Kehitä läheinen suhde Jehovaan

”LÄHESTYKÄÄ Jumalaa, niin hän lähestyy teitä”, kirjoitti opetuslapsi Jaakob (Jaakobin kirje 4:8). Ja psalmista Daavid lauloi: ”Läheinen suhde Jehovaan kuuluu häntä pelkääville.” (Psalmit 25:14.) Jehova Jumala selvästikin haluaa, että meillä on läheinen suhde häneen. Silti jokainen, joka palvoo Jumalaa ja noudattaa hänen lakejaan, ei välttämättä tunne olevansa lähellä häntä.

Miten on sinun laitasi? Onko sinulla läheinen, henkilökohtainen suhde Jumalaan? Epäilemättä haluat tulla lähemmäksi häntä. Miten voimme kehittää tuollaisen läheisen suhteen? Mitä tämä merkitsisi meille? Raamatun Sananlaskujen kirjan kolmas luku vastaa.

Ilmaise rakkaudellista huomaavaisuutta ja totuudellisuutta

Muinaisen Israelin kuningas Salomo aloittaa Sananlaskujen kolmannen luvun sanoilla: ”Poikani, älä unohda minun lakiani, ja noudattakoon sydämesi minun käskyjäni, sillä päivien paljoutta ja elinvuosia ja rauhaa sinulle lisätään.” (Sananlaskut 3:1, 2.) Koska Salomo kirjoitti Jumalan henkeyttämänä, nämä isälliset neuvot tulevat todellisuudessa Jehova Jumalalta ja on osoitettu meille. Meitä neuvotaan tässä noudattamaan Jumalan muistutuksia – hänen lakiaan eli opetustaan ja hänen käskyjään – jotka on kirjoitettu Raamattuun. Jos teemme näin, niin meille lisätään ”päivien paljoutta ja elinvuosia ja rauhaa”. Voimme tosiaankin jo nyt nauttia rauhallisesta elämästä ja välttää toimimasta siten, että meitä uhkaisi ennenaikainen kuolema, jonka pahantekijät usein kohtaavat. Lisäksi voimme toivoa saavamme elää ikuisesti rauhaisassa uudessa maailmassa. (Sananlaskut 1:24–31; 2:21, 22.)

Salomo jatkaa sanoen: ”Älkööt rakkaudellinen huomaavaisuus ja totuudellisuus sinua jättäkö. Sido ne kaulaasi. Kirjoita ne sydämesi tauluun ja hanki siten suosiota ja hyvää ymmärtäväisyyttä Jumalan ja ihmisen silmissä.” (Sananlaskut 3:3, 4.)

”Rakkaudelliseksi huomaavaisuudeksi” käännetty alkukielinen sana voidaan kääntää myös ”uskolliseksi rakkaudeksi”, ja siihen sisältyy ajatus solidaarisuudesta ja lojaalisuudesta. Olemmeko päättäneet pysyä Jehovan yhteydessä, tuli mitä tuli? Ilmaisemmeko rakkaudellista huomaavaisuutta suhteissamme toisiin uskoviin? Näemmekö vaivaa pysyäksemme lähellä heitä? Pidämmekö ’rakkaudellisen huomaavaisuuden lain kielellämme’ koettelevissakin olosuhteissa, kun olemme tekemisissä heidän kanssaan arkielämän tilanteissa? (Sananlaskut 31:26.)

Koska Jehova on runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa, hän on ”altis antamaan anteeksi” (Psalmit 86:5). Jos olemme katuneet menneisyydessä tekemiämme syntejä ja teemme nyt suoria polkuja jaloillemme, meille vakuutetaan, että ”virvoittumisen ajat” tulevat Jehovalta (Apostolien teot 3:19). Eikö meidän pitäisi jäljitellä Jumalaamme antamalla toisille anteeksi heidän hairahduksensa? (Matteus 6:14, 15.)

Jehova on ”totuuden Jumala”, ja hän toivoo ”totuudellisuutta” niiltä, jotka pyrkivät läheiseen suhteeseen hänen kanssaan (Psalmit 31:5). Voimmeko oikeastaan odottaa Jehovan olevan Ystävämme, jos vietämme kaksoiselämää – toimimme eri tavoin ollessamme kristittyjen veljiemme seurassa kuin ollessamme poissa heidän näkyvistään – kuin ”valheen miehet”, jotka salaavat sen, millaisia ihmisiä he ovat? (Psalmit 26:4.) Miten tyhmää se olisikaan, sillä ”kaikki on alastonta ja täysin paljastettua hänen [Jehovan] silmilleen”! (Heprealaisille 4:13.)

Rakkaudellista huomaavaisuutta ja totuudellisuutta tulee arvostaa niin kuin mittaamattoman kalliita käätyjä, jotka ’sidotaan kaulaamme’, sillä nuo ominaisuudet auttavat meitä ’hankkimaan suosiota Jumalan ja ihmisen silmissä’. Meidän ei tule ilmaista niitä vain ulkonaisesti, vaan myös kaivertaa ne ’sydämemme tauluun’, tehdä niistä olennainen osa persoonallisuuttamme.

Kehitä ehdoton luottamus Jehovaan

Viisas kuningas jatkaa: ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Ota hänet huomioon kaikilla teilläsi, niin hän itse tekee polkusi suoriksi.” (Sananlaskut 3:5, 6.)

Jehova on varmasti täyden luottamuksemme arvoinen. Luojana hän on ’vahva voimaltaan’ ja hän on ”dynaamisen energian” Lähde (Jesaja 40:26, 29). Hän pystyy toteuttamaan kaiken, mitä hän on päättänyt. Merkitseehän hänen nimensäkin kirjaimellisesti ’Hän saattaa tulemaan (joksikin)’, ja se kasvattaa luottamustamme hänen kykyynsä täyttää se, mitä hän on luvannut! Se, että ”Jumalan on mahdotonta valehdella”, tekee hänestä suorastaan totuuden personoituman (Heprealaisille 6:18). Hänen vallitseva ominaisuutensa on rakkaus (1. Johanneksen kirje 4:8). Hän on ”vanhurskas kaikilla teillään ja uskollinen kaikissa teoissaan” (Psalmit 145:17). Keneen voisimmekaan luottaa, ellemme Jumalaan? Kehittääksemme luottamusta Jehovaan meidän täytyy tietysti ’maistaa ja nähdä, että hän on hyvä’, soveltamalla henkilökohtaiseen elämäämme sitä, mitä opimme Raamatusta, ja miettimällä, miten paljon hyvää tämä saa aikaan (Psalmit 34:8).

Miten voimme ’ottaa Jehovan huomioon kaikilla teillämme’? Henkeytetty psalmista sanoo: ”Olen mietiskelevä kaikkea toimintaasi, ja sinun menettelyissäsi tahdon antaa ajatusteni askarrella.” (Psalmit 77:12.) Koska Jumala on näkymätön, niin jotta voisi kehittää läheisen suhteen häneen, on hyvin tärkeää mietiskellä hänen suuria tekojaan ja sitä, miten hän on menetellyt kansansa suhteen.

Myös rukous on tärkeä tapa ottaa Jehova huomioon. Kuningas Daavid huusi Jehovaa ”kaiken päivää” (Psalmit 86:3). Daavid rukoili usein läpi yön, esimerkiksi kun hän oli takaa-ajettuna erämaassa (Psalmit 63:6, 7). Apostoli Paavali kehotti ’jatkamaan rukoilemista joka tilaisuudessa hengessä’ (Efesolaisille 6:18). Miten usein rukoilemme? Onko meillä henkilökohtainen, sydämellinen viestintäyhteys Jumalan kanssa? Kun edessämme on koettelevia tilanteita, anommeko häneltä apua? Etsimmekö rukoillen hänen ohjaustaan, ennen kuin teemme tärkeitä ratkaisuja? Jehovalle esittämämme vilpittömät rukoukset tekevät meidät hänelle rakkaiksi. Ja voimme olla varmoja siitä, että hän kuulee rukouksemme ja ’tekee polkumme suoriksi’.

Miten tyhmää onkaan ’nojautua omaan ymmärrykseensä’ tai maailman huomattavien ihmisten ymmärrykseen, kun voimme panna täyden luottamuksemme Jehovaan! ”Älä tule viisaaksi omissa silmissäsi”, sanoo Salomo. Sitä vastoin hän kehottaa: ”Pelkää Jehovaa ja käänny pois pahasta. Koitukoon se parannukseksi navallesi ja virvoitukseksi luillesi.” (Sananlaskut 3:7, 8.) Terveen pelon olla miellyttämättä Jumalaa pitäisi hallita kaikkia toimiamme, ajatuksiamme ja tunteitamme. Tällainen kunnioittava pelko estää meitä tekemästä sitä, mikä on pahaa, ja se on hengellisesti parantavaa ja virvoittavaa.

Anna Jehovalle parhaasi

Millä muulla tavoin voimme lähestyä Jumalaa? ”Kunnioita Jehovaa kalleuksillasi ja kaiken satosi ensi hedelmillä”, neuvoo kuningas (Sananlaskut 3:9). Jehovan kunnioittaminen merkitsee sitä, että osoitamme häntä kohtaan arvostusta ja korotamme hänet julkisesti osallistumalla hänen nimensä julistamiseen ja tukemalla tätä työtä. Kalleudet, joilla kunnioitamme Jehovaa, ovat aikamme, kykymme, voimamme ja aineelliset varamme. Näiden täytyy olla ensi hedelmiä eli parasta, mitä meillä on. Eikö sen, miten käytämme omia varojamme, pitäisikin heijastaa päätöstämme ’etsiä jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan’? (Matteus 6:33.)

Jehovan kunnioittaminen kalleuksillamme ei jää palkitsematta. Salomo vakuuttaa: ”Silloin varastosi täyttyvät yltäkylläisyydellä, ja sinun kuurna-altaasi pursuvat uutta viiniä.” (Sananlaskut 3:10.) Vaikka hengellinen hyvinvointi ei itsessään johdakaan aineelliseen hyvinvointiin, varojemme antelias käyttäminen Jehovan kunnioittamiseen tuo suuria siunauksia. Jumalan tahdon tekeminen oli ravitsevaa ”ruokaa” Jeesukselle (Johannes 4:34). Samoin se, että me tuotamme Jehovalle kunniaa saarnaamalla ja tekemällä opetuslapsia, ravitsee meitä. Jos jatkamme hellittämättä tätä työtä, hengelliset varastomme täyttyvät yltäkylläisyydellä. Ilomme, jota uusi viini kuvaa, on ylitse pursuvaa.

Emmekö odota ja rukoile Jehovalta myös riittävää aineellista ruokaa joka päiväksi? (Matteus 6:11.) Kaikki, mitä meillä on, on tosiasiassa tullut meille rakkaudelliselta taivaalliselta Isältämme. Jehova vuodattaa meille lisää siunauksia siinä määrin kuin käytämme kalleuksiamme hänen ylistyksekseen. (1. Korinttilaisille 4:7.)

Ota Jehovan kuri tervetulleena vastaan

Israelin kuningas kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeää kuri on tavoiteltaessa läheistä suhdetta Jehovaan, ja neuvoo: ”Oi poikani, älä hylkää Jehovan kuria äläkä inhoa hänen ojennustaan, sillä jota Jehova rakastaa, sitä hän ojentaa, niin kuin isä poikaa, josta hän saa mielihyvää.” (Sananlaskut 3:11, 12.)

Silti kuria on ehkä vaikea ottaa vastaan. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Mikään kuri ei – – nyt näytä olevan ilahduttavaa, vaan tuskallista, mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta.” (Heprealaisille 12:11.) Ojennus ja kuri ovat tarpeellinen osa valmennusta, joka saattaa meidät lähemmäksi Jumalaa. Jehovalta tuleva oikaisu – saammepa sitä vanhemmilta, kristillisen seurakunnan välityksellä tai mietiskelemällä Raamattua tutkiessamme henkilökohtaisesti – on ilmaus hänen rakkaudestaan meitä kohtaan. Meidän on viisasta ottaa se tervetulleena vastaan.

Pidä lujasti kiinni viisaudesta ja tarkkanäköisyydestä

Seuraavaksi Salomo korostaa sitä, miten suuri merkitys viisaudella ja tarkkanäköisyydellä on läheisen suhteen kehittämisessä Jumalaan. Hän julistaa: ”Onnellinen on se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ja ihminen, joka saa tarkkanäköisyyttä, sillä sen saaminen voittona on parempi kuin hopean saaminen voittona ja sen saaminen tuottona kultaakin parempi. – – Se on elämän puu siihen tarttuville, ja siitä lujasti kiinni pitäviä on sanottava onnellisiksi.” (Sananlaskut 3:13–18.)

Kuningas muistuttaa siitä, millainen viisaus ja tarkkanäköisyys ilmenee Jehovan suurenmoisessa luomakunnassa, kun hän sanoo: ”Jehova itse on viisaudessa perustanut maan. Hän on lujittanut taivaat tarkkanäköisyydessä. – – Poikani, älkööt ne väistykö silmistäsi. Varjele käytännöllistä viisautta ja ajattelukykyä, niin ne osoittautuvat elämäksi sielullesi ja viehkeydeksi kaulallesi.” (Sananlaskut 3:19–22.)

Viisaus ja tarkkanäköisyys ovat jumalisia ominaisuuksia. Meidän ei tule ainoastaan kehittää niitä, vaan myös pitää niistä lujasti kiinni siten, ettemme koskaan laiminlyö Raamatun ahkeraa tutkimista ja oppimiemme asioiden soveltamista. ”Silloin vaellat turvassa tietäsi, eikä sinun jalkasi iske mihinkään”, jatkaa Salomo. Hän lisää: ”Kun käyt levolle, et tunne kauhua, ja olet käyvä levolle, ja unesi on oleva mieluisaa.” (Sananlaskut 3:23, 24.)

Me voimme tosiaan vaeltaa turvassa ja nukkua rauhallisin mielin odottaessamme aikaa, jolloin varkaan tavoin lähestyvä ”äkillisen tuhon” päivä koittaa Saatanan jumalattomalle maailmalle (1. Tessalonikalaisille 5:2, 3; 1. Johanneksen kirje 5:19). Aivan lähellä olevan suuren ahdistuksen aikanakin voimme luottaa vakuutukseen: ”Sinun ei tarvitse pelätä mitään äkillistä kauhua eikä jumalattomia kohtaavaa myrskyä, koska se tulee. Sillä osoittautuu, että Jehova itse on todellisuudessa se, johon panet luottamuksesi, ja hän varjelee jalkasi kiinni joutumiselta.” (Sananlaskut 3:25, 26; Matteus 24:21.)

Tee sitä mikä on hyvää

Salomo kehottaa: ”Älä pidätä hyvää niiltä, joille se kuuluu, kun sen tekeminen sattuu olemaan kätesi vallassa.” (Sananlaskut 3:27.) Hyvän tekemiseen toisille kuuluu resurssiemme antelias käyttö heidän hyväkseen, ja tähän sisältyy monia asioita. Mutta eikö toisten auttaminen saamaan läheinen suhde tosi Jumalaan olekin parasta, mitä voimme tehdä heidän hyväkseen tänä ”lopun aikana”? (Daniel 12:4.) Nämä ovat siis päiviä, joina tulee innokkaasti saarnata Valtakuntaa ja tehdä opetuslapsia (Matteus 28:19, 20).

Viisas kuningas luettelee myös tapoja, joita tulee karttaa, kun hän sanoo: ”Älä sano lähimmäisellesi: ’Mene ja tule takaisin, niin huomenna annan’, kun sinulla on jotakin. Älä hanki lähimmäistäsi vastaan mitään pahaa, kun hän asuu luonasi turvallisin mielin. Älä riitele kenenkään ihmisen kanssa syyttä, jos hän ei ole tehnyt sinulle mitään pahaa. Älä kadehdi väkivallan miestä äläkä valitse mitään hänen teistään.” (Sananlaskut 3:28–31.)

Salomo tiivistää syyn, jonka vuoksi hän neuvoi näin, sanomalla: ”Sillä vilpillinen on Jehovalle inhottavuus, mutta hänellä on läheinen suhde oikeamielisiin. Jehovan kirous on jumalattoman talolla, mutta vanhurskaiden olinpaikkaa hän siunaa. Jos on kyse pilkkaajista, hänkin pilkkaa, mutta sävyisille hän osoittaa suopeutta. Kunnian saavat viisaat omaisuudekseen, mutta typerät korottavat häpeää.” (Sananlaskut 3:32–35.)

Voidaksemme nauttia läheisestä suhteesta Jehovaan emme saa punoa vilpillisiä ja vahingollisia juonia (Sananlaskut 6:16–19). Vain jos teemme sitä, mikä on oikein Jumalan silmissä, saamme hänen suosionsa ja siunauksensa. Voimme myös saada kunniaa, vaikkemme tavoittelekaan sitä, kun toiset panevat merkille, että me toimimme sopusoinnussa jumalallisen viisauden kanssa. Hylätkäämme siksi tämän jumalattoman ja väkivaltaisen maailman vilpilliset tavat. Noudattakaamme oikeamielisyyden tietä ja kehittäkäämme läheinen suhde Jehovaan!

[Kuvat s. 25]

”Kunnioita Jehovaa kalleuksillasi”