BASAN

(mahd. ’hedelmällinen [kivetön] tasanko’).

Laaja alue Galileanmeren itäpuolella. Basanin likimääräisinä rajoina olivat Hermoninvuori pohjoisessa, Hauranin vuoristo (Jebel ed-Druz) idässä, Gilead etelässä ja Galileanmeren itärantaa reunustavat kukkulat lännessä. (5Mo 3:3–14; Jos 12:4, 5.)

Basan sijaitsi suurimmaksi osaksi ylätasangolla, jonka korkeus oli keskimäärin 600 m. Joitakin vuoriselänteitä lukuun ottamatta maa on yleensä tasaista. Se on tuliperäistä, ja siinä on paljon kovaa mustaa basalttia, joka säilyttää hyvin kosteuden. Maaperä on tuffin ja punaruskean mullan seosta. Hermoninvuorelta virtaavien purojen ja sulamisvesien vuoksi koko seudusta tuli erinomaista maanviljelysaluetta. Tasangon hedelmällisyyden takia alue oli runsas vilja-aitta ja siellä oli oivallisia laidunmaita. Tämän ansiosta taas voitiin jalostaa erinomaisia karja- ja lammasrotuja. Basanin sonneista ja uroslampaista tehtiin lauluja ja runoja, ja ne olivat rikkauden, voiman ja hyvinvoinnin vertauskuvia (5Mo 32:14; Hes 39:18; Ps 22:12).

Basanin tasangot olivat ilmeisesti pääasiassa puuttomia, mutta vuoriselänteet olivat hyvin metsäisiä, ja niissä kasvoi jyhkeitä puita, luultavasti tammia (joita alueella kasvaa nykyäänkin). Profetioissa näitä puita käytetään suuren ylväyden vertauskuvina (Jes 2:13; Sak 11:1, 2). Hesekielin 27:5, 6:ssa kerrotaan, että Tyroksen foinikialaiset laivanrakentajat tekivät Senirin katajapuista lankkuja ja Libanonin korkeista setreistä mastoja, mutta vahvat aironsa he tekivät Basanin jykevistä puista.

Basan yhdistettiin mm. Karmelin ja Libanonin kaltaisiin tuottoisiin alueisiin epäilemättä juuri hedelmällisyytensä ja tuottoisuutensa takia (Jer 50:19; Jes 33:9). Jeremia rinnastaa Basanin kukkulat Libanoniin ja kuvailee ne edulliseksi paikaksi, josta voi katsella onnettomuutta, joka oli kohtaava israelilaisten maata, koska he olivat hylänneet Jehovan (Jer 22:20). Se että Basania sanotaan psalmissa 68:15, 16 ”Jumalan vuoreksi” ja ”huippujen vuoreksi”, saattaa tarkoittaa Hauranin vuoristoa (Jebel ed-Druz). Salmon (mainitaan Ps 68:14:ssä) on saattanut olla sen korkein huippu.

Basanin seutuun viitataan Raamatussa ensimmäisen kerran ilmeisesti 1. Mooseksen kirjan 14:5:ssä kerrottaessa Asterot-Karnaimin refalaisista (jättiläisistä), jotka alueelle tunkeutuneet kuninkaat kukistivat Abrahamin aikaan (ennen vuotta 1933 eaa.). Israelilaisten tullessa alueelle (n. 1473 eaa.) Basanin kuningas Og, joka oli viimeinen tuon alueen jättiläismäisistä miehistä, kukistettiin ja surmattiin, ja israelilaiset valtasivat maan (4Mo 21:33–35; 5Mo 3:1–3, 11; Jos 13:12). Manassen heimo sai Basanin perinnökseen, vaikka vaikuttaakin siltä, että myöhemmin jotkut Gadin heimoon kuuluvista asuivat sen eteläosassa (Jos 13:29–31; 17:1, 5; 1Ai 5:11, 16, 23).

Basanin tärkeimmät kaupungit olivat Astarot (Ogin kaupunki, josta tuli myöhemmin leeviläiskaupunki), Edrei (rajakaupunki, jossa Israel kukisti Ogin), Golan (josta myös tuli leeviläiskaupunki ja yksi Jordanin itäpuolen kolmesta turvakaupungista) ja Salka (5Mo 4:41–43; Jos 9:10; 12:4, 5; 20:8, 9; 1Ai 6:64, 71). Yksistään Argobin seudulla oli 60 muurein ympäröityä kaupunkia, ja alueella on vielä nykyäänkin siellä täällä muinaisten kaupunkien raunioita (5Mo 3:3–5; ks. ARGOB nro 2).

Salomon hallituskaudella Basan oli yksi niistä 12 muonitusalueesta, jotka asetettiin valtuutettujen hallintaan ja joiden tehtävänä oli hankkia elintarvikkeet kuninkaan pöytiin (1Ku 4:7, 13).

Jordanin itäpuolen tärkein pohjois–etelä-suuntainen kulkureitti, jota sanottiin ”kuninkaantieksi”, kulki Basanin halki Astarotin kaupungin kohdalta. Tämä ja Basanin runsas hedelmällisyys sekä sen sijainti lähellä Damaskosta tekivät alueesta sotilaallisten valloitusretkien kohteen. Damaskoksen kuningas Hasael valloitti Basanin Jeehun hallituskauden aikana (n. 904–877 eaa.), mutta se saatiin ilmeisesti takaisin Joasin hallituskaudella (2Ku 10:32, 33; 13:25) tai viimeistään Jerobeam II:n aikana (n. 844–804 eaa.) (2Ku 14:25). Assyrian kuningas Tiglat-Pileser III valloitti koko alueen Pekahin hallituskaudella (n. 778–759 eaa.) (2Ku 15:29; 1Ai 5:26).

Pakkosiirtolaisuuden jälkeen Basan joutui Kreikan hallintaan, ja myöhemmin siitä tuli yksi Rooman imperiumin tärkeimmistä vehnäaitoista. Se jaettiin neljään osaan, ja koillisessa sijainnutta Trakonitista lukuun ottamatta näillä alueilla säilyivät jossain määrin niiden alkuperäiset nimet: läntinen Gaulanitis sai nimensä Golanista, eteläinen Auranitis Hauranista ja keskellä sijainnut Batanea Basanista. Trakonitikseen viitataan kerran Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa (Lu 3:1), mutta muuten Basania ei niissä mainita. (Ks. HAURAN.)