’Viisauden avulla päivämme enentyvät’
KUKAPA kieltäisi, että viisaus on välttämätöntä käsiteltäessä elämän ongelmia? Tosi viisaus on kykyä soveltaa oikein tietoa ja ymmärrystä. Se on tyhmyyden, typeryyden ja järjettömyyden täydellinen vastakohta. Niinpä Raamattu kehottaa meitä hankkimaan viisautta (Sananlaskut 4:7). Itse asiassa Raamatun Sananlaskujen kirja kirjoitettiin pääasiassa viisauden ja kurin antamiseksi. Sen alkusanat kuuluvat: ”Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskuja viisauden ja kurin tuntemiseksi.” (Sananlaskut 1:1, 2.)
Ajatellaanpa esimerkiksi Sananlaskujen muutaman ensimmäisen luvun järkeviä opetuksia. Samoin kuin rakastava isä kehottaa poikaansa, Salomo pyytää lukijoitaan ottamaan vastaan kuria ja kiinnittämään huomiota viisauteen (luvut 1 ja 2). Hän osoittaa, miten voimme kehittää läheisen suhteen Jehovaan ja varjella sydämemme (luvut 3 ja 4). Meitä kehotetaan pysymään moraalisesti puhtaina (luvut 5 ja 6). Moraalittoman ihmisen toimintatavan paljastaminen on meille arvokasta (luku 7). Ja kuinka puoleensavetävä kaikille onkaan personoidun viisauden vetoomus! (Luku 8.) Ennen kuin kuningas Salomo siirtyy lyhyisiin yksittäisiin sananlaskuihin myöhemmissä luvuissa, hän esittää innostavan tiivistelmän siihen mennessä käsittelemistään asioista (luku 9).
’Tule syömään leipääni ja juomaan viiniäni’
Sananlaskujen ensimmäisen osan loppu ei ole kuiva tiivistelmä, jossa vain esitetään pääpiirteittäin aiemmin mainitut neuvot. Päinvastoin, se esitetään jännittävänä ja kauniina kuvauksena, joka kannustaa lukijaa tavoittelemaan viisautta.
Raamatun Sananlaskujen kirjan 9. luku alkaa sanoilla: ”Tosi viisaus on rakentanut talonsa, se on veistänyt seitsemän pylvästään.” (Sananlaskut 9:1.) Erään tutkijan mukaan ilmaus ”seitsemän pylvästä” ”viittaa piha-alueen ympärille rakennettuun asuinrakennukseen, jota tuki kolme pylvästä kahdella sivulla ja yksi pylväs keskellä kolmatta sivua, joka oli avointa tilaa eli sisäänkäyntiä vastapäätä”. Oli miten oli, tosi viisaus on rakentanut jykevän talon, jossa voi ottaa vastaan monia vieraita.
Kaikki on valmista pitoja varten. Tarjolla on lihaa ja viiniä. Viisaus on kiinnittänyt henkilökohtaisesti huomiota aterian valmistamiseen ja pöydän kattamiseen. ”Se on teurastanut teuraansa, se on sekoittanut viininsä, se on lisäksi kattanut pöytänsä.” (Sananlaskut 9:2.) Tässä kuvaannollisessa pöydässä on selvästi tarjolla hengellisesti valistavaa ravintoa mielelle (Jesaja 55:1, 2).
Ketkä kutsutaan tosi viisauden järjestämiin pitoihin? ”Se on lähettänyt naispalvelijansa huutaakseen kaupungin kukkuloiden huipulta: ’Kuka vain on kokematon, poiketkoon tänne.’ Jolta puuttuu sydäntä, sille hän on sanonut: ’Tulkaa, ravitkaa itseänne leivälläni ja juokaa tekin viiniä, jonka olen sekoittanut. Jättäkää kokemattomat, niin saatte elää, ja vaeltakaa suoraan ymmärryksen tietä.’” (Sananlaskut 9:3–6.)
Viisaus on lähettänyt neitonsa esittämään kutsun. He ovat menneet julkisille paikoille, joilta he voivat esittää kutsun mahdollisimman monille. Kaikki kutsutaan – ne, joilta ”puuttuu sydäntä” eli joilla ei ole ymmärrystä, samoin kuin ne, joilla ei ole kokemusta (Sananlaskut 9:4). Ja heille esitetään lupaus ikuisesta elämästä. Jumalan sanaan sisältyvä viisaus, myös Sananlaskujen kirjan viisaus, on tosiaankin lähes kaikkien saatavilla. Nykyään Jehovan todistajat toimivat tosi viisauden sanansaattajina ja kutsuvat kaikkialla tapaamiaan ihmisiä tutkimaan Raamattua. Tämän tiedon hankkiminen voi tosiaankin johtaa ikuiseen elämään (Johannes 17:3).
Kristittyjen täytyy ottaa nöyrästi vastaan viisauden antama kuri. Näin on erityisesti nuorten ja niiden laita, jotka ovat alkaneet saada tietoa Jehovasta vasta hiljattain. Koska heidän kokemuksensa Jumalan teistä on rajallinen, heiltä saattaa ’puuttua sydäntä’. Tämä ei tarkoita, että kaikki heidän vaikuttimensa olisivat huonoja, mutta vaatii aikaa ja ponnisteluja saattaa sydän tilaan, joka todella miellyttää Jehova Jumalaa. Heidän ajatuksensa, halunsa, mieltymyksensä ja tavoitteensa täytyy saattaa sopusointuun sen kanssa, mitä Jumala hyväksyy. On todella tärkeää, että he ’kehittävät kaipauksen sanan väärentämättömään maitoon’ (1. Pietarin kirje 2:2).
Eikö meidän kaikkien pitäisi itse asiassa mennä ”alkeisoppia” pidemmälle? Meidän täytyy varmasti kehittää kiinnostusta ’Jumalan syviä asioita’ kohtaan ja ravita itseämme vahvalla ruoalla, joka kuuluu kypsille ihmisille. (Heprealaisille 5:12–6:1; 1. Korinttilaisille 2:10.) Jeesuksen Kristuksen suoran johdon alaisuudessa toimiva ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” tarjoaa ahkerasti ajankohtaista hengellistä ruokaa kaikille (Matteus 24:45–47). Aterioikaamme viisauden pöydässä tutkimalla ahkerasti Jumalan sanaa ja raamatullisia julkaisuja, joita orjaluokka antaa.
”Älä ojenna pilkkaajaa”
Viisauden opetuksiin sisältyy myös oikaisua ja ojennusta. Kaikki eivät suhtaudu tähän viisauden piirteeseen myönteisesti. Tästä syystä Sananlaskujen kirjan ensimmäisen osan lopussa on varoitus: ”Joka pilkkaajaa oikaisee, saa itselleen häpeää, ja joka jumalatonta ojentaa – hänessä vika. Älä ojenna pilkkaajaa, ettei hän vihaisi sinua.” (Sananlaskut 9:7, 8a.)
Pilkkaaja kehittää kaunaa ja vihaa sitä kohtaan, joka yrittää auttaa häntä suoristamaan polkunsa. Jumalaton ihminen ei ymmärrä ojennuksen arvoa. Miten epäviisasta olisikaan yrittää opettaa Jumalan sanan loistavaa totuutta jollekulle, joka vihaa totuutta tai haluaa vain pilkata sitä! Kun apostoli Paavali oli saarnaamassa Antiokiassa, hän tapasi joukon juutalaisia, jotka eivät rakastaneet totuutta. He yrittivät sotkea hänet kiistaan väittämällä rienaavasti häntä vastaan, mutta Paavali sanoi yksinkertaisesti: ”Koska te työnnätte sen [Jumalan sanan] pois luotanne ettekä katso itseänne ikuisen elämän arvoisiksi, katso, me käännymme kansakuntien puoleen.” (Apostolien teot 13:45, 46.)
Pyrkiessämme viemään rehellissydämisille ihmisille Valtakunnan hyvää uutista meidän täytyy olla varovaisia, ettemme sotkeudu väittelyihin ja kiistoihin pilkkaajien kanssa. Kristus Jeesus neuvoi opetuslapsiaan: ”Kun menette taloon, tervehtikää talonväkeä, ja jos talo sen ansaitsee, tulkoon sille se rauha, jota sille toivotatte, mutta jos se ei sitä ansaitse, palatkoon rauhanne teille. Missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuunnella, pudistakaa tomu jaloistanne mennessänne ulos siitä talosta tai siitä kaupungista.” (Matteus 10:12–14.)
Viisas henkilö reagoi ojennukseen päinvastaisella tavalla kuin pilkkaaja. Salomo sanoo: ”Ojenna viisasta, niin hän rakastaa sinua. Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu.” (Sananlaskut 9:8b, 9a.) Viisas ihminen tietää, että ”mikään kuri ei – – nyt näytä olevan ilahduttavaa, vaan tuskallista, mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta” (Heprealaisille 12:11). Vaikka neuvot voivat tuntua tuskallisilta, miksi kostaisimme tai yrittäisimme puolustautua, jos kerran niiden vastaanottaminen tekee meistä viisaampia?
”Välitä tietoa vanhurskaalle, niin hän oppii lisää”, jatkaa viisas kuningas (Sananlaskut 9:9b). Kukaan ei ole liian viisas tai vanha oppiakseen jatkuvasti. Kuinka ilahduttavaa onkaan nähdä jopa sellaisten, jotka ovat ennättäneet elämänsä ehtoopuolelle, omaksuvan totuuden ja vihkiytyvän Jehovalle! Pyrkikäämme mekin säilyttämään halu oppia ja pitää mieli vireänä.
”Sinulle lisätään elinvuosia”
Korostaen tarkasteltavan aiheen pääkohtaa Salomo kertoo seuraavaksi, mikä on viisauden saamisen perusedellytys. Hän kirjoittaa: ”Jehovan pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tuntemus on ymmärrystä.” (Sananlaskut 9:10.) Jumalista viisautta ei voi olla ilman syvää, kunnioittavaa pelkoa tosi Jumalaa kohtaan. Jollakulla voi olla paljon tietoa, mutta jos häneltä puuttuu Jehovan pelkoa, hän ei käytä tuota tietoa Luojaa kunnioittavalla tavalla. Hän saattaa jopa tehdä vääriä päätelmiä tunnetuista tosiasioista ja saada näin itsensä näyttämään typerältä. Lisäksi Jehovan, Pyhimmän, tuntemus on välttämätöntä, jotta voisi saada ymmärrystä, joka on eräs viisauden huomattava piirre.
Millaista hedelmää viisaus tuottaa? (Sananlaskut 8:12–21, 35.) Israelin kuningas sanoo: ”Minun avullani päiväsi enentyvät ja sinulle lisätään elinvuosia.” (Sananlaskut 9:11.) Viisauden seurassa oleminen merkitsee päivien jatkumista ja elinvuosia. Tosiaankin ”viisaus varjelee omistajansa elossa” (Saarnaaja 7:12).
Ponnisteleminen viisauden hankkimiseksi on henkilökohtainen vastuumme. Salomo painottaa tätä seikkaa sanoessaan: ”Jos olet viisastunut, olet viisastunut omaksi eduksesi, ja jos olet pilkannut, joudut kantamaan sen, sinä yksin.” (Sananlaskut 9:12.) Viisas on viisas omaksi hyödykseen, ja pilkkaaja on itse syyllinen kärsimyksiinsä. Me tosiaankin niitämme sitä, mitä kylvämme. Siksi ’tarkatkaamme viisautta’ (Sananlaskut 2:2).
”Typerä nainen on riehakas”
Salomo sanoo seuraavaksi jotain aivan päinvastaista: ”Typerä nainen on riehakas. Hän on itse yksinkertaisuus eikä ole tullut tietämään yhtään mitään. Ja hän on istuutunut talonsa sisäänkäynnin luo, istuimelle, kaupungin kukkuloille, huutamaan niille jotka kulkevat ohi tietä pitkin, niille jotka ovat menossa polkujaan suoraan eteenpäin: ’Kuka vain on kokematon, poiketkoon tänne.’” (Sananlaskut 9:13–16a.)
Typeryyttä kuvataan äänekkääksi, hillittömäksi ja tietämättömäksi naiseksi. Hänkin on rakentanut talon. Ja hän on ottanut tehtäväkseen huutaa kenelle tahansa kokemattomalle. Ohikulkijoiden on siis tehtävä valinta. Kumman kutsua he noudattavat – viisauden vai typeryyden?
”Varastetut vedet makeita ovat”
Sekä viisaus että typeryys kutsuvat kuulijoita ’poikkeamaan tänne’. Niiden vetoomukset ovat kuitenkin erilaiset. Viisaus kutsuu ihmisiä pitoihin, joissa on tarjolla viiniä, lihaa ja leipää. Typeryyden houkutus muistuttaa meitä kevytkenkäisen naisen menettelyistä. Salomo sanoo: ”Jolta puuttuu sydäntä, sille hän on myös sanonut: ’Varastetut vedet makeita ovat, ja salassa syöty leipä – se on miellyttävää.’” (Sananlaskut 9:16b, 17.)
”Typerä nainen” tarjoaa mieluummin varastettuja vesiä kuin sekoitettua viiniä (Sananlaskut 9:13). Raamatussa seksuaalisen nautinnon saamista rakkaan vaimon kanssa verrataan virkistävän veden juomiseen (Sananlaskut 5:15–17). Varastetut vedet kuvaavat siksi salassa harjoitettuja moraalittomia sukupuolisuhteita. Tällaiset vedet on tehty näyttämään makeilta – paremmilta kuin viini – koska ne ovat varastettuja ja koska vaikuttaa siltä, ettei ole pelkoa jäädä kiinni. Luvaton leipä näyttää herkullisemmalta kuin viisauden leipä ja liha nimenomaan siksi, että se on hankittu epärehellisin keinoin. Se että pitää kiellettyä ja salaista houkuttelevana, on merkki typeryydestä.
Viisauden kutsuun sisältyy lupaus elämästä, kun taas typeryyttä edustava nainen ei mainitse lainkaan, mitä hänen teidensä kulkemisesta seuraa. Mutta Salomo varoittaa: ”Tuo toinen ei ole tullut tietämään, että elottomat ovat siellä, että hänen kutsumansa ovat Šeolin syvyyksissä.” (Sananlaskut 9:18.) ”[Typeryyttä edustavan naisen] talo ei ole koti vaan hautarakennus”, kirjoittaa eräs tutkija. ”Jos sinne menee, sieltä ei pääse pois elävänä.” Moraaliton elämäntapa ei ole viisas; se johtaa kuolemaan.
Jeesus Kristus sanoi: ”Menkää sisään ahtaasta portista, koska se tie on leveä ja avara, joka vie tuhoon, ja monet ovat ne, jotka sitä sinne menevät, kun taas se portti on ahdas ja tie kapea, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.” (Matteus 7:13, 14.) Syökäämme aina viisauden pöydässä ja olkaamme niiden joukossa, jotka kulkevat elämään johtavaa tietä.
[Kuva s. 31]
Viisas ihminen ottaa oikaisun vastaan
[Kuva s. 31]
Viisauden hankkiminen on henkilökohtainen vastuu