Jehova on Paimenemme

”Jehova on minun Paimeneni. Ei minulta mitään puutu.” (PSALMIT 23:1)

1–3. Miksi ei ole yllättävää, että Daavid vertasi Jehovaa paimeneen?

MITÄ sanoisit, jos sinua pyydettäisiin kuvailemaan tapaa, jolla Jehova huolehtii kansastaan? Mihin vertaisit sitä, miten hellästi hän vaalii uskollisia palvelijoitaan? Monia psalmeja sepittänyt kuningas Daavid kuvaili yli 3000 vuotta sitten kauniisti Jehovaa hoitamassa samanlaista tehtävää kuin mistä hän itse oli huolehtinut aiemmin elämässään.

² Daavid oli työskennellyt nuoruudessaan paimenena, joten lampaanhoito oli hänelle tuttua. Hän tiesi hyvin, että jos lampaat jätetään oman onnensa nojaan, ne helposti eksyvät ja joutuvat ryöstäjien tai petojen saaliiksi. (1. Samuelin kirja 17:34–36.) Ilman niistä kiinnostunutta paimenta ne eivät ehkä löydä laidunta eivätkä ravintoa. Epäilemättä Daavid myöhempinä vuosinaan muisteli mielellään niitä monia tunteja, joina hän oli johdattanut, suojellut ja ruokkinut lampaita.

³ Ei ole yllättävää, että kun Daavid kuvaili pyhän hengen ohjauksessa tapaa, jolla Jehova huolehtii kansastaan, paimenen työ tuli hänen mieleensä. Daavidin kirjoittama psalmi 23 alkaa seuraavin sanoin: ”Jehova on minun Paimeneni. Ei minulta mitään puutu.” Mietitäänpä, miksi tämä on osuvasti sanottu. Näemme psalmin 23 avulla, miten Jehova huolehtii palvojistaan niin kuin paimen lampaistaan (1. Pietarin kirje 2:25).

Sopiva vertauskohde

 4, 5. Miten Raamattu kuvailee lampaiden ominaispiirteitä?

⁴ Jehovalla on Raamatussa monia arvonimiä, mutta ilmaus ”Paimen” kuuluu niihin, jotka kuvastavat parhaiten hellyyttä (Psalmit 80:1). Ymmärtääksemme paremmin, miksi on sopivaa sanoa Jehovaa Paimeneksi, meidän on hyvä saada tietoa kahdesta asiasta: ensinnäkin lampaiden ominaispiirteistä ja toiseksi hyvän paimenen velvollisuuksista ja ominaisuuksista.

⁵ Raamatussa viitataan lampaiden ominaispiirteisiin usein. Lampaat vastaavat auliisti paimenen kiintymykseen (2. Samuelin kirja 12:3), ne eivät ole aggressiivisia (Jesaja 53:7), eivätkä ne kykene puolustautumaan (Miika 5:8). Eräs mies, joka kasvatti lampaita useiden vuosien ajan, kirjoitti: ”Lampaat eivät tule toimeen omin neuvoin, kuten joku voisi luulla. Ne tarvitsevat muista karjaeläimistä poiketen loputtomasti huomiota ja säntillistä huolenpitoa.” Nämä avuttomat luontokappaleet tarvitsevat huolehtivaa paimenta säilyäkseen hengissä (Hesekiel 34:5).

 6. Miten eräs Raamatun sanakirja selostaa muinaisen paimenen tavanomaista päivää?

⁶ Millainen oli muinaisen paimenen tavanomainen päivä? Eräässä Raamatun sanakirjassa selostetaan: ”Hän johdatti varhain aamulla katraan tarhasta ja kulki sen edellä paikkaan, jossa lampaiden oli määrä laiduntaa. Siellä hän piti niitä silmällä kaiken päivää ja huolehti siitä, ettei yksikään niistä joutunut harhaan. Jos jokin niistä jäi häneltä vähäksi aikaa huomaamatta ja vaelsi pois muiden luota, hän etsi sitä uutterasti, kunnes hän löysi sen ja toi sen takaisin. – – Illalla hän toi katraan kotiin tarhaan, ja lampaiden kulkiessa portilla hänen sauvansa alitse hän laski ne sen varmistamiseksi, ettei yhtäkään puuttunut. – – Hänen täytyi usein vartioida laumaa yön pimeinä tunteina pedoilta tai lähistöllä vaanivilta varkailta.”a

 7. Miksi paimenen piti toisinaan osoittaa erityisen paljon kärsivällisyyttä ja hellyyttä?

⁷ Joskus lampaat, varsinkin tiineet uuhet ja pienet karitsat, tarvitsivat erityisen paljon kärsivällisyyttä ja hellyyttä (1. Mooseksen kirja 33:13). Eräässä Raamatun hakuteoksessa sanotaan: ”Karitsat syntyvät usein kaukana vuorenrinteellä. Paimen vartioi tarkasti emoa sen ollessa avuton, nostaa ylös karitsan ja kantaa sen laumaan. Hän saattaa kantaa karitsaa käsivarsillaan tai viittansa löysissä laskoksissa muutamia päiviä, kunnes se pystyy kävelemään.” (Jesaja 40:10, 11.) Hyvältä paimenelta vaadittiin selvästikin sekä voimaa että hellyyttä.

 8. Mitä syitä Daavid mainitsee siihen, että hän luottaa Jehovaan?

⁸ Eivätkö sanat ”Jehova on minun Paimeneni” kuvailekin taivaallista Isäämme osuvasti? Tutkiessamme psalmia 23 näemme, miten Jumala osoittaa meistä huolehtiessaan paimenen voimaa ja hellyyttä. Jakeessa 1 Daavid ilmaisee luottavansa siihen, että Jumala järjestää kaiken niin, ettei Hänen lampailtaan ”mitään puutu”. Seuraavissa jakeissa Daavid mainitsee luottamukseensa kolme syytä: Jehova johdattaa, suojelee ja ruokkii lampaitaan. Tarkastellaanpa näitä seikkoja yhtä kerrallaan.

”Hän johdattaa minua”

 9. Millaista rauhallista näkymää Daavid kuvailee, ja miten lampaat pääsisivät tällaiseen ympäristöön?

⁹ Ensinnäkin Jehova johdattaa palvelijoitaan. Daavid kirjoittaa: ”Vehreille laitumille hän panee minut lepäämään, runsasvetisille lepopaikoille hän minut ohjaa. Hän virvoittaa sieluni. Hän johdattaa minua vanhurskauden jälkiä nimensä tähden.” (Psalmit 23:2, 3.) Runsauden keskellä rauhassa lepäävä lauma – Daavid maalaa tässä näkymän, josta heijastuu tyytyväisyys ja turvallisuus. ”Laitumia” vastaava heprean sana voi merkitä ’miellyttävää paikkaa’. Todennäköisesti lampaat eivät omin avuin löytäisi paikkaa, jossa virvoittua ja levätä rauhassa. Niiden paimenen täytyy johdattaa ne tällaiseen ”miellyttävään paikkaan”.

10. Miten Jumala osoittaa luottavansa meihin?

¹⁰ Miten Jehova johdattaa meitä nykyään? Muun muassa esimerkin avulla. Raamattu kehottaa meitä tulemaan ”Jumalan jäljittelijöiksi” (Efesolaisille 5:1). Näiden sanojen tekstiyhteydessä mainitaan sääliväisyys, anteeksiantavaisuus ja rakkaus (Efesolaisille 4:32; 5:2). Jehova on varmasti paras esimerkki tällaisten sydämellisten ominaisuuksien ilmaisemisessa. Onko hänen epärealistista pyytää meitä jäljittelemään häntä? Ei. Tämä henkeytetty neuvo on todellisuudessa suurenmoinen luottamuksenosoitus meitä kohtaan. Millä tavoin? Meidät on tehty Jumalan kuviksi, mikä merkitsee sitä, että meille on annettu moraalisia ominaisuuksia ja kyky hengellisyyteen (1. Mooseksen kirja 1:26). Näin ollen Jehova tietää, että vaikka olemme epätäydellisiä, pystymme kehittämään ominaisuuksia, joissa hän antaa meille mallin. Ajattele, että rakkaudellinen Jumalamme luottaa siihen, että voimme olla hänen kaltaisiaan. Jos noudatamme hänen esimerkkiään, hän johdattaa meitä ikään kuin miellyttäville ”lepopaikoille”. Tässä väkivaltaisessa maailmassa Jumala saattaa meidät ”asumaan turvassa” ja tuntemaan sitä rauhaa, jonka tieto hänen hyväksynnästään meille antaa (Psalmit 4:8; 29:11).

11. Mitä Jehova ottaa huomioon johdattaessaan lampaitaan, ja miten tämä ilmenee siinä, mitä hän meiltä odottaa?

¹¹ Johdattaessaan meitä Jehova on hellä ja kärsivällinen. Paimen ottaa huomioon lampaiden rajoitukset, ja siksi hän johdattaa niitä ”sopivaa vauhtia” (1. Mooseksen kirja 33:14, vuoden 1992 kirkkoraamattu). Samoin Jehova johdattaa lampaitaan niille ”sopivaa vauhtia”. Hän ottaa huomioon kykymme ja olosuhteemme eikä koskaan vaadi meiltä enempää kuin voimme antaa. Hän kuitenkin odottaa meiltä kokosieluisuutta (Kolossalaisille 3:23). Entä jos sinulla on ikää etkä voi tehdä yhtä paljon kuin ennen tai jos vakava sairaus rajoittaa toimintaasi? Silloin tajuat, miten erinomainen kokosieluisuuden vaatimus on. Ketkään kaksi sielua eivät ole täysin samanlaisia. Kokosieluisesti palveleminen merkitsee sitä, että käytät kaiken voimasi ja tarmosi Jumalan palveluksessa siinä määrin kuin sinulle on mahdollista. Vaikka heikkoudet voivat hidastaa vauhtiamme, Jehova arvostaa kokosydämistä palvontaamme. (Markus 12:29, 30.)

12. Mikä Mooseksen laista otettu esimerkki valaisee sitä, että Jehova johdattaa lampaitaan ”sopivaa vauhtia”?

¹² Jehovan tapaa johdattaa lampaitaan ”sopivaa vauhtia” valaisee se, mitä Mooseksen laissa sanotaan joistakin syyllisyysuhreista. Jehova halusi hyviä uhreja, jotka annettiin kiitollisesta sydämestä. Uhrit oli kuitenkin jaettu sen mukaan, mihin uhraajalla oli mahdollisuuksia. Laissa sanottiin: ”Jos hänellä ei – – ole varaa lampaaseen, niin hänen on tuotava – – kaksi turturikyyhkyä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.” Entä jos hänellä ei ollut varaa edes kahteen kyyhkysenpoikaan? Silloin hän saattoi tuoda hiukan ”hienoja jauhoja”. (3. Mooseksen kirja 5:7, 11.) Jumala ei siis vaatinut sellaista, mikä ylitti uhraajan mahdollisuudet. Koska Jumala ei muutu, voimme saada lohtua sen tietämisestä, että hän ei koskaan pyydä enempää kuin voimme antaa vaan on iloinen saadessaan sen, mikä on mahdollisuuksiemme rajoissa (Malakia 3:6). On todella miellyttävää, että meitä johdattava Paimen on näin ymmärtäväinen!

”En pelkää mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani”

13. Miten Daavidin sävy on psalmissa 23:4 tuttavallisempi, ja miksi tämä ei ole yllättävää?

¹³ Daavid esittää toisen syyn luottamukseensa: Jehova suojelee lampaitaan. Hän kirjoittaa: ”Vaikka vaellan syvän varjon laaksossa, en pelkää mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinun keppisi ja sauvasi lohduttavat minua.” (Psalmit 23:4.) Daavidin sävy on nyt tuttavallisempi: hän puhuttelee Jehovaa pronominilla ”sinä”. Tämä ei ole yllättävää, sillä Daavid kuvailee sitä, miten Jumala on auttanut häntä kestämään vastoinkäymisiä. Daavid oli läpäissyt monia pimeitä laaksoja – oli ollut aikoja, joina hänen henkensäkin oli vaarassa. Hän ei kuitenkaan päästänyt pelkoaan valloilleen, sillä hän tajusi, että Jumala oli hänen kanssaan valmiina auttamaan häntä kepillään ja sauvallaan. Sen tietäminen, että Jehova suojeli häntä, lohdutti häntä ja epäilemättä lähensi häntä Jehovaan.b

14. Mitä Raamattu vakuuttaa Jehovan suojeluksesta, mutta mitä tämä ei merkitse?

¹⁴ Miten Jehova suojelee lampaitaan nykyään? Raamatussa vakuutetaan, etteivät ketkään vastustajat – eivät demonit eivätkä ihmiset – pysty koskaan tekemään loppua Jehovan lampaista. Hän ei milloinkaan sallisi sitä. (Jesaja 54:17; 2. Pietarin kirje 2:9.) Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Paimenemme suojelee meitä kaikilta onnettomuuksilta. Eteemme tulee koettelemuksia, jotka kohtaavat keitä tahansa ihmisiä, ja kärsimme vastustuksen vuoksi, joka kohdistuu kaikkiin tosi kristittyihin (2. Timoteukselle 3:12; Jaakobin kirje 1:2). Joskus saatamme vaeltaa ikään kuin ”syvän varjon laaksossa”. Saatamme joutua lähelle kuolemaa esimerkiksi vainon tai jonkin vakavan sairauden vuoksi. Tai ehkä joku meille rakas ihminen on vähällä kuolla tai jopa kuolee. Synkimmiltä tuntuvina hetkinä Paimenemme on kanssamme ja varjelee meitä. Miten?

15, 16. a) Millä tavoin Jehova auttaa meitä selviytymään tiellemme mahdollisesti tulevista esteistä? b) Kerro kokemus siitä, miten Jehova auttaa koettelemuksen aikoina.

¹⁵ Jehova ei lupaa puuttua asioihin ihmeen avulla.c Voimme kuitenkin luottaa siihen, että Jehova auttaa meitä selviytymään mistä tahansa esteistä, joita eteemme saattaa tulla. Hän voi suoda meille viisautta kohdata ”monenlaisia koettelemuksia” (Jaakobin kirje 1:2–5). Keppinsä tai sauvansa avulla paimen pitää loitolla petoeläimet ja samalla ohjailee lampaitaan oikeaan suuntaan. Jehova voi ohjailla meitä kenties jonkun uskonveljemme välityksellä noudattamaan jotakin Raamattuun perustuvaa neuvoa, joka saattaa muuttaa tilannettamme ratkaisevasti. Lisäksi Jehova voi antaa meille voimaa kestää (Filippiläisille 4:13). Hän voi pyhän henkensä välityksellä antaa meille ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen” (2. Korinttilaisille 4:7). Jumalan hengen avulla pystymme kestämään minkä tahansa koetuksen, jonka Saatana saattaisi meille aiheuttaa (1. Korinttilaisille 10:13). Eikö ole lohduttavaa tietää, että Jehova on aina valmiina auttamaan meitä?

¹⁶ Millaisessa pimeässä laaksossa sitten olemmekin, meidän ei tarvitse vaeltaa yksin. Paimenemme on kanssamme ja auttaa meitä tavoilla, joita emme aluksi ehkä täysin tajuakaan. Ajattele erään sellaisen kristityn vanhimman kokemusta, jolla todettiin pahanlaatuinen aivokasvain. ”Täytyy myöntää, että aluksi mietin, oliko Jehova suuttunut minuun tai mahtoiko hän edes rakastaa minua. Päätin kuitenkin, etten vetäydy pois Jehovasta. Sen sijaan kerroin hänelle huoleni. Ja Jehova auttoi minua ja lohdutti minua usein veljieni ja sisarteni välityksellä. Monet auttoivat minua ymmärtämään asioita kertomalla, miten he itse olivat onnistuneet kestämään vakavaa sairautta. Heidän tasapainoiset ajatuksensa muistuttivat minua siitä, ettei minulle tapahtunut mitään epätavallista. Minulle annettu käytännön apu – jotkin huomaavaiset avuntarjoukset olivat hyvinkin koskettavia – sai minut vakuuttuneeksi siitä, että Jehova ei ollut minuun tyytymätön. Joudun tietysti edelleen taistelemaan sairauttani vastaan enkä tiedä lopputulosta. Luotan kuitenkin siihen, että Jehova on kanssani ja että hän auttaa minua jatkuvasti läpi tämän koettelemuksen.”

”Sinä katat minulle pöydän”

17. Miten Daavid kuvailee Jehovaa psalmissa 23:5, ja miksi tämä ei ole ristiriidassa paimenkuvauksen kanssa?

¹⁷ Daavid mainitsee nyt kolmannen syyn siihen, että hän luottaa Paimeneensa: Jehova ruokkii lampaitaan, vieläpä yltäkylläisesti. Daavid kirjoittaa: ”Sinä katat minulle pöydän vihamiesteni eteen. Sinä olet sivellyt pääni öljyllä, maljani on tulvillaan.” (Psalmit 23:5.) Tässä jakeessa Daavid kuvailee Paimentaan anteliaaksi isännäksi, joka tarjoaa runsaasti syötävää ja juotavaa. Nämä kaksi kuvausta – huolehtivainen paimen ja antelias isäntä – eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa. Hyvän paimenenhan täytyy tietää, mistä löytää rehevät laidunmaat ja riittävästi juomavettä, niin että hänen laumaltaan ”ei – – mitään puutu” (Psalmit 23:1, 2).

18. Mikä osoittaa, että Jehova on antelias isäntä?

¹⁸ Onko Paimenemme myös antelias isäntä? Siitä ei ole epäilystäkään, kun muistamme, miten runsaasti hyvää ja monipuolista hengellistä ravintoa saamme. Jehova on järjestänyt uskollisen ja ymmärtäväisen orjaluokan välityksellä niin, että saamme hyödyllisiä julkaisuja ja kuulemme opettavia ohjelmia kokouksissa ja konventeissa, ja kaikki tämä täyttää hengelliset tarpeemme (Matteus 24:45–47). Hengellisestä ravinnosta ei totisesti ole puutetta. ”Uskollinen ja ymmärtäväinen orja” on tuottanut miljoonia Raamattuja ja Raamatun tutkimisen apuneuvoja, ja näitä julkaisuja on tällä hetkellä saatavissa 413 kielellä. Jehova on antanut tätä hengellistä ravintoa monessa muodossa: ”maidosta” eli Raamatun perusopetuksista lähtien aina ”vahvaan ruokaan” eli syvällisempään hengelliseen aineistoon saakka (Heprealaisille 5:11–14). Niinpä kun eteemme tulee ongelmia tai ratkaisuja, voimme yleensä löytää juuri sen, mitä tarvitsemme. Missä olisimmekaan ilman tällaista hengellistä ravintoa? Paimenemme on tosiaan mitä anteliain huolenpitäjä (Jesaja 25:6; 65:13).

”Minä olen asuva Jehovan huoneessa”

19, 20. a) Mihin psalmi 23:6 osoittaa Daavidin luottaneen, ja miten meillä voi olla samanlainen luottamus? b) Mitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa?

¹⁹ Mietiskeltyään Paimenensa ja Huolenpitäjänsä menettelyjä Daavid sanoo lopuksi: ”Totisesti hyvyys ja rakkaudellinen huomaavaisuus seuraavat minua kaikkina elinpäivinäni, ja minä olen asuva Jehovan huoneessa päivieni paljouden.” (Psalmit 23:6.) Daavidin sydän on täynnä kiitollisuutta ja uskoa: hän muistelee kiitollisena menneitä aikoja ja katsoo täynnä uskoa tulevaisuuteen. Tämä entinen paimen tuntee olonsa turvalliseksi tietäessään, että niin kauan kuin hän pysyy lähellä taivaallista Paimentaan, ikään kuin asuu Jehovan huoneessa, hän saa aina osakseen Hänen rakkaudellista huolenpitoaan.

²⁰ Olemme hyvin kiitollisia psalmiin 23 kirjoitetuista kauniista sanoista. Daavid olisi tuskin voinut löytää sopivampaa tapaa kuvailla sitä, miten Jehova johdattaa, suojelee ja ruokkii lampaitaan. Daavidin lämpimät ajatukset on säilytetty antamaan meille luottamusta siihen, että mekin voimme pitää Jehovaa Paimenenamme. Niin kauan kuin pysymme lähellä Jehovaa, hän paimentaa meitä rakkaudellisesti ja huolehtii meistä päiviemme paljouden, aina ikuisuuteen saakka. Meillä hänen lampaillaan on kuitenkin velvollisuus vaeltaa suuren Paimenemme Jehovan kanssa. Sitä, mitä tähän sisältyy, käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

Muistatko?

• Miksi on sopivaa, että Daavid vertasi Jehovaa paimeneen?

• Miten Jehova johdattaa meitä ymmärtäväisesti?

• Millä tavoin Jehova auttaa meitä kestämään koettelemuksia?

• Mikä osoittaa, että Jehova on antelias isäntä?

[Kuva s. 18]

Israelilaisen paimenen tavoin Jehova johdattaa lampaitaan