Oletko ikävystynyt työhösi?

TODENNÄKÖISESTI teet työtä noin kahdeksan tuntia päivässä. Niin suurta osaa ajasta ja elämästä ei kannata kuluttaa ikävystyneenä! Suuri osa 1900-luvun työstä on kuitenkin yksitoikkoista, eikä työntekijä useinkaan voi olla ylpeä työstään.

Voit siis hyötyä suuresti siitä, että teet työstäsi kiinnostavaa. Työnteko tuottaa sinulle enemmän iloa, ja opit, miten voit tehdä mistä tahansa tulevasta työstäsi sisällökkäämpää. Tarkastellaanpa siis joitakin tapoja, joilla tähän voidaan päästä.

Ole innostunut

Jotkut asiantuntijat suosittelevat, että teet työsi ikään kuin pitäisit siitä. Jos toimit näin, sinulle voi hyvinkin kehittyä tällainen asenne.

”Mutta en minä voisi koskaan olla innostunut työstäni!” saatat sanoa. Työssäsi voidaan noudattaa tiukkaa rutiinia, jos työskentelet esimerkiksi liukuhihnan ääressä. Tai olet voinut tehdä työtäsi niin monia vuosia, että sinusta tuntuu mahdottomalta kiinnostua siitä uudestaan. Sellaiset yksinkertaiset keinot kuin hymyileminen ja suorassa seisominen voivat kuitenkin auttaa sinua olemaan innostuneempi työstäsi.

Siitäkin voi olla apua, että keskityt täysin siihen, mitä olet tekemässä. Älä kytkeydy niin sanoaksemme automaattiohjaukselle äläkä ajattele työtä tehdessäsi lounastaukoa, viikonloppua tai edes mitään toista tehtävää, joka täytyy suorittaa. Yleensä on parasta uppoutua kokonaan käsillä olevaan työhön. Mikä on tulos? Saatat alkaa pitää tuosta työstä, ja silloin aika tuntuu kuluvan nopeasti.

Näin käy luonnostaan, kun olet syventynyt sellaiseen puuhaan, josta todella nautit. Samoin voi tapahtua, jos pakotat itsesi keskittymään työhön, josta et tavallisesti pidä.

Tee parhaasi

Se että teet parhaasi, auttaa sinua saamaan tyydytystä työstäsi. Tämä neuvo tietenkin sotii sitä yleistä käsitystä vastaan, että kun työ ei tunnu kiinnostavalta, siitä on pyrittävä suoriutumaan mahdollisimman vähällä vaivalla. Mutta laiminlyönti, vitkastelu ja mahdollisimman vähäiset ponnistukset todennäköisesti vain vievät kaiken energian sekä lisäävät tuskaa ja uupumusta. Kun ihminen palaa töistä kotiin rasittuneena, tuskastuneena ja uupuneena, syynä voi toisinaan hyvinkin olla se, että hän ei tee työtä ahkerasti.

Raamatun mukaan vapaa-aikakin tuntuu nautittavammalta, kun jonkin hankkeen hyväksi tekee kovasti työtä. ”Ihmiselle ei ole mitään parempaa kuin että hän syö ja juo ja antaa sielunsa nähdä hyvää kovan työnsä vuoksi.” (Saarnaaja 2:​24.) Joistakuista tämä ajatus voi tuntua vanhentuneelta, mutta toiset soveltavat käytäntöön tätä ajatonta periaatetta. He ovat samaa mieltä siitä, ettei tosiaan ole ”mitään parempaa” kuin nauttia kovan työnsä hedelmistä. Kirjassa The Joy of Working sanotaan: ”Hyvin tehty työ jättää sisäisen tyytyväisyyden hehkun.”

Tee siis työsi niin hyvin kuin osaat, niin tunnet itsesi todennäköisesti energisemmäksi. Älä tyydy vähimpään mahdolliseen työpanokseen, niin saatat hyvinkin tuntea itsesi onnellisemmaksi. Tee tärkeät tehtävät ensin, niin nautit lounastauoista ja viikonlopuista enemmän kuin se, joka uuvuttaa itsensä vitkastelulla. (Vrt. Ester 10:​2; Roomalaisille 12:​11; 2. Timoteukselle 2:​15.)

Sen sijaan että kilpailisit toisten kanssa, yritä ylittää itsesi (Galatalaisille 6:​4). Aseta uusia vaatimuksia, uusia tavoitteita. Yritä tehdä työsi paremmin. Erään naisen työhön sisältyi yksitoikkoista ompelua, jonka jotkut olisivat heittäneet pois mielestään toivottoman tylsänä. Nainen alkoi kuitenkin leikillään ottaa itsestään aikaa. Hän piti lukua siitä, kuinka paljon hän sai aikaan tunnissa, ja hän yritti sitten parantaa tulostaan. Hän todella nauttii työstään, koska hän pyrkii olemaan mahdollisimman tuottelias. (Sananlaskut 31:​31.)

”Sisusta” työsi

Tri Dennis T. Jaffe ja tri Cynthia D. Scott neuvovat: ”Kuvittele, että työsi on tyhjä talo. Muutat sisään ja tarkastelet sen muotoa ja rakennetta. Sitten luovuutesi herää. Suunnittelet käytössäsi olevan tilan, sisustat sen ja teet talosta kotisi. Teet siitä yksilöllisen antamalla sille oman leimasi.”

Useimmiten työ hahmotellaan ohjeilla ja suuntaviivoilla. Kun ihminen tekee vain sen, mikä kuuluu tehdä, hän ikään kuin asuu tyhjässä talossa. Omintakeisuus puuttuu. Mutta jos työ tehdään omalla tyylillä, siitä tulee paljon kiinnostavampaa. Ketkään kaksi ihmistä eivät ”sisusta” työtään samalla tavalla. Joku tarjoilija muistaa vakioasiakkaiden tilaukset. Toinen on taas erityisen huomaavainen ja kohtelias. Molemmat nauttivat työstään, koska he liittävät osan itsestään siihen, mitä he tekevät.

Jatka oppimista

Työstä voi saada iloa myös oppimalla uutta. Kirjassa Tension Turnaround selitetään, että aivojemme kyky käsitellä tietoa lisääntyy kasvaessamme. Tämä selittää sen, miksi meitä aiemmin innostaneet asiat saattavat nyt tuntua ikävystyttäviltä. Ratkaisu on siinä, että aivojen tarve saada uutta tietoa tyydytetään oppimalla uusia asioita.

Kun oppii lisää työstään, aikanaan voi käydä niin, että saa miellyttävämmän työn. Mutta vaikka niin ei kävisikään, oppiminen itsessään tekee työstä kiinnostavampaa ja tyydyttävämpää. Charles Cameron ja Suzanne Elusorr tähdentävät kirjassaan: ”Oppiminen ei ainoastaan kohenna itseluottamusta kasvattamalla kykyjä, vaan se myös muuttaa yleistä suhtautumista elämään: ongelmat voidaan ratkaista, vaikeudet voidaan voittaa, pelot voidaan hälventää ja kuviteltua useammat asiat ovat mahdollisia.”

”Mutta olen aikoja sitten oppinut työstäni kaiken, mitä siitä voi oppia!” saatat vastustella. Voisitko siinä tapauksessa oppia asioita, jotka liittyvät työhösi epäsuorasti? Voisit esimerkiksi päättää oppia enemmän ihmissuhteista tai käytössäsi olevista laitteista. Ehkä voit oppia laatimaan paremman muistion tai johtamaan paremmin kokousta. Voit oppia tehokkaimman tavan olla tekemisissä työnjohtajien kanssa.

Miten voit oppia nämä asiat? Ehkä yhtiösi tarjoaa kursseja, joita voisit hyödyntää. Tai kirjastossa saattaa olla juuri sellaisia kirjoja, joita tarvitset. Älä kuitenkaan sivuuta sellaisia keinoja saada tietoa, jotka eivät ole yhtä ilmeisiä. Voi olla hyvin kasvattavaa tarkkailla ihmisiä työpaikalla ja panna merkille heidän vahvat ja heikot puolensa. Voit oppia virheistäsi ja voit oppia myös saavutuksistasi, kun erittelet, mitä teit oikein. Se mitä panet merkille itsestäsi ja muista, voi opettaa sinulle sellaista, mitä et ehkä koskaan voi lukea kirjoista tai kuulla luennolla.

Muutama ehdotus lopuksi

Voit katsella työtäsi vielä eräästä näkökulmasta. Voisit tulla siihen tulokseen, että ansaitset parempaa – että muita aina onnistaa ja että sinulle ei ole koskaan annettu tilaisuutta tehdä sellaista työtä, jota haluaisit tehdä. Voisit keskustella tästä loputtomasti niiden kanssa, jotka ovat samaa mieltä kuin sinä, ja voisit vakuuttua siitä, että kaikki tämä pitää paikkansa.

Mutta voi olla, ettei se pidäkään paikkaansa. Monet, jotka pitävät työstään, ovat oppineet pitämään siitä. Se joka pitää talojen suunnittelusta, voi oppia pitämään myös bussin ajamisesta. Miksi? Koska hänen luova lähestymistapansa työhön tuottaa hänelle iloa ja tyydytystä.

Vapauta siis itsesi kielteisestä ajattelusta, jonka vuoksi työviikosta tulee ankea viikonlopun rinnalla. Älä tuhlaa aikaa kertaamalla sitä, missä olet aiemmin epäonnistunut, kuvittelemalla, mikä voi seuraavaksi mennä vikaan, ja olemalla huolissasi siitä, mitä muut sinusta ajattelevat. Luo katseesi edessä olevaan työhön. Kiinnitä siihen koko huomiosi. Yritä uppoutua siihen kuin lempiharrastukseesi. Tee siitä paras tähänastinen saavutuksesi ja iloitse hyvin tehdystä työstä.

[Tekstiruutu/Kuva s. 11]

Älä suhtaudu välinpitämättömästi työhösi

Raamatussa sanotaan Sananlaskujen 27:​23, 24:ssä: ”Sinun pitäisi ehdottomasti tietää, miltä katraasi näyttää. Kohdista sydämesi laumoihisi, sillä aarre ei säily ajan hämärään asti eikä diadeemi kaikille sukupolville.” Mitä tämä tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että rikkaus (aarre) ja huomattava asema (diadeemi) – jos niitä ylipäänsä saa – ovat yleensä tilapäisiä asioita. Siksi paimen toimi Raamatun aikoina viisaasti, jos hän piti ahkerasti huolta lampaistaan eli ’kohdisti sydämensä laumoihinsa’. Kuten seuraavat kolme jaetta osoittavat, tämä toisi aineellista turvallisuutta tälle työmiehelle ja hänen perheelleen (Sananlaskut 27:​25–27).

Mitä on sanottava meidän ajastamme? Ihmiset kohdistavat usein sydämensä omaisuuden tai huomattavan aseman hankkimiseen, niin että he toiveensa mukaan voisivat jättää nykyisen työnsä. Joillakuilla on realistisia suunnitelmia; toiset vain unelmoivat. Kummassakin tapauksessa on epäviisasta halveksia tai suhtautua välinpitämättömästi nykyiseen työhön. Se on ja voi tulevaisuudessakin olla luotettavin tulolähde. Ihmisen on paljon viisaampaa kohdistaa sydämensä ’laumoihinsa’ keskittämällä koko huomionsa luotettavaan ammattiinsa. Todennäköisesti näin toimiminen tuo aineellista turvallisuutta nyt ja tulevaisuudessa.