Jumalan pelko – ”kuria viisauteen”
TOSI viisaus on järjestänyt suuret pidot. Se on ”lähettänyt naispalvelijansa huutaakseen kaupungin kukkuloiden huipulta: ’Kuka vain on kokematon, poiketkoon tänne.’ Jolta puuttuu sydäntä, sille hän on sanonut: ’Tulkaa, ravitkaa itseänne leivälläni ja juokaa tekin viiniä, jonka olen sekoittanut. Jättäkää kokemattomat, niin saatte elää, ja vaeltakaa suoraan ymmärryksen tietä.’” (Sananlaskut 9:1–6.)
Viisauden pöydässä syömisestä ei koskaan aiheudu mitään pahaa tai vahingollista. Kun kuuntelemme viisautta, jota on Jumalan henkeyttämissä sananlaskuissa, ja otamme vastaan siihen sisältyvän kurin, seurauksena voi olla vain hyvää. Tämä pätee myös niihin viisaisiin sananparsiin, joita on Sananlaskujen 15:16–33:ssa.a Näihin ytimekkäisiin sanoihin sisältyvien neuvojen noudattaminen auttaa olemaan tyytyväinen vähään, edistymään ja iloitsemaan elämästä. Se voi auttaa myös tekemään hyviä päätöksiä ja pysymään elämän polulla.
Vähemmän on parempi
”Parempi on vähä Jehovan pelossa kuin runsas varasto ja sekasorto sen ohessa”, sanoo muinaisen Israelin kuningas Salomo (Sananlaskut 15:16). On tyhmää jättää Luoja huomiotta ja tehdä aineellisen omaisuuden tavoittelusta elämän tärkein asia. Sellainen elämä on täynnä huolta ja väsyttävää vaivannäköä. Olisi surullista tajuta vanhoilla päivillään, että koko elämä on ollut tyhjää ja merkityksetöntä. Ei totisesti ole viisasta hankkia paljon omaisuutta ja sen mukana ”sekasortoa”. On paljon parempi oppia tyytyväisyyden salaisuus ja elää sen mukaisesti. Aitoa tyytyväisyyttä ei tuo aineellinen omaisuus vaan Jehovan pelko, läheinen suhde häneen (1. Timoteukselle 6:6–8).
Salomo tähdentää, että hyvällä suhteella toisiin on enemmän arvoa kuin aineellisella runsaudella: ”Parempi on vihannesruoka siellä, missä on rakkaus, kuin seimessä ruokittu sonni ja viha sen ohessa.” (Sananlaskut 15:17.) Rakkaudellinen ilmapiiri on perheen kannalta parempi kuin herkkuruoat. Yksinhuoltajaperhe voi olla taloudellisesti ahtaalla. Joissakin maissa ihmisillä on varaa vain yksinkertaiseen ruokaan. Perhe kuitenkin voi hyvin, kun kaikki saavat osakseen rakkautta.
Niissäkin perheissä, joissa ilmapiiri on yleensä rakkaudellinen, voi syntyä vaikeita tilanteita. Toinen perheenjäsen saattaa sanoa tai tehdä jotain loukkaavaa. Miten sen, joka tuntee tulleensa loukatuksi, tulisi reagoida? Sananlaskujen 15:18:ssa sanotaan: ”Raivostunut mies lietsoo riitaa, mutta joka on hidas vihastumaan, saa riitelyn asettumaan.” Hän voi edistää rauhaa, kun hän ei reagoi vihaisesti vaan lempeästi. Tässä sananlaskussa esitetty neuvo soveltuu yhtä hyvin muillekin elämänalueille, esimerkiksi seurakunnan toimintaan ja sananpalvelukseen.
”Raivattu tie”
Seuraavassa sananlaskussa osoitetaan, millainen ero vallitsee viisautta vieroksuvan ja sitä kuuntelevien välillä. ”Laiskan tie on kuin okainen pensasaita, mutta oikeamielisten polku on raivattu tie.” (Sananlaskut 15:19.)
Laiska näkee mielessään kaikenlaisia esteitä, ”okaisia pensasaitoja”, ja puolustelee niillä sitä, ettei tartu toimeen. Toisaalta oikeamieliset eivät harmittele mahdollisia esteitä. He ovat ahkeria ja keskittyvät käsillä olevaan työhön. Näin he välttyvät monilta visaisilta ongelmilta, joita he saattaisivat kohdata, jos he olisivat leväperäisiä. Heidän tiensä on ”raivattu”, toisin sanoen se vie eteenpäin. He ryhtyvät työhön ja iloitsevat sen edistymisestä.
Otetaan esimerkiksi täsmällisen tiedon hankkiminen Jumalan sanasta ja kypsyyteen edistyminen. Tämä vaatii vaivannäköä. Vähäisellä koulutuksella, huonolla lukutaidolla ja heikolla muistilla on helppo puolustella sitä, ettei tutki ahkerasti Raamattua. Mutta on paljon parempi, ettemme pidä tällaisia asioita esteinä tiedon hankkimiselle. Vaikka lähtökohtamme eivät olisikaan kovin hyvät, voimme yrittää parantaa lukutaitoamme ja edistyä luetun ymmärtämisessä. Meidän on helpompi hankkia tietoa ja edistyä hengellisesti, kun meillä on myönteinen asenne.
Mikä saa ”isän – – iloitsemaan”?
”Viisas poika isän saa iloitsemaan”, sanoo kuningas Salomo, ”mutta typerä ihminen halveksii äitiään.” (Sananlaskut 15:20.) Eivätkö vanhemmat olekin iloisia, kun heidän lapsensa toimivat viisaasti? Tämä tietysti edellyttää sitä, että vanhemmat valmentavat lapsiaan ja antavat heille kuria (Sananlaskut 22:6). Mutta kuinka paljon iloa viisas poika tuottaakaan vanhemmilleen! Typerä taas tuottaa isälleen ja äidilleen loputtomasti murhetta.
Seuraavaksi kuningas mainitsee ilon toisenlaisessa yhteydessä: ”Tyhmyys on ilo sille, jolta puuttuu sydäntä, mutta tarkkanäköinen mies kulkee suoraan eteenpäin.” (Sananlaskut 15:21.) Ne, joilta puuttuu sydäntä, saavat iloa tyhjänpäiväisestä nauramisesta ja ilonpidosta, jotka eivät tuo aitoa tyytyväisyyttä eivätkä onnellisuutta. Tarkkanäköinen mies sen sijaan ymmärtää, että on järjetöntä rakastaa nautintoja ennemmin kuin Jumalaa (2. Timoteukselle 3:1, 4). Jumalisista periaatteista kiinni pitäminen auttaa häntä pysymään oikeamielisenä ja vaeltamaan suoraan eteenpäin.
Mikä ”tuottaa tuloksia”?
Jumalan periaatteista on hyötyä muillakin elämänalueilla. Sananlaskujen 15:22 sanoo: ”Suunnitelmat raukeavat, missä ei ole luottamuksellista puhetta, mutta neuvonantajien paljous tuottaa tuloksia.”
Luottamuksellinen puhe on yksityisesti käytävää avointa keskustelua. ”Luottamukselliseksi puheeksi” käännetyn heprean sanan vastineena on psalmissa 89:7 sana ”lähipiiri”. Tämä osoittaa, että keskustelu on luonteeltaan läheistä. Luottamuksellinen puhe ei ole pinnallista keskustelua, vaan puhetta, jossa ajatuksia ja tunteita ilmaistaan aidosti. Kun aviomiehet ja vaimot sekä vanhemmat ja lapset keskustelevat tällä tavoin avoimesti keskenään, heidän välillään vallitsee rauha ja yksimielisyys. Mutta kun perheessä ei ole luottamuksellista puhetta, seurauksena on turhaumia ja ongelmia.
Tärkeitä päätöksiä tehtäessä on viisasta noudattaa neuvoa ”neuvonantajien paljous tuottaa tuloksia”. Eikö esimerkiksi lääkärinhoitoa koskevissa kysymyksissä ole viisasta kysyä kahden tai kolmen asiantuntijan mielipidettä, varsinkin jos asiaan liittyy vakavia näkökohtia?
Monien neuvonantajien merkitystä ei voida korostaa liiaksi, kun on kyse hengellisten asioiden hoidosta. Kun vanhimmat neuvottelevat keskenään ja hyödyntävät sitä viisautta, joka heillä yhdessä on, heidän toimintansa ”tuottaa tuloksia”. Lisäksi uusien valvojien ei pitäisi epäröidä pyytää neuvoa vanhemmilta ja kokeneemmilta vanhimmilta, varsinkin jos hoidettava asia on vaikea.
”Ilo suunsa vastauksesta”
Mitä hyvää saadaan aikaan, kun puhutaan ymmärtäväisesti? Kuningas Salomo sanoo: ”Miehellä on ilo suunsa vastauksesta, ja oi miten hyvä onkaan sana oikeaan aikaan!” (Sananlaskut 15:23.) Emmekö olekin iloisia, kun joku toimii vastauksemme tai neuvomme mukaisesti ja tulokset ovat hyviä? Neuvojemme on kuitenkin täytettävä kaksi vaatimusta, jotta ne olisivat hyödyllisiä.
Ensinnäkin neuvojen tulee perustua lujasti Jumalan sanaan, Raamattuun (Psalmit 119:105; 2. Timoteukselle 3:16, 17). Toiseksi ne on esitettävä oikeaan aikaan. Totuudenmukaisetkin sanat voivat olla vahingollisia, jos ne lausutaan väärään aikaan. Ei ole esimerkiksi viisasta eikä hyödyllistä neuvoa jotakuta ennen kuin on kuullut, mitä sanottavaa hänellä on asiasta. On erittäin tärkeää olla ”nopea kuulemaan, hidas puhumaan”! (Jaakobin kirje 1:19.)
”Elämän polku kulkee ylöspäin”
Sananlaskujen 15:24 sanoo: ”Elämän polku kulkee ylöspäin sille, joka toimii ymmärtäväisesti kääntyäkseen pois alhaalla olevasta Šeolista.” Ymmärtäväisesti toimiva on polulla, joka johtaa poispäin Šeolista, ihmiskunnan yhteisestä haudasta. Hän karttaa irrallisia sukupuolisuhteita, huumeiden käyttöä, juoppoutta ja muita vahingollisia tapoja – ja välttyy näin ennenaikaiselta kuolemalta. Hänen polkunsa johtaa elämään.
Sellaisen ihmisen tie, jolta puuttuu ymmärtäväisyyttä, on täysin päinvastainen: ”Jehova repii maahan itsensä korottaneiden huoneen, mutta lesken rajan hän vahvistaa. Pahan juonet ovat Jehovasta inhottavia, mutta miellyttävät sanat ovat puhtaita. Joka hankkii väärää voittoa, saattaa oman huonekuntansa eristyksiin, mutta lahjojen [lahjusten] vihaaja saa elää.” (Sananlaskut 15:25–27.)
Seuraavaksi Salomo osoittaa, miten voimme välttää erään yleisen ansan: ”Vanhurskaan sydän miettii vastatakseen, mutta jumalattomien suu ryöppyää pahuutta.” (Sananlaskut 15:28.) Tässä sananlaskussa on erittäin arvokas neuvo! Suusta ryöppyävät järjettömät, typerät vastaukset saavat harvoin aikaan mitään hyvää. Kun mietimme johonkin asiaan vaikuttavia eri seikkoja, esimerkiksi toisten olosuhteita ja tunteita, emme luultavasti sano sellaista, mitä myöhemmin katuisimme.
Mitä hyötyä siitä sitten on, että pelkää Jumalaa ja ottaa vastaan häneltä tulevan kurin? Viisas Salomo vastaa: ”Jehova on kaukana jumalattomista, mutta vanhurskaiden rukouksen hän kuulee.” (Sananlaskut 15:29.) Tosi Jumala ei ole lähellä jumalattomia. Raamattu sanoo: ”Joka kääntää korvansa kuulemasta lakia, sen rukouskin on inhottava.” (Sananlaskut 28:9.) Ne, jotka pelkäävät Jumalaa ja pyrkivät toimimaan oikein hänen silmissään, voivat lähestyä häntä vapaasti ja luottaa täysin siihen, että hän kuulee heitä.
Mikä ”saa sydämen iloitsemaan”?
Salomo esittää ajatuksia herättävän rinnastuksen: ”Silmien valoisuus saa sydämen iloitsemaan; hyvä sanoma tekee luut rasvaisiksi.” (Sananlaskut 15:30.) Luut tulevat ”rasvaisiksi”, kun ne täyttyvät ytimellä. Tämä voimistaa koko ruumista ja saa sydämen iloitsemaan. Iloinen sydän taas tekee silmät valoisiksi. Tällainen vaikutus on hyvällä sanomalla.
Eivätkö Jehovan palvonnan maailmanlaajuisesta kasvusta kertovat sanomat olekin hyvin rohkaisevia? Kun kuulemme, mitä kaikkea Jehovan kansa saa aikaan saarnatessaan Valtakuntaa ja tehdessään opetuslapsia, saamme voimaa osallistua palvelukseen entistä enemmän (Matteus 24:14; 28:19, 20). Sydämemme täyttyy ilolla, kun kuulemme kokemuksia niistä, jotka tekevät Jehovasta Jumalansa ja omaksuvat tosi palvonnan. Koska ”hyvällä sanomalla kaukaisesta maasta” on näin voimakas vaikutus, meidän on hyvin tärkeää raportoida palveluksemme täsmällisesti ja tunnollisesti (Sananlaskut 25:25).
”Kunniaa edeltää nöyryys”
Salomo tähdentää, miten tärkeää on ottaa vastaan kuria kaikissa muodoissaan: ”Korva, joka kuuntelee elämän ojennusta, majailee aivan viisaiden keskellä. Kuria kaihtava hylkää oman sielunsa, mutta ojennusta kuunteleva hankkii sydäntä.” (Sananlaskut 15:31, 32.) Ojennus eli kuri saavuttaa ihmisen sydämen ja saattaa sen kohdalleen, mikä antaa hänelle arvostelukykyä. Ei ihme, että juuri ”kurin keppi” poistaa pojan sydämeen kietoutuneen tyhmyyden (Sananlaskut 22:15). Kuria kuunteleva myös hankkii sydäntä, toisin sanoen hyvän vaikuttimen. Kuria kaihtava taas hylkää elämän.
On tosiaan hyödyllistä suhtautua myönteisesti viisaudesta saatavaan kuriin ja ottaa se vastaan. Tämä johtaa paitsi tyytyväisyyteen, eteenpäin menemiseen, iloon ja tuloksellisuuteen myös kunniaan ja elämään. Sananlaskujen 15:33 sanoo lopuksi: ”Jehovan pelko on kuria viisauteen, ja kunniaa edeltää nöyryys.”
[Alaviite]
a Sananlaskujen 15:1–15:tä käsiteltiin yksityiskohtaisesti Vartiotornissa 1.7.2006 sivuilla 13–16.
[Kuva s. 17]
Rakkaudellinen ilmapiiri on perheen kannalta parempi kuin herkkuruoat
[Kuva s. 18]
Vaikka meillä olisi rajoituksia, myönteinen asenne auttaa hankkimaan tietoa
[Kuva s. 19]
Luottamuksellinen puhe on keskustelua, jossa ajatuksia ja tunteita ilmaistaan aidosti
[Kuva s. 20]
Tiedätkö, miten ”hyvä sanoma tekee luut rasvaisiksi”?