Raamatun kohokohtia Psalmit 1–41
Psalmista laulaa Jehovalle ylistystä
”Ylistyksiä.” Tämä on Psalmien kirjan heprealaisen nimen merkitys, ja kuinka sopiva se onkaan! Koko kirja on todellisuudessa yksi pitkä ylistys Jehova Jumalalle. Psalmeissa kerrotaan Jehovan ominaisuuksista ja mahtavista teoista. Niihin sisältyy profetioita, ja ne välittävät meille myös Raamatun henkeytettyjen kirjoittajien tunteita, kun he joutuivat kestämään vainoa ja petetyksi tulemista, ja kun he olivat masentuneita ja jopa kantoivat huonoa omaatuntoa. Monet kristityt, jotka ovat kärsineet samanlaisia koetuksia, ovat ammentaneet voimaa Psalmien ajatuksista.
Psalmien kirja on jaettu viiteen osaan. Me tarkastelemme tässä näistä ensimmäistä, Psalmeja 1–41.
Jehovan tarkoituksiin alistuminen
Lue Psalmit 1–14. Tämä Psalmien ryhmä esittelee joitakin Psalmien kirjan pääteemoja, joita ovat: Lain tärkeys, tulevaa messiaanista Kuningasta koskevat profetiat sekä rukoukset avun saamiseksi suuressa ahdingossa. Lisäksi me opimme sen, että vaikka pahat ovat tilapäisesti vallassa, vanhurskaita siunataan.
◆ 2:1 (UM) – Mitä ”tyhjiä” kansat ”mutisevat”?
Kansat ”mutisevat” (tai ”miettivät”), miten ne voisivat säilyttää oman valtansa hyväksymättä Jehovan Voideltua. Nämä sanat soveltuivat ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla, jolloin roomalaiset ja juutalaiset vallanpitäjät toimivat yhdessä surmatakseen Jehovan voiteleman Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen. (Apostolien teot 4:26–28) Mutta pääasiallisesti ne ovat täyttyneet vuodesta 1914 lähtien, jolloin kaikki kansat ovat hyljänneet Jumalan valtaistuimelle asettaman Kuninkaan ja ovat yrittäneet edistää omaa suvereenisuuttaan.
◆ 2:12 – Miksi jakeessa käsketään: ”Antakaa suuta pojalle”?
Raamatullisina aikoina suutelemisella ilmaistiin ystävyyttä ja sitä käytettiin vieraiden toivottamisessa tervetulleeksi nauttimaan kodin vieraanvaraisuudesta. Tässä jakeessa Jehova käskee kansoja suutelemaan hänen Poikaansa eli lausumaan hänet tervetulleeksi Jehovan voitelemana Kuninkaana. – Psalmi 2:2, 6–8.
◆ 9:13 (UM) – Miksi Jehova ’tähyilee verenvuodatusta’?
Tehtävässään toimivan tuomarin tavoin Jehova etsii niitä, jotka ovat verivelkaisia, koska he ovat vuodattaneet hänen kansaansa kuuluvien viattomien ihmisten verta. (1. Mooseksen kirja 9:5, 6; Luukas 11:49, 50) Hän myös rankaisee syyllisiä. Mutta hän ei jaa rangaistuksia mielivaltaisesti. Psalmista Daavid vakuuttaa meille: ”Hän ei taatusti unohda ahdistettujen huutoa.” (UM) – Vrt. 2. Pietari 2:9.
◆ 11:3 (UM) – Mitä ovat ne ”perustukset”, jotka revitään maahan?
Ne ovat oikeus, laki ja järjestys. Niillä yhteiskunta lepää. Mitä Jumalaa pelkäävän ihmisen pitäisi tehdä, kun järjestys on kadonnut yhteiskunnasta eikä oikeutta ole mahdollista saada? Hänen tulisi luottaa Jehovaan. Hän on taivaallisella valtaistuimellaan ja näkee kaiken, mitä tapahtuu. Hän ei hylkää meitä.
Opetus meille: Psalmi 4:6 kehottaa Jumalaa pelkääviä ’uhraamaan vanhurskauden uhreja’. Daavidin aikana israelilaisten täytyi uhrata Jehovan alttarilla uhreja. Mutta heillä täytyi olla myös oikeat vaikuttimet, ja heidän piti katua aidosti. (Jesaja 1:11–17) Kun kristityt uhraavat hengellisiä uhrejaan, heilläkin täytyy olla oikeat vaikuttimet ja heidänkin täytyy elää Jehovan korkeiden mittapuiden mukaisesti. – Heprealaisille 13:4, 5, 15, 16; 1. Pietari 2:1, 5.
Verraton Jumala
Lue Psalmit 15–24. Tämä psalmien ryhmä sisältää lukuisia ylistyksiä Jehovalle. Hän on kansansa Suojelija (18), Luoja ja Lainantaja (19), Pelastaja (20), valitun Kuninkaansa Suojelija (21), Suuri Paimen (23) ja Loistoisa Kuningas (24).
◆ 16:10 (UM) – Kuka on tässä mainittu ”uskollinen”?
Jotkut raamatunoppineet soveltavat tämän jakeen uskollisiin yleensä. He mainitsevat tämän näkemyksen tueksi sen, että joissakin heprealaisissa käsikirjoituksissa ”uskollista” tarkoittava sana on monikossa. Kun tätä jaetta lainataan Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa, tuo sana on kuitenkin yksikössä, mikä viittaa vain yhteen ”uskolliseen”. Kuka hän on? Ensisijaisesti luultavasti Daavid itse. Mutta sekä Pietari että Paavali soveltavat tämän jakeen profeetallisesti Jeesukseen. – Apostolien teot 2:25–32; 13:35–37.
◆ 21:4 – Mikä on tässä mainittu ”kultainen kruunu”?
Se oli mahdollisesti kirjaimellinen kruunu, sellainen joka poistettiin epäjumala Malkamin päästä. (Vrt. 2. Samuelin kirja 12:29, 30, UM.) Tai kruunu saattoi olla vain kuvaannollinen, sen tosiasian symboli, että Daavidin voitto oli lisännyt hänen loistoisan kuninkuutensa kauneutta. Profeetallisesti tämä psalmi viittaa kuitenkin siihen, miten Jehova antoi Jeesukselle hallinnon kruunun vuonna 1914. Tämä ”kruunu puhtaasta kullasta” (UM) viittaa siihen, että hänen hallintonsa on korkeinta laatua.
◆ 22:2 – Oliko Jumala hylännyt Daavidin?
Ei ollut, mutta tilanne näytti siltä, kun Daavid oli vihollistensa vuoksi äärimmäisessä ahdingossa. Hänen inhimillinen tapansa suhtautua siihen ei kuitenkaan ollut osoitus uskon puutteesta, sillä seuraavaksi hän rukoilee luottavaisesti vapautusta. (Jakeet 17–20) On kiinnostavaa, että Jeesus lainasi tätä psalmia ennen kuolemaansa kidutuspaalussa. Kysymyksellä ”miksi?” Jeesus ilmaisi sen äärimmäisen ahdingon, jossa hän oli, samalla kun hän julisti syyttömyytensä niihin vääriin syytöksiin, jotka johtivat hänen teloittamiseensa.
Opetus meille: Apostoli Paavali lainaa Psalmia 22:23, ja soveltaa sen siihen, miten Jeesus Kristus ottaa johdon voideltujen veljiensä keskuudessa Jehovan nimen julistamisessa. (Heprealaisille 2:11, 12) Psalmi 22:28 viittaa siihen aikaan, jolloin ”kaikki pakanain sukukunnat” ylistävät Jehovaa yhdessä hänen kansansa kanssa. Nykyään valtava kansainvälisten palvojien joukko palvoo Jumalaa yhdessä Jeesuksen veljien kanssa. (Ilmestys 7:9) Meidän tulisi pysyä kiinteästi tämän Jumalan järjestelyn yhteydessä.
Jehovan suuri voima
Lue Psalmit 25–34. Psalmissa 25 ja 26 Daavid julistaa haluavansa vaeltaa nuhteettomuudessaan. Seuraavissa psalmeissa ilmaistaan sitten rohkeaa luottamusta Jehovaan, ja Psalmissa 33 esitetään suurenmoinen kuvaus Jehovan voimasta.
◆ 28:8 – Kuka on Jehovan ”voideltu”?
Tässä jakeessa mainittu ”voideltu” tarkoittaa Jehovan valittua kansaa kuten voidaan nähdä rinnakkaissäkeestä: ”Herra on kansansa väkevyys.” Näillä samoin kuin Habakukin 3:13:ssa esitetyillä sanoilla on profeetallinen merkitys. Ne viittaavat siihen, että Jehova pelastaa voidellun jäännöksensä Harmagedonin taistelussa.
◆ 29:5, 6 – Miten Jehovan ääni särkee setrit?
Tässä psalmissa Jehovan voimaa kuvaillaan havainnollisesti vertaamalla hänen ääntään ukkosmyrskyyn. Myrsky kulkee pohjoisesta Libanonista eteläiselle erämaa-alueelle ja herättää mennessään syvää kunnioitusta. (Jae 9b) Sen tuulet liikuttavat Libanonin setrejä ja ’hypittävät niitä niin kuin vasikkaa’, ja sen salamat iskevät joihinkin puihin ja ’särkevät ne’. Samoin myrskytuulet ’vapisuttavat erämaata’ (jae 8) nostattaen sen hiekkaa, niin että se näyttää vapisevan tuskasta.
◆ 33:6 – Mikä on Jehovan ”suun henki”?
Tässä mainittu henki tai henkäys tarkoittaa Jehovan pyhää henkeä eli vaikuttavaa voimaa. Samoin kuin meidän sanamme ja henkäyksemme lähtee suusta samanaikaisesti, niin myös Jehovan sana tai käsky on tässä liitetty hänen henkäykseensä tai henkeensä. Jumala käytti pyhää henkeään luodessaan auringon, kuun ja tähdet, toisin sanoen aineellisten taivaiden koko kuvaannollisen armeijan. – Vrt. 1. Mooseksen kirja 1:1, 2.
Opetus meille: Daavid sanoi Psalmissa 26:5, että hän oli vihannut pahojen seuraa. Samoin Jehovan todistajat nykyään karttavat pahojen ihmisten seuraa. (1. Korinttolaisille 15:33) Samoin kuin Daavid osoitti suurta kiinnostusta Jumalan huonetta kohtaan, nämä tosi kristityt kokoontuvat mielellään yhteen toisten Jehovan järjestöön kuuluvien kanssa. – Psalmi 26:6–8; 122:1.
”Siunattu olkoon Jehova”
Lue Psalmit 35–41. Tässä osassa ovat huomattavia Psalmi 36, joka osoittaa Jehovan olevan elämän Lähde, ja Psalmi 37, joka vakuuttaa meille, että ne jotka ovat halukkaita oppimaan, palkitaan lopulta. Erityisen huomattava on myös Psalmi 40, joka sisältää Jeesusta Kristusta koskevia profetioita.
◆ 35:19 – Miksi Daavidin viholliset ’iskisivät silmää’?
Heprealainen teksti kutsuu heitä kirjaimellisesti ”vihollisikseni valheellisuudessa”. Toisin sanoen heidän vihamielisyytensä johtui epäpuhtaista vaikuttimista. Daavid ei ollut tehnyt mitään ansaitakseen heidän vihansa, ja hän rukoili, ettei heillä olisi tilaisuutta iloita tai riemuita hänestä. (Jae 19a) Sitten hän pyysi, ettei hänen pahansuovilla vastustajillaan olisi mitään syytä ’iskeä silmää’, sillä sellainen kirjaimellinen silmän iskeminen osoittaisi, että he tunsivat vahingoniloa pahojen suunnitelmiensa onnistumisen vuoksi. (Sananlaskut 10:10; 16:29, 30) Jeesus lainasi tätä jaetta ja sovelsi sen niihin, jotka vihasivat häntä. – Johannes 15:24, 25.
◆ 36:4 (UM) – Onko tällaisilla pahoilla joskus ollut ymmärrystä?
Ajatus on se, että tuollaisen ihmisen käytös on muuttunut, eikä hän enää ole senkaltainen kuin hän on teeskennellyt olevansa. Hän on saattanut joskus ilmaista viisautta ja tehdä sitä, mikä on hyvää. Mutta hän on jättänyt sen taakseen ja tullut luopioksi. Esimerkiksi kuningas Saul lakkasi toimimasta viisaasti ja alkoi vihata Daavidia. (1. Samuelin kirja 18. luku) Jotkut oppineet ovat jopa sitä mieltä, että Daavidilla oli Saul mielessään, kun hän esitti tämän ajatuksen Psalmissa 36.
◆ 40:7 – Mitä tarkoitetaan sanoilla: ”Minun korvani sinä avasit”?
Tämä saattoi merkitä, että Jehova herkisti Daavidin korvat Jumalan ohjaukselle, tai myös sitä, että Jehova loi korvat, joilla Daavid saattoi kuulla Hänen käskynsä. On kiinnostavaa, että Septuaginta-käännöksessä tämä esitetään seuraavasti: ”Sinä valmistit minulle ruumiin.” Olipa tämän käännöksen lähde mikä tahansa, se välittää saman perusajatuksen kuin heprealainen teksti. Toisin sanoen se tähdentää tottelevaisuuden tärkeyttä. (Vrt. 1. Samuelin kirja 15:22; Hoosea 6:6.) Paavali sovelsi tämän jakeen Jeesukseen Kristukseen. (Heprealaisille 10:5–10) Koska Paavali käytti Septuaginta-käännöstä, lause ”sinä valmistit minulle ruumiin” kuuluu nyt ”koko Raamattuun”, joka ”on Jumalan henkeyttämä”. – 2. Timoteukselle 3:16.
Opetus meille: Psalmi 37 sisältää monia opetuksia meille, jotka elämme pahan sukupolven keskellä. Vaikka pahantekijät menestyvät, meidän ei pitäisi kadehtia eikä yrittää jäljitellä heitä. Sen sijaan meidän tulisi ’pysyä vaiti Jehovan edessä’. Me emme saa arvostella häntä, vaan sen sijaan meidän täytyy rauhallisesti luottaa siihen, että hän toimii hyväksemme omana aikanaan. – Psalmi 37:5, 7, UM.
Psalmeissa on todellakin monia innoittavia ja lohduttavia sanoja. Nämä 41 ensimmäistä psalmia ovat toistamiseen osoittaneet, että Jehova ei hylkää meitä, ovatpa olosuhteemme kuinka vaikeat tahansa. Niiden lukemisen tulisi varmasti saada meidät yhtymään Psalmin 41 loppusanoihin: ”Siunattu olkoon Jehova, Israelin Jumala, ajan hämärästä ajan hämärään asti. Aamen ja aamen.” (UM)