NENÄ, SIERAIMET

Se osa kasvoista, joka toimii hengitystienä ja jossa sijaitsee hajuelin.

Luodessaan Aadamin Jumala ”puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen [eräs muoto sanasta neša·mahʹ], ja ihmisestä tuli elävä sielu” (1Mo 2:7). Sen lisäksi, että tämä ”elämän henkäys” täytti keuhkot ilmalla, se antoi ruumiille elämänvoiman, jota pidetään yllä hengittämällä. Hengenveto keuhkoihin sierainten kautta on välttämätöntä elämälle; se pitää yllä elämänvoimaa. Vedenpaisumuksessa ”kaikki, joiden sieraimissa elämän voiman hengitys vaikutti, kaikki, jotka olivat kuivalla maalla, kuolivat” (1Mo 7:22).

’Nenää’ tai ’sieraimia’ tarkoittavaa heprealaista sanaa (ʼaf ) käytetään usein koko kasvoista. Aadam tuomittiin hankkimaan elantonsa maasta, kuten hänelle sanottiin: ”otsasi [kirjm. ”nenäsi” tai ”sieraimesi”] hiessä” (1Mo 3:19). Loot kumartui syvään kasvot (nenä) maata kohti hänen luokseen tulleiden enkelien edessä (1Mo 19:1).

Haju- ja makuaistin herkkyys. Hajuelin sijaitsee nenäontelon yläosassa, jossa ovat ripsimäisiin värekarvoihin päättyvät hajuhermot; tällä alueella ovat myös kolmoishermon ohuet päät. Ihmisen hajuaisti on hyvin herkkä. Scientific American -lehdessä (helmikuu 1964, s. 42) julkaistussa artikkelissa sanotaan: ”Hajuaisti on selvästikin kemiallinen aisti, ja sen herkkyys on suorastaan legendaarista; kemistin on lähes mahdotonta uskoa, että nenällä on niin valtava kyky erottaa ja tunnistaa aineita. Se käsittelee monimutkaisia yhdisteitä, joiden analysoiminen laboratoriossa veisi kemistiltä kuukausia; nenä tunnistaa ne heti, vaikka niiden määrä olisi niin pieni (jopa gramman kymmenesmiljoonasosa), että kaikkein herkimmätkään nykyajan laboratoriolaitteet eivät usein pysty havaitsemaan ainetta, puhumattakaan sen analysoinnista ja luokittelusta.”

Nenällä on myös suuri osuus makuaistissa. On olemassa neljä perusmakua: makea, suolainen, hapan ja karvas. Suussa olevat makusilmut tunnistavat nämä maut. Ruoan mausta nautitaan kuitenkin suureksi osaksi hajuaistin ansiosta. Esimerkiksi ihmisen, jonka sieraimet ovat tukossa, on vaikea tehdä eroa kahden erilaisen ruoan välillä, koska lähes kaikki on silloin enemmän tai vähemmän mautonta.

Kauneus. Hyvänmuotoinen nenä vaikuttaa merkittävästi kasvojen kauneuteen, koska nenä sijaitsee niin näkyvällä paikalla. Laulujen laulussa (7:4) sulamilaisneidon nenää verrataan ”Libanonin torniin”, mikä viittaa ehkä hänen nenänsä symmetriaan, joka lisäsi hänen kasvojensa arvokkuutta ja kauneutta. Jumala vaati, että Israelin pappien piti olla virheettömiä, koska he olivat hänen edustajiaan kansan edessä, ja yksi hänen vaatimuksistaan oli, ettei papilla saanut olla halkinaista tai silvottua nenää (3Mo 21:18).

Kuvaannollista käyttöä. ’Nenää’ tai ’sierainta’ tarkoittavaa heprean sanaa (ʼaf ) käytetään usein kuvaannollisesti suuttumuksesta (raivostuneen ihmisen kiivaan hengityksen tai puhisemisen vuoksi; ks. SUUTTUMUS). Sitä käytetään myös kuvailtaessa, mitä Jehova tekee suuttuessaan (Ps 18:8, 15) tai käyttäessään mahtavaa vaikuttavaa voimaansa (2Mo 14:21; 15:8).

Se inhottava epäjumalanpalvelus, johon israelilaiset lankesivat, sai Jehovan suuttumuksen hehkun syttymään heitä vastaan, ja hän ilmaisi sen profeetta Jesajan kautta sanoen: ”Nämä ovat savu sieraimissani, tuli, joka palaa kaiken päivää.” (Jes 65:5.)

Sananlaskujen 30:32, 33:ssa sanotaan: ”Jos olet toiminut mielettömästi korottamalla itseäsi ja jos olet kiinnittänyt ajatuksesi siihen, pane käsi suullesi. Sillä maidon kirnuaminen tuottaa voita, ja nenän pusertaminen tuottaa verta, ja suuttumuksen pusertaminen tuottaa riitelyä.” Tämä korostaa voimakkaasti sitä, mitä vaikeuksia voi syntyä, kun joku puhuu väärin tai hautoo suuttumusta tai päästää sen valloilleen. ”Suuttumus” on tässä sanaleikissä duaalimuoto sanasta ”nenä”.