Ilahduta Jehovan sydän säilyttämällä nuhteettomuus!
”Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Jehovalle.” – ROOMALAISILLE 14:8.
1, 2. a) Miksi Jehovan todistajat ovat päättäneet säilyttää nuhteettomuutensa Jehovaa kohtaan? b) Mitä kysymyksiä kuitenkin herää?
KUINKA hyvin nuo apostoli Paavalin sanat kuvailevatkaan tämän 1900-luvun ainoiden todellisten nuhteettomuuden säilyttäjien tunteita! Jos saamme edun elää ja nähdä nykyisen pahan järjestelmän luhistuvan aivan silmiemme edessä, iloitsemme siitä suuresti. Mutta jos meidän on kuoltava Jumalan palveluksessa, tapahtukoon niin. Joka tapauksessa olemme päättäneet pysyä Jumalamme Jehovan uskollisina todistajina. Me säilytämme nuhteettomuutemme häntä kohtaan. Miksi? Koska elämmepä tai kuolemme, me tosiaan kuulumme Jehovalle!
2 Mitä nuhteettomuus sitten on? Mitä se vaatii meiltä? Ja onko sillä, että me säilytämme nuhteettomuutemme, mitään merkitystä Jumalalle?
Nuhteettomuus ja sen asettamat vaatimukset
3. Mitä nuhteettomuuden säilyttäminen merkitsee Raamatun mukaan?
3 Jumalan sanassa nuhteettomuus tarkoittaa moraalista turmeltumattomuutta ja jakautumattomuutta, moitteettomuutta ja virheettömyyttä. Se merkitsee järkkymätöntä vanhurskauden rakkautta. Itse asiassa nuhteettomuus vaatii murtumatonta antaumusta persoonalle – Jehova Jumalalle. Nuhteettomuuden säilyttäminen tosiaan merkitsee Jehovan suvereenin tahdon jatkuvaa tekemistä.
4. Kuka oli ensimmäinen nuhteettomuuden rikkoja, ja mitä hän houkutteli ensimmäisen ihmisparin tekemään?
4 Ensimmäinen nuhteettomuuden rikkoja oli henkiluomus, joka sai ensimmäisen ihmisparin toimimaan kapinallisesti Luojaansa kohtaan. Aadamilla ja Eevalla oli mahdollisuus osoittaa nuhteettomuutensa Jehovaa kohtaan kunnioittamalla Jumalan asettamaa rajoitusta, joka koski tiedon puuta. Vastustajan painostaessa heitä vetoamalla heidän itsekkyyteensä he kuitenkin antoivat periksi tottelemattomuudelle. Heidän sydämensä eivät osoittautuneet virheettömiksi Jehovan säännösten noudattamisessa, eivätkä he säilyttäneet nuhteettomuuttaan häntä kohtaan. – Psalmit 119:1, 80.
5. Minkä kiistakysymyksen Saatanan kapina herätti, ja miten oikeamielisen Jobin kokemukset vahvistavat sen?
5 Saatanan kapina herätti kiistakysymyksen Jumalan suvereenisuuden oikeudellisuudesta kaikkiin Hänen luomuksiinsa nähden eli Jehovan oikeudesta vaatia heiltä täydellistä tottelevaisuutta. Näin ollen kysymys ihmisten nuhteettomuudesta Jumalan suvereenia tahtoa kohtaan nousi tärkeäksi osaksi kaikkeuden suvereenisuutta koskevaa kiistakysymystä. Job-nimisen nuhteettoman, rehellisen ja jumalaapelkäävän Jehovan palvelijan tapaus osoittaa tämän. (Job 1:1) Job ei poikennut Jumalan oikealta tieltä. Sukupuolinen moraalittomuus ei saanut häntä valtaansa. Hän ei koskaan tuominnut epäoikeudenmukaisesti eikä ollut kitsas leskiä, isättömiä lapsia tai köyhiä kohtaan. Job ei pannut luottamustaan aineelliseen rikkauteen vaan luotti yksinomaan Korkeimpaan. (Job 31:7–40) Panettelija väitti kuitenkin, että Job palveli Jumalaa itsekkäistä syistä. Vaikka Jehova salli Saatanan riistää Jobilta hänen omaisuutensa ja jopa hänen lapsensa, Pääpettäjä ei onnistunut murtamaan tuon oikeamielisen miehen nuhteettomuutta. Jopa tuskallinen sairaus ja petollisten lohduttajien halventava arvostelu olivat tuloksettomia, sillä Job osoittautui nuhteettomuuden säilyttäjäksi. – Job 1:6–2:13; 27:5, 6; 31:6; 42:8, 9.
6. Mitä vaaditaan niiltä, jotka ’kuuluvat Jehovalle’?
6 Ihmisillä on siten mittaamaton etu vaikuttaa Jumalan pyhän nimen pyhittämiseen. Miten? Säilyttämällä nuhteettomuutensa ja osoittamalla, että he kannattavat uskollisesti Jehovan kaikkeudensuvereenisuutta. Mitä sitten vaaditaan niiltä, jotka ’kuuluvat Jehovalle’? Meidän täytyy palvella Jumalaa täysin antaumuksellisesti, emmekä saa koskaan unohtaa, että Jehova on ”yksinomaista antaumusta vaativa Jumala”. – 2. Mooseksen kirja 20:5, UM.
Me voimme ilahduttaa Jehovan sydämen
7, 8. a) Miten voimme pysyä nuhteettomina Jehovaa kohtaan, vaikka olemme epätäydellisiä? b) Jos säilytämme nuhteettomuutemme, niin miten Sananlaskujen 27:11 soveltuu meihin?
7 Koska me kaikki olemme epätäydellisiä, me emme voi täysin täyttää Jumalan vanhurskaita mittapuita. Siksi nuhteettomuutemme säilyttäminen ei merkitse toiminnan tai puheen täydellisyyttä. Se merkitsee pikemminkin kokosieluisuutta eli sydämen antaumuksen eheyttä. Niinpä vaikka Daavid tekikin vakavia syntejä, hän ’vaelsi nuhteettomin sydämin’. (1. Kuningasten kirja 9:4, UM) Hän otti vastaan ojennuksen, oikaisi menettelynsä ja osoitti siten, että hänen sydämensä oli täynnä aitoa rakkautta Jehovaa kohtaan. (Psalmit 26:1–12) Mekin voimme osoittaa sellaista rakkautta toimimalla ’sydämemme nuhteettomuudessa’. – Psalmit 78:72, UM.
8 Meidän on mahdollista säilyttää nuhteettomuus elämässämme, koska meillä on luja usko Jehova Jumalaan ja koska luotamme ehdottomasti häneen ja hänen kykyynsä pelastaa meidät. (Psalmit 25:21; 41:13) Meidän ei ole helppoa säilyttää nuhteettomuuttamme, sillä Saatana Panettelija – Jehovan suurin vihollinen, samoin kuin meidänkin – sokaisee epäuskoisten mielet ja ”eksyttää koko asuttua maata”. (Ilmestys 12:9; 2. Korinttolaisille 4:4) Me voimme kuitenkin Jobin tavoin olla nuhteettomuuden säilyttäjiä. Me voimme siten ilahduttaa rakkaudellisen Jumalamme sydämen, vaikka olemmekin epätäydellisiä. Sananlaskujen 27:11 sanookin: ”Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.” Meidän ilomme Jehovan uskollisina palvelijoina on toimia niin, että hän voi antaa herjaavalle Vastustajalleen ponnekkaan vastauksen. Sillä että säilytämme nuhteettomuutemme, on siis todellakin merkitystä. Nuhteettomuuden säilyttäjinä voimme ilahduttaa Jehovan sydämen. Ja se puolestaan tuottaa meille valtavaa iloa!
Nuhteettomuuden säilyttäjien pitkä rivistö
9. Mainitse joitakuita nuhteettomuutensa säilyttäneiden Jehovan todistajien suureen ”pilveen” kuuluvia ja nuhteettomuuden koetuksia, joita he läpäisivät.
9 Nykyajan Jehovan todistajat kuuluvat oikeastaan pitkään nuhteettomuuden säilyttäjien rivistöön. Se ulottuu aina uskolliseen Aabeliin asti, ja siihen kuuluu miehiä ja naisia, muun muassa Aabel, Hanok, Nooa, Aabraham, Saara, Iisak, Jaakob, Joosef, Mooses, Raahab, Gideon, Baarak, Simson, Jefta, Daavid ja Samuel. Sadrak, Meesak ja Abednego, jotka säilyttivät nuhteettomuutensa ja kieltäytyivät palvomasta Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin pystyttämää kuvapatsasta, minkä vuoksi heidät heitettiin poikkeuksellisen kuumaksi lämmitettyyn tuliseen pätsiin, olivat ilmeisesti niitä, jotka ”ehkäisivät tulen voiman”. Toisia esikristillisinä aikoina eläneitä Jehovan todistajia ’ivailtiin, lyötiin, vangittiin, kivitettiin, koeteltiin, sahattiin kappaleiksi, murhattiin miekalla, he kulkivat ympäri lampaannahoissa, vuohennahoissa, samalla kun he kärsivät ahdistusta ja huonoa kohtelua’. Olemme varmasti samaa mieltä kuin Paavali, joka julisti: ”Eikä maailma ollut heidän arvoisensa.” Miten sykähdyttävää onkaan nähdä ympärillämme niin suuri ”pilvi” nuhteettomuutensa säilyttäneitä todistajia! – Heprealaisille 11:1–12:1; ks. myös Danielin 3. lukua.
10. Miten apostoli Paavali ilahdutti Jehovan sydämen?
10 Jumalalta saamansa rohkeuden ja voiman avulla apostoli Paavali kesti vankeutta, lyöntejä, haaksirikon, monia vaaroja, unettomia öitä, nälkää, janoa, vilua, alastomuutta ja sen, että hän oli ”usein lähellä kuolemaa”. (2. Korinttolaisille 11:23–27) Hän kesti noita vaikeuksia palveluksen tähden, ja tässä kaikessa hän ilahdutti Jehovan sydämen urheana nuhteettomuuden säilyttäjänä. Mekin voimme tehdä samoin.
11. Millaisen esimerkin nuhteettomuudesta Jeesus Kristus antoi?
11 Huomattavalla sijalla nuhteettomuuden säilyttäjien joukossa on ”uskomme Pääedustaja ja Täydellistäjä”, Jeesus Kristus. Kun Panettelija kiusasi Jeesusta erämaassa, hän piti lujasti kiinni nuhteettomuudestaan ja sanoi lopulta: ”Mene pois, Saatana! Sillä on kirjoitettu: ’Jehovaa, Jumalaasi, sinun tulee palvoa, ja yksin hänelle sinun tulee suorittaa pyhää palvelusta.’” Ilmeisen voimattomana silloisen Jumalalta saadun päättäväisyyden edessä Panettelija jätti Jeesuksen. Se ei ollut suinkaan Saatanan viimeinen hyökkäys Jeesuksen kimppuun, mutta Panettelija oli voimaton pyrkimyksissään murtaa Jumalan Pojan nuhteettomuus. ’Siitä ilosta, joka oli asetettu hänen eteensä, Jeesus kesti kidutuspaalun’ rikkomatta milloinkaan nuhteettomuuttaan. Jäljitelkäämme aina hänen erinomaista esimerkkiään ja ilahduttakaamme Jehovan sydän nuhteettomuuden säilyttäjinä. – Heprealaisille 12:2, 3; Matteus 4:1–11.
12, 13. Millaisia nuhteettomuuden kokeita varhaiskristityt pystyivät läpäisemään menestyksellisesti?
12 Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Te tulette olemaan kaikkien ihmisten vihaamia minun nimeni vuoksi.” (Matteus 10:22) Tämä on totisesti pitänyt aina paikkansa tosi kristityistä! E. G. Hardy kirjoittaa teoksessaan Christianity and the Roman Government (Kristinusko ja Rooman hallitus): ”Sekä Pliniuksen kirjeestä että Trajanuksen määräyksestä näkyy selvästi, että kristittyjä voitiin rangaista yksistään tämän nimen takia ja siksi, että hän vain tunnusti kristinuskoa, ilman minkään erityisten rikosten mainintaa tai todistamista.”
13 Millaisia nuhteettomuuden koetuksia nuo varhaiskristityt pystyivätkään menestyksellisesti läpäisemään Jumalalta saamansa voiman avulla! Heistä on esimerkiksi sanottu: ”Toisinaan heitä kidutettiin ja heitettiin nälkäisille pedoille areenalle kansan huviksi.” Tällaisista kärsimyksistä huolimatta on kuitenkin huomattu, että ”vaino oli omiaan vain lujittamaan heidän uskoaan ja tuomaan paljon käännynnäisiä heidän asialleen”. (Eugene A. Colligan ja Maxwell F. Littwin, From the Old World to the New [Vanhasta maailmasta uuteen maailmaan], 1932, s. 90, 91) Sama pitää paikkansa nuhteettomuutensa säilyttävistä Jehovan todistajista tällä 1900-luvulla. Panettelijan kätyrit eivät ole pystyneet nujertamaan heitä.
14, 15. Keitä ovat ”kaksi todistajaa”, ja mitä he kokivat vuosina 1918 ja 1919?
14 Ajattelehan, mitä Jehovan voidellut palvelijat, kuvaannolliset ”kaksi todistajaa”, kokivat vuosina 1918 ja 1919, kun heidän vihollisensa ’tekivät väkivaltaa lain varjolla’. (Ilmestys 11:3, 7–10; Psalmit 94:20) J. F. Rutherford (Vartiotorni-seuran silloinen presidentti) ja hänen seitsemän työtoveriaan vangittiin epäoikeudenmukaisesti. Tuohon aikaan ”kaksi todistajaa” tapettiin heidän profetoimisensa kannalta katsoen, ja heidän vihollisensa riemuitsivat. Kirjassaan Preachers Present Arms (Saarnaajat tekevät kunniaa) Ray H. Abrams huomauttaa: ”Koko [Rutherfordia ja hänen työtovereitaan koskevan] tapahtumasarjan erittely johtaa siihen lopputulokseen, että kirkot ja papisto olivat alun perin tämän [raamatuntutkijoiden] tukahduttamiseen tähtäävän toiminnan takana. – – Kun uutinen kahdenkymmenen vuoden tuomioista saavutti uskonnollisen lehdistön edustajat, niin käytännöllisesti katsoen kaikki nämä julkaisut, suuret ja pienet, iloitsivat tapahtuman johdosta. En ole löytänyt yhtään ainoaa myötätuntoista sanaa yhdestäkään puhdasoppisen uskonnon lehdestä.”
15 Aikanaan nuo kahdeksan vangittua raamatuntutkijaa kuitenkin vapautettiin ja puhdistettiin täysin kaikista syytteistä Saatanan ja hänen narriensa suureksi harmiksi. Jumalan hengen elvyttäminä nuo ”kaksi todistajaa” eli voideltujen pieni armeija nousivat jälleen jaloilleen Valtakunnan julistajina. (Ilmestys 11:11) Siitä lähtien Jehovan viholliset ovat käyneet toivotonta taistelua sellaisia nuhteettomuuden säilyttäjiä vastaan.
16. Miten eräs nuori nuhteettomuuden säilyttäjä ilmaisi tunteensa?
16 Asiaa valaisevat ne rohkeat sanat, jotka muuan nuori mies kirjoitti perheelleen odottaessaan kuolemaa natsivainoojiensa käsissä. Hän kirjoitti: ”On jo yli puoliyö. Minulla on vielä aikaa muuttaa mieleni. Mutta voisinko olla enää onnellinen tässä maailmassa, jos olisin kieltänyt Herramme? En todellakaan! Mutta nyt voitte olla vakuuttuneita siitä, että lähden tästä maailmasta onnellisena ja rauhassa.” Kuulostaako tämä heikolta, raukkamaiselta ja lyödyltä nuhteettomuuden rikkojalta? Ei totisesti!
17. Miten Jehovan todistajien pidätykset Neuvostoliitossa vaikuttivat heidän toimintaansa Valtakunnan saarnaajina?
17 Yrityksiä Jehovan palvelijoiden nuhteettomuuden murtamiseksi on tehty jatkuvasti. Esimerkiksi lehtimies Walter Kolarz kertoi kirjassaan Religion in the Soviet Union (Uskonto Neuvostoliitossa) Jehovan todistajien joukkopidätyksistä vuoden 1951 alkupuolella ja totesi: ”Todistajat itse arvioivat, että kaiken kaikkiaan 7 000 henkeä karkotettiin Uralvuorille, Siperiaan, kauas pohjoiseen (Vorkutaan) ja Kazahstaniin.” Hän lisää: ”Tämä ei ollut ’todistajien’ loppu Venäjällä vaan ainoastaan uuden luvun alku heidän käännytystoiminnassaan. Yrittivätpä he levittää uskoaan silloinkin, kun he pysähtyivät asemilla matkallaan maanpakoon. Neuvostoliitto ei olisi voinut tehdä mitään parempaa heidän uskonsa levittämiseksi kuin karkottaa heidät. Kyläeristyksestään ’todistajat’ vietiin laajempaan maailmaan, vaikka se olikin keskitys- ja orjatyöleirien kauhea maailma.” Siellä Jehovan palvelijat löysivät monia, jotka ottivat iloiten vastaan rohkaisevan Valtakunnan sanoman. – Vrt. Apostolien teot 11:19–21.
Kuin voittoisa armeija
18, 19. Miten on mahdollista pysyä voittoisina nuhteettomuuden säilyttäjinä?
18 Jumalan palvelijoiden vainoaminen on jatkunut meidän päiviimme asti. Miten Jehovan todistajien on sitten mahdollista pysyä voittoisina nuhteettomuuden säilyttäjinä? Me voimme voittaa, koska tottelemme Jumalan sanaa ja koska ’havaintokykymme on valmentunut erottamaan sekä oikean että väärän’. Jehovan uskollisina todistajina me emme ’muovaudu tämän asiainjärjestelmän mukaan, vaan olemme muuttuneet uudistamalla mielemme’. Me teemme iloiten sitä, mikä miellyttää Jehovaa, ja hän antaa meille voiton vihollisistamme, sekä demoneista että ihmisistä. – Heprealaisille 5:12–14; Roomalaisille 12:1, 2.
19 Meitä, jotka ”kuulumme Jehovalle”, voidaan verrata voittoisaan armeijaan. Me käymme luonnollisesti hengellistä sotaa ja ’voimistumme edelleen Herrassa ja hänen voimansa väkevyydessä’. Meillä on yllämme Jumalalta saatu täydellinen hengellinen sota-asu, ja hänen pyhä henkensä tukee meitä. Sen vuoksi me voimme ”pysyä lujina Panettelijan vehkeilyjä vastaan”. (Efesolaisille 6:10–20; 2. Korinttolaisille 10:3, 4) Ja se on myös syy siihen, että pysymme jatkuvasti voittoisina nuhteettomuuden säilyttäjinä.
20. Mihin apuun ja vakuutukseen voimme luottaa ponnistellessamme säilyttääksemme nuhteettomuutemme?
20 Me olemme todella epätavallinen sotajoukko. Onhan keskuudessamme ’hyvää uutista kertovia naisiakin suuri sotajoukko’! (Psalmit 68:12, UM) Vaikka kohtaammekin pelottavia vihollisia, niin ”niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa”. (2. Kuningasten kirja 6:16) Enkelit ovat kanssamme, kun julistamme hyvää uutista maan asukkaille. (Ilmestys 14:6) Ja nuhteettomuuden säilyttäjinä me luotamme siihen, että ’jokainen ase, joka valmistetaan meidän varallemme, on oleva tehoton’. – Jesaja 54:17.
21. Mikä jatkuu kohtaamastamme vainosta huolimatta?
21 Epäilemättä taistelurivit ovat nyt asemissaan. Saatanan joukot ovat päättäneet lopettaa todistustyömme. Sen vuoksi meidän täytyy ’jatkaa hyvää sodankäyntiä’. (1. Timoteukselle 1:18) Kirkastettu Jeesus Kristus on Päällikkömme ja Johtajamme, joten palvelkoon kukin meistä ”hyvänä Kristuksen Jeesuksen sotilaana”. (2. Timoteukselle 2:3, 4) Vaikka kimppuumme isketäänkin joka taholta, meidän täytyy – ja Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden ansiosta me myös voimme – pysyä lujina nuhteettomuuden säilyttäjinä. Kasvomme kirkastuvat nähdessämme kasvua kasvun perään. Yhä suuremmat määrät ”pakanakansojen kalleuksia” tulee täyttämään Jehovan huoneen kunnialla. (Haggai 2:7) Huolimatta vainosta, vangitsemisista, pieksämisistä, työmme kieltämisestä eri maissa ja voimallisista yrityksistä vaientaa meidät, suurenmoinen opetuslasten tekeminen jatkuu ja saa uutta puhtia. – Matteus 24:14; 28:19, 20.
22. Mitä meidän pitäisi Jehovalle kuuluvina tehdä?
22 Nyt kun Jehovan ylistys jatkuvasti voimistuu, jokaisen maan päällä elävän on tehtävä ratkaisunsa. Meillä on todella mahtava etu voidessamme kertoa hyvää uutista ja opettaa niitä, jotka omaksuvat tosi palvonnan! Kun ”suuri joukko” siis jatkuvasti kasvaa, jatkakaamme me Korkeimman Jumalan urhoollisina palvelijoina. (Ilmestys 7:9) ’Elämmepä tai kuolemme, me kuulumme Jehovalle.’ Pyrkikäämme siis kohti elämän päämäärää ja olkaamme aina kiitollisia suurenmoisesta edustamme ilahduttaa Jehovan sydän säilyttämällä nuhteettomuutemme!
Osaatko vastata?
□ Mitä on nuhtee ttomuus?
□ Mitä vaatimuksia nuhteettomuuden säilyttäminen asettaa Jehovan kansalle?
□ Miten voidaan osoittaa, että sillä, säilytämmekö me nuhteettomuutemme, on merkitystä Jumalalle?
□ Miten jotkut muinoin eläneet osoittivat olevansa nuhteettomuuden säilyttäjiä?
□ Miten Jehovan todistajat voivat olla nuhteettomuuden säilyttäjiä nykyään?
[Kuva s. 13]
Jehovan nykyiset palvelijat kuuluvat hänen nuhteettomuuden säilyttäneiden todistajiensa pitkään rivistöön. Oletko sinä heidän joukossaan?
Hanok
Saara
Jefta
Paavali