – 1. Korinttolaisille 10:13.

Kun joudumme koettelemuksiin

 8. Mitä hyötyä Jobin esimerkistä voi olla meille nykyään?

⁸ Jobin nuhteettomuuden esimerkistä voi olla meille erityistä hyötyä silloin, kun kohtaamme ankaria koettelemuksia. Job kärsi niin suuresti, että hän toivoi kuolevansa ja tulevansa kätketyksi tuonelaan eli šeoliin, ihmiskunnan yhteiseen hautaan. (Job 14:13) Joistakuista on nykyään tuntunut samalta, ja he ovat sanoneet, että he saattoivat samastaa itsensä Jobiin ja hänen suuriin kärsimyksiinsä. Ehkä sinustakin on toisinaan tuntunut samanlaiselta. Kun luemme hänen kärsimyksistään me voimme tosiaan ikään kuin saada rohkaisua ystävältämme, joka on läpäissyt vielä ankaramman koettelemuksen kuin omamme. Kun tiedämme, että joku muu on kestänyt ja ymmärtää meitä, niin se auttaa varmasti myös meitä kestämään.

 9. Miten se, että toiset säilyttävät nuhteettomuutensa, hyödyttää meitä?

⁹ Jehova tietää tarpeemme, ja hän on kirjoituttanut Jobin kirjan auttaakseen meitä pysymään nuhteettomina Jobin tavoin. (Roomalaisille 15:4; Jaakob 5:10, 11) Jumala tietää, että samalla tavoin kuin ruumiinosat ovat riippuvaisia toisista ruumiinosista, niin hänen uskolliset palvelijansakin tarvitsevat toisiaan. (1. Korinttolaisille 12:20, 26) Muistelehan äskettäin pidettyjä ”Nuhteettomuuden säilyttäjien” konventteja, joihin miljoonat tämän lehden lukijat osallistuivat. Näissä konventeissa olleet muistavat varmasti, miten hyvältä tuntui olla niin monien sellaisten seurassa, joiden elämän päätarkoitus on säilyttää nuhteettomuutensa Jumalaa kohtaan. Läsnäolijat saivat suurenmoista rohkaisua säilyttää nuhteettomuutensa tietäessään, että ne monet tuhannet, jotka olivat heidän seurassaan, säilyttivät jatkuvasti nuhteettomuutensa omissa yhteisöissään joutuessaan työpaikoillaan ja kouluissaan ankariin koetuksiin! – 1. Pietari 5:9.

10. a) Miten joku voisi kadottaa oikean näkemyksen? b) Mitä Job alkoi epäillä?

¹⁰ Aina emme kuitenkaan ehkä onnistu säilyttämään oikeaa näkemystä asioista, kuten Jobkaan ei onnistunut. Masentunut ja kovasti kärsivä ihminen saattaa ajatella tai sanoa: ’Miksi ihmeessä Jumala tekee tämän minulle? Miksi hän sallii tämän?’ Hän saattaa mennä jopa niin pitkälle, että kysyy: ’Mitä hyötyä on siitä, että palvelen Jumalaa?’ Koska Job ei ymmärtänyt kärsimystensä syytä, hän rupesi epäilemään, oliko vanhurskaana pysymisestä sillä hetkellä mitään hyötyä, koska hyvät näyttivät kärsivän yhtä paljon, elleivät enemmänkin, kuin pahat. (Job 9:22) Elihun sanojen mukaan Job kysyi: ”Hyödynkö siitä sen enempää, kuin jos syntiä teen?” (Job 35:3) Me emme saa kuitenkaan uppoutua omiin ongelmiimme siinä määrin, että kadotamme oikean näkemyksen ja alamme epäillä Jumalan palvelemisen arvoa.

11. Minkä hyvän ojennuksen Elihu antoi Jobille?

¹¹ Elihu antoi Jobille tarpeellista ojennusta ja asetti asiat oikeisiin suhteisiinsa huomauttamalla, että Jehova oli korkealla Jobin yläpuolella. (Job 35:4, 5) Hän osoitti, että tapahtuipa mitä tahansa, meidän ei koskaan pitäisi päätellä, ettei Jumala välitä meistä, ja järkeillä jostain syystä, että voimme loukata Häntä sen vuoksi, mitä pidämme Hänen epäoikeudenmukaisuutenaan. Elihu kysyi Jobilta: ”Jos sinä syntiä teet, mitä sillä hänelle teet; ja vaikka sinulla paljonkin rikoksia olisi, mitä sillä hänelle mahdat?” (Job 35:6) Jos tosiaan yrität loukata Jumalaa luopumalla hänen periaatteistaan tai hänen palvelemisestaan, niin aiheutat vahinkoa vain itsellesi, et Jumalalle.

12. Miten se, että pysymme nuhteettomina, vaikuttaa Jumalaan?

¹² Toisaalta Elihu osoitti, ettei Jehova saa henkilökohtaista hyötyä siitä, jos me toimimme oikein. Jumala on luonnollisesti iloinen, jos pysymme nuhteettomina, mutta hän ei kuitenkaan ole millään tavoin riippuvainen palvonnastamme, kuten Elihun Jobille esittämä kysymys osoittaa: ”Jos olet vanhurskas, mitä sillä hänelle annat, tahi ottaako hän mitään sinun kädestäsi?” (Job 35:7) Jumala on antanut meille elämän, ja hänen ansiostaan me hengitämme ja liikumme ja olemme olemassa. Hän omistaa kaiken! (Apostolien teot 17:25; 1. Aikakirja 29:14) Näin ollen pahuutemme tai vanhurskautemme ei voi vaikuttaa Jumalaan henkilökohtaisesti. – Job 35:8.

Kun meitä ojennetaan

13. a) Miten Job suhtautui saamaansa ojennukseen? b) Mikä ongelma meillä kaikilla on?

¹³ Miten Job suhtautui ojennukseen, jota hän sai ensin Elihulta ja sitten itse Jehovalta? Hän otti sen vastaan ja katui ”tomussa ja tuhassa”. (Job 42:6) Job tosiaan nöyrtyi ja tunnusti erheensä. Ja emmekö me ihailekin sellaista nöyryyttä? Entä sitten me itse? Vaikka saatammekin olla Jobin tavoin järkkymättömiä nuhteettomuuden säilyttäjiä, niin meillä kaikilla on taipumus tehdä virheitä ja joutua tavalla tai toisella pois tasapainosta. (Jaakob 3:2; Galatalaisille 2:11–14) Mitä teemme, kun huomiomme kiinnitetään omiin virheisiimme tai epätäydellisyyksiimme, vaikka sen tekisi Elihun tapaan joku meitä nuorempi? – Job 32:4.

14. a) Miten ihminen yleensä suhtautuu siihen, että häntä oikaistaan? b) Mikä voi vaikuttaa virheiden tai väärien arviointien tekemiseen, ja millaisen esimerkin Job antoi, kun häntä oikaistiin?

¹⁴ Oikaisua ei ole aina helppo ottaa vastaan. (Heprealaisille 12:11; Sananlaskut 3:11, 12) Meillä on taipumus yrittää puolustella itseämme. Jobin tavoin emme ole ehkä tahallamme sanoneet tai tehneet mitään väärää. Vaikuttimemme on saattanut olla hyvä. Olemme kuitenkin kenties puhuneet olematta täysin perillä asiasta ja osoittaneet arvostelukyvyn tai ymmärtämyksen puutetta. Ehkäpä lausuntomme ovat heijastaneet rodullista tai kansallista ylemmyydentunnetta tai raamatullisesti perustelematonta ankaruutta jossakin asiassa. Huomiomme saatetaan kiinnittää siihen, että sanamme heijastavat pikemminkin omia henkilökohtaisia näkemyksiämme tai että ne ovat loukanneet toisia vaarantaen jopa heidän hengellisyytensä. Kun meitä oikaistaan, tunnustammeko Jobin tavoin, että ’puhuimme ymmärtämättömästi’ ja ’peruutammeko puheemme’? – Job 42:3, 6.

Luottamus Jumalaan, ei rikkauksiin

15. Mistä tiedämme, ettei Job luottanut rikkauksiinsa?

¹⁵ Bildad esitti epäilyksiä Jobin luottamuksen kohteesta vihjaten, että hän oli unohtanut Jumalan ja että hän oli pannut luottamuksensa johonkin muuhun. (Job 8:13, 14) Mutta vaikka Jobia oli siunattu aineellisella vauraudella, hän ei pannut luottamustaan siihen. Hänen nuhteettomuutensa ei horjunut hiukkaakaan, kun hän menetti kaiken omaisuutensa. (Job 1:21) Puolustaessaan lopuksi itseään Job sanoi: ”Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: ’Sinä olet minun turvani’, jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi, – – niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.” – Job 31:24–28.

16. a) Missä suhteessa meidän pitäisi tarkastella itseämme? b) Mitä Jumala lupaa niille, jotka luottavat häneen?

¹⁶ Entä sitten me? Mihin me panemme luottamuksemme – Jehovaan vai aineelliseen omaisuuteen? Jos meidät punnittaisiin vaa’alla, niin kuin Job halusi tulla punnituksi, havaitsisiko Jumala meidän olevan nuhteettomia tässä asiassa? Onko meidän elämämme päätarkoitus säilyttää elämämme nuhteettomana Jehovaa kohtaan, niin että hän voi viitata siihen vastatessaan Saatanan herjauksiin? Vai olemmeko erityisen kiinnostuneita omien halujemme tyydyttämisestä, nautintojen ja omaisuuden tavoittelusta? On todella suurenmoista, jos voimme olla Jobin kaltaisia ja ilahduttaa Jehovan sydämen luottamalla Häneen pitämättä itseämme tai tarjolla olevaa aineellista tarpeettoman tärkeänä! Jos luotamme Jehovaan ja panemme hänen etunsa ensi sijalle, hän lupaa olla koskaan jättämättä tai hylkäämättä meitä. – Matteus 6:31–33; Heprealaisille 13:5, 6.

Sukupuolimoraali

17. Mitä Jobin ”lohduttajat” vihjailivat, mutta mitä Job sanoi moraalisesta käytöksestään?

¹⁷ Jobin väärät lohduttajat eivät suoranaisesti syyttäneet häntä sukupuolisesta rikkeestä, mutta kerran toisensa jälkeen he vihjasivat, että hän oli syyllistynyt johonkin salaiseen väärintekoon, josta Jumala rankaisi häntä. Koska Job oli varakas mies, itse asiassa ”kaikista Idän miehistä mahtavin”, hänellä oli varmasti tilaisuuksia avioliiton ulkopuolisiin sukupuolisuhteisiin. (Job 1:3; 24:15) Toiset Jumalan palvelijat sekä ennen Jobia että hänen aikansa jälkeen ovat langenneet sukupuolisiin houkutuksiin. (1. Mooseksen kirja 38:15–23; 2. Samuelin kirja 11:1–5) Job puolustautui kuitenkin kaikkia sellaista väärintekoa koskevia vihjauksia vastaan ja selitti: ”Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen! Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella – – se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos.” – Job 31:1, 9–11.

18. Miksi hyvää sukupuolimoraalia on niin vaikeaa säilyttää, mutta miksi voimme kuitenkin olla onnellisia, jos säilytämme sen?

¹⁸ Saatana ei ole ehkä millään muulla tavoin onnistunut jäytämään Jumalan palvelijoiden nuhteettomuutta siinä määrin kuin hän on onnistunut houkuttelemalla heidät syyllistymään haureuteen. (4. Mooseksen kirjan 25. luku) Voitko jäljitellä Jobin nuhteettomuutta vastustamalla kaikkia houkutuksia sukupuoliseen väärintekoon? Se on todellinen haaste varsinkin tämän seksihullun maailman keskellä, jossa moraalittomuus on niin yleistä. Mutta ajattele kuinka suurenmoista on tilinteon hetkellä pystyä sanomaan luottavaisesti, kuten Job sanoi: ”Hän [Jumala] on huomaava minun nuhteettomuuteni”! – Job 31:6.

Mikä voi auttaa meitä

19. Mikä auttaa meitä merkittävästi pysymään nuhteettomina?

¹⁹ Ei ole helppoa jäljitellä Jobin nuhteettomuutta, sillä Saatana yrittää nykyään yhtä ankarasti murtaa nuhteettomuutemme kuin hän yritti murtaa Jobin nuhteettomuuden. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että puemme yllemme Jumalalta olevan täydellisen sota-asun. (Efesolaisille 6:10–18) Tämä merkitsee sitä, että elämämme keskittyy Jumalan ympärille, niin kuin Jobin elämä keskittyi, ja että yritämme aina tietoisesti miellyttää Häntä teemmepä me tai perheemme mitä hyvänsä. (Job 1:5) Näin ollen Raamatun tutkiminen, säännöllinen yhteydenpito toisiin uskoviin ja uskomme julkinen julistaminen ovat ratkaisevan tärkeitä. – 2. Timoteukselle 2:15; Heprealaisille 10:25; Roomalaisille 10:10.

20. a) Mikä toivo voi vahvistaa meitä koettelemuksissa? b) Minkä palkan voimme saada nuhteettomuutemme säilyttämisestä, kuten psalmista mainitsi?

²⁰ Erityisesti meitä vahvistaa koettelemuksissa kuitenkin se, mikä Jobiakin vahvisti, nimittäin hänen luottamuksensa siihen, ettei nykyinen elämämme ole kaikki, mitä meillä on. ”Kun mies kuolee, virkoaako hän jälleen henkiin?” kysyi Job. Ja hän vastasi: ”Sinä kutsuisit, ja minä vastaisin sinulle.” (Job 14:13–15) Jos meillä on tuo sama ehdoton luottamus siihen, että Jehova herättää kuolleista uskolliset palvelijansa, se voi myös auttaa meitä kohtaamaan kaikki koetukset, joita Saatana eteemme asettaa. (Heprealaisille 6:10) Raamatun psalmista kirjoitti kauan sitten: ”Minun nuhteettomuuteni tähden sinä minua tuet ja annat minun seisoa kasvojesi edessä ainiaan.” (Psalmit 41:13) Olkoon meidän kaikkien onnellinen tulevaisuus sellainen, että Jehova tukee meitä ja antaa meidän elää ikuisesti, koska olemme hänen palvelijoitaan, jotka ovat säilyttäneet nuhteettomuutensa!

Osaatko vastata?

□ Ketkä ovat osoittautuneet Jobin kaltaisiksi, ja miten heitä ja Jobia voidaan verrata keskenään?

□ Mitä voimme oppia siitä, miten Job suhtautui koettelemuksiinsa?

□ Miten Job suhtautui oikaisuun, ja mitä voimme oppia siitä?

□ Minkä erinomaisen esimerkin Job antoi aineelliseen omaisuuteen suhtautumisesta ja hyvästä sukupuolimoraalista?

□ Mikä voi auttaa meitä pysymään nuhteettomina Jobin tavoin?

[Kuva s. 24]

Oletko sinä Jobin tavoin koskaan epäillyt nuhteettomuuden säilyttämisen tämänhetkistä hyötyä?