”Onnellinen on se ihminen, joka on löytänyt viisauden”

HÄN oli runoilija, arkkitehti ja kuningas. Lähes 1,4 miljardin markan vuositulot tekivät hänestä rikkaamman kuin kukaan muu kuningas maan päällä. Hän oli myös kuulu viisaudestaan. Eräs hänen luonaan vieraillut kuningatar oli niin ihmeissään, että huudahti: ”Katso, minulle ei ollut kerrottu puoltakaan. Sinulla on enemmän viisautta ja hyvinvointia kuin olin kuullut huhuttavan.” (1. Kuninkaiden kirja 10:4–9.) Tällaisessa asemassa oli muinaisen Israelin kuningas Salomo.

Salomolla oli sekä rikkauksia että viisautta. Tämä antoi hänelle ainutlaatuisen mahdollisuuden arvioida, kumpi näistä oli todella välttämätöntä. Hän kirjoitti: ”Onnellinen on se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ja ihminen, joka saa tarkkanäköisyyttä, sillä sen saaminen voittona on parempi kuin hopean saaminen voittona ja sen saaminen tuottona kultaakin parempi. Se on kallisarvoisempaa kuin korallit, eivätkä mitkään muut ilosi voi vetää sille vertoja.” (Sananlaskut 3:13–15.)

Mutta mistä viisautta voi saada? Miksi se on arvokkaampaa kuin rikkaudet? Millaisia puoleensavetäviä piirteitä siinä on? Salomon kirjoittaman Sananlaskujen kirjan 8. luku vastaa näihin kysymyksiin kiehtovalla tavalla. Siinä viisaus personoidaan, ikään kuin se voisi puhua ja toimia. Viisaus itse paljastaa, mikä siinä vetoaa ja mikä on sen arvo.

”Se huutaa äänekkäästi”

Sananlaskujen 8. luku alkaa retorisella kysymyksellä: ”Eikö viisaus huuda alati ja tarkkanäköisyys anna äänensä kuulua lakkaamatta?”a Viisaus ja tarkkanäköisyys tosiaan huutavat alati. Niiden kutsu on aivan toisenlainen kuin sen moraalittoman naisen, joka vaanii pimeissä paikoissa ja kuiskailee vietteleviä sanoja yksinäisen ja kokemattoman nuorukaisen korviin (Sananlaskut 7:12). ”Kukkuloiden laelle, tien viereen, kulkuteiden risteykseen se on asettunut. Porttien pielessä, kaupungin suulla, siinä mistä mennään sisäänkäynteihin, se huutaa äänekkäästi.” (Sananlaskut 8:1–3.) Viisauden voimakas ääni kuullaan selkeänä julkisilla paikoilla: porteissa, tienristeyksissä, kaupungin sisäänkäyntien luona. Ihmiset voivat helposti kuulla tuon äänen ja reagoida siihen.

Jumalan henkeytettyyn sanaan, Raamattuun, muistiin merkitty jumalinen viisaus on kiistatta lähes kaikkien maailman ihmisten saatavilla, jos he vain haluavat hankkia sitä. ”Raamattu on historian laajimmin luettu kirja”, sanotaan tietosanakirjassa The World Book Encyclopedia. Siinä jatketaan: ”Raamattua on levitetty useampia kappaleita kuin mitään muuta kirjaa. Raamattua on myös käännetty useampia kertoja ja useammille kielille kuin mitään muuta kirjaa.” Koska koko Raamattu tai sen osia on saatavilla yli 2 100 kielellä ja murteella, yli 90 prosenttia ihmiskunnasta voi lukea vähintäänkin osaa Jumalan sanasta omalla kielellään.

Jehovan todistajat julistavat julkisesti Raamatun sanomaa kaikkialla. He saarnaavat aktiivisesti Jumalan valtakunnan hyvää uutista ja opettavat ihmisille Jumalan sanassa olevia totuuksia 235 maassa. Heidän Raamattuun perustuvien aikakauslehtiensä Vartiotornin (julkaistaan 140 kielellä) ja Herätkää!-lehden (julkaistaan 83 kielellä) jokaista numeroa painetaan yli 20 miljoonaa kappaletta. Viisaus totisesti huutaa äänekkäästi julkisilla paikoilla!

”Ääneni on suunnattu ihmisten pojille”

Personoitu viisaus alkaa puhua: ”Teille, oi miehet, minä huudan, ja ääneni on suunnattu ihmisten pojille. Oi kokemattomat, ymmärtäkää terävänäköisyyttä, ja te typerät, ymmärtäkää sydäntä.” (Sananlaskut 8:4, 5.)

Viisauden huuto on maailmanlaajuinen. Se ulottaa kutsunsa koskemaan koko ihmiskuntaa. Jopa kokemattomat kutsutaan hankkimaan terävänäköisyyttä eli harkitsevuutta ja typerät ymmärrystä. Jehovan todistajat tosiaan uskovat, että Raamattu on kirja kaikille ihmisille, ja he pyrkivät puolueettomasti kannustamaan kaikkia tapaamiaan ihmisiä tarkastelemaan sitä, jotta nämä löytäisivät sen sisältämät viisaat sanat.

’Suulakeni lausuu totuutta’

Viisaus jatkaa vetoomustaan: ”Kuunnelkaa, sillä minä puhun ensiarvoisen tärkeistä asioista, ja huuleni avautuvat oikeamielisyyteen. Sillä totuutta suulakeni lausuu hiljaa, ja jumalattomuus on inhottavaa huulilleni. Kaikki suuni sanat on puhuttu vanhurskaudessa. Niiden joukossa ei ole mitään vääristeltyä eikä kieroa.” Viisauden opetukset ovat arvokkaita ja oikeamielisiä, totuudellisia ja vanhurskaita. Niissä ei ole mitään vilpillistä tai kieroa. ”Ne ovat kaikki suoria ymmärtäväiselle ja oikeita niille, jotka löytävät tiedon.” (Sananlaskut 8:6–9.)

Sopivasti viisaus kehottaa: ”Ottakaa vastaan kurini, älkääkä hopeaa, ja tietoa pikemminkin kuin valikoitua kultaa.” Tämä vetoomus on järkevä, ”sillä viisaus on parempaa kuin korallit, eivätkä mitkään muutkaan ilosi voi vetää sille vertoja”. (Sananlaskut 8:10, 11.) Mutta miksi? Mikä tekee viisaudesta arvokkaampaa kuin rikkaudet?

”Minun hedelmäni on parempaa kuin kulta”

Lahjat, joita viisaus suo sitä kuunteleville, ovat arvokkaampia kuin kulta, hopea ja korallit. Viisaus kertoo, mitä nämä lahjat ovat: ”Minä, viisaus, olen oleskellut terävänäköisyyden parissa ja löydän myös ajattelukyvyn tuntemuksen. Jehovan pelko merkitsee pahan vihaamista. Itsensä korottamista ja ylpeyttä ja pahaa tietä ja turmeltunutta suuta olen vihannut.” (Sananlaskut 8:12, 13.)

Viisaus antaa omistajalleen terävänäköisyyttä ja ajattelukykyä. Ihminen, jolla on jumalista viisautta, myös suhtautuu Jumalaan nöyrän kunnioittavasti, sillä ”Jehovan pelko on viisauden alku” (Sananlaskut 9:10). Siksi hän vihaa sitä, mitä Jehova vihaa. Pöyhkeys, ylimielisyys, moraaliton käytös ja turmeltunut puhe ovat kaukana hänestä. Hänen vihansa pahaa kohtaan estää häntä käyttämästä valtaa väärin. Kuinka tärkeää perheenpäiden ja niiden, jotka ovat vastuuasemissa kristillisessä seurakunnassa, onkaan etsiä viisautta!

”Minulla on neuvo ja käytännöllinen viisaus”, jatkaa viisaus. ”Minä – ymmärrys; minulla on väkevyys. Minun avullani kuninkaatkin hallitsevat ja korkeat virkamiehet vanhurskautta säätävät. Minun avullani ruhtinaat ruhtinaina hallitsevat ja kaikki jalosukuiset tuomitsevat vanhurskaasti.” (Sananlaskut 8:14–16.) Viisauden hedelmään sisältyvät arvostelukyky, ymmärrys ja väkevyys, ja näitä kaikkia hallitsijat, korkeat virkamiehet ja ylhäiset tarvitsevat kipeästi. Viisaus on välttämätöntä niille, jotka ovat valta-asemassa, ja niille, jotka neuvovat toisia.

Tosi viisaus on helposti kaikkien saatavilla, mutta kaikki eivät löydä sitä. Jotkut hylkäävät sen tai välttelevät sitä, vaikka se on aivan heidän edessään. ”Niitä, jotka minua rakastavat, minä itse rakastan”, sanoo viisaus, ”ja ne, jotka minua etsivät, minut löytävät.” (Sananlaskut 8:17.) Viisautta saavat vain ne, jotka todella etsivät sitä.

Viisauden tiet ovat oikeamieliset ja vanhurskaat. Se palkitsee ne, jotka etsivät sitä. Viisaus sanoo: ”Rikkaus ja kunnia ovat luonani, perityt arvot ja vanhurskaus. Minun hedelmäni on parempaa kuin kulta, niin, kuin puhdistettu kulta, ja tuottoni parempaa kuin valikoitu hopea. Vanhurskauden polkua minä vaellan, keskellä oikeuden kulkuteitä, antaakseni minua rakastavien ottaa haltuunsa omaisuuden; ja heidän varastohuoneensa minä pidän täynnä.” (Sananlaskut 8:18–21.)

Viisauden lahjoihin kuuluvat sellaisten erinomaisten ominaisuuksien kuin harkitsevuuden, ajattelukyvyn, nöyryyden, arvostelukyvyn, käytännöllisen viisauden ja ymmärtäväisyyden ohella myös rikkaus ja kunnia. Viisas ihminen voi hyvinkin hankkia varallisuutta vanhurskain keinoin, ja hän menestyy hengellisesti (3. Johanneksen kirje 2). Viisaus tuo ihmiselle myös kunniaa. Sitä paitsi hän saa tyydytystä siitä, mitä hän hankkii, ja hänellä on mielenrauha ja puhdas omatunto Jumalan edessä. Tosiaankin, onnellinen on se ihminen, joka on löytänyt viisauden. Viisauden hedelmä on parempi kuin puhdistettu kulta ja valikoitu hopea.

Miten ajankohtaisia nämä neuvot ovatkaan meille, jotka elämme materialistisessa maailmassa, missä painotetaan varallisuuden hankkimista keinolla ja hinnalla millä hyvänsä! Älkäämme koskaan kadottako mielestämme viisauden arvoa tai käyttäkö epävanhurskaita keinoja varallisuuden hankkimiseen. Älkäämme koskaan lyökö laimin niitä järjestelyjä, joiden välityksellä voimme saada viisautta – kokouksiamme sekä Raamatun ja ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” tarjoamien julkaisujen henkilökohtaista tutkimista – pelkästään hankkiaksemme rikkauksia (Matteus 24:45–47).

”Ajan hämärästä olen ollut asetettuna”

Viisauden personoiminen Sananlaskujen 8. luvussa ei ole ainoastaan keino selittää abstraktin ominaisuuden piirteitä. Siten myös viitataan vertauskuvallisesti Jehovan tärkeimpään luomukseen. Viisaus sanoo seuraavaksi: ”Jehova itse valmisti minut tiensä aluksi, varhaisimmaksi muinaisista saavutuksistaan. Ajan hämärästä olen ollut asetettuna, alusta, maata varhaisemmista ajoista. Kun ei ollut vesisyvyyksiä, minut synnytettiin kuin poltoin, kun ei ollut veden täyttämiä lähteitä. Ennen kuin vuoriakaan oli asetettu paikoilleen, ennen kukkuloita minut synnytettiin kuin poltoin, kun hän ei vielä ollut tehnyt maata eikä avoimia paikkoja eikä tuottoisan maan tomumassojen alkua.” (Sananlaskut 8:22–26.)

Edellä oleva kuvaus personoidusta viisaudesta sopii erittäin hyvin siihen, mitä Raamatussa kerrotaan ”Sanasta”. Apostoli Johannes kirjoitti: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala.” (Johannes 1:1.) Personoitu viisaus kuvaa Jumalan Poikaa Jeesusta Kristusta ennen hänen ihmiseksi tuloaan.b

Jeesus Kristus on ”koko luomakunnan esikoinen, sillä hänen välityksellään luotiin kaikki muu, mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvät ja näkymättömät” (Kolossalaisille 1:15, 16). ”Kun hän [ Jehova] valmisti taivaat, olin paikalla”, jatkaa personoitu viisaus, ”kun hän sääti piirin vesisyvyyden pinnalle, kun hän lujitti ylhäällä olevat pilvimassat, kun hän vahvisti vesisyvyyden lähteet, kun hän asetti merelle säädöksensä, että vedet eivät ylittäisi hänen määräystään, kun hän sääti maan perustukset, silloin minä olin hänen rinnallaan mestarityöntekijänä, ja minuun hän oli erityisesti mieltynyt päivästä päivään, ja minä iloitsin kaiken aikaa hänen edessään, iloitsin hänen maansa tuottoisasta osasta, ja mieltymykseni liittyivät ihmisten poikiin.” (Sananlaskut 8:27–31.) Taivaiden ja maan vertaansa vailla olevan Luojan, Jehovan, Esikoispoika oli Isänsä luona ja työskenteli hänen rinnallaan. Jehova Jumalan luodessa ensimmäistä ihmistä hänen Poikansa oli mukana tässä työssä Mestarityöntekijänä (1. Mooseksen kirja 1:26). Ei ihme, että Jumalan Poika on erittäin kiinnostunut ihmisistä ja on jopa mieltynyt heihin!

”Onnellinen on se ihminen, joka kuuntelee minua”

Personoituna viisautena Jumalan Poika sanoo: ”Ja nyt, oi pojat, kuunnelkaa minua; niin, onnellisia ovat ne, jotka noudattavat minun teitäni. Kuunnelkaa kuria ja viisastukaa älkääkä olko laiminlyöviä. Onnellinen on se ihminen, joka kuuntelee minua pysytellen valveilla ovillani päivästä päivään, vartioiden sisäänkäyntieni pielissä. Sillä se, joka löytää minut, löytää varmasti elämän ja saa hyvän tahdon Jehovalta. Mutta se, joka ei tavoita minua, tekee väkivaltaa sielulleen; kaikki, jotka vihaavat minua kiihkeästi, ne todella rakastavat kuolemaa.” (Sananlaskut 8:32–36.)

Jeesus Kristus on Jumalan viisauden suoranainen ruumiillistuma. ”Hänessä ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet huolellisesti kätkettyinä.” (Kolossalaisille 2:3.) Älkäämme siis lyökö laimin hänen kuuntelemistaan ja seuratkaamme tarkoin hänen askeleitaan (1. Pietarin kirje 2:21). Hänen torjumisensa merkitsisi väkivallan tekemistä omalle sielullemme ja kuoleman rakastamista, sillä ”[ei] ole pelastusta kenessäkään muussa” (Apostolien teot 4:12). Tunnustakaamme tosiaankin Jeesuksen olevan se, jonka Jumala on antanut meidän pelastukseksemme (Matteus 20:28; Johannes 3:16). Siten saamme osaksemme onnellisuuden, joka tulee ’elämän löytämisestä ja Jehovan hyvän tahdon saamisesta’.

[Alaviitteet]

[Kuvat s. 26]

Viisaus on välttämätöntä niille, jotka ovat vastuullisissa asemissa

[Kuvat s. 27]

Älä lyö laimin järjestelyjä, joiden välityksellä voit saada viisautta