”Jehova itse antaa viisautta”

MILLAISET tavoitteet vievät aikaasi ja voimiasi? Onko sinulle tärkeää hyvän nimen hankkiminen? Omistaudutko rikkauksien kokoamiseen? Entä uran tavoittelemiseen jollakin alalla tai taitojen kehittämiseen yhdellä tai useammalla osaamisen alueella? Pidätkö tärkeänä hyvien suhteiden kehittämistä toisiin? Onko hyvän terveyden säilyttäminen päätavoitteesi?

Kenties kaikilla edellä mainituilla seikoilla tuntuu olevan jonkin verran arvoa. Mutta mikä on kaikkein tärkeintä? Raamattu vastaa: ”Viisaus on pääasia. Hanki viisautta.” (Sananlaskut 4:7.) Miten sitten voimme hankkia viisautta, ja millaista hyötyä siitä on? Löydämme vastaukset Raamatun Sananlaskujen kirjan toisesta luvusta.

’Tarkkaa viisautta’

Muinaisen Israelin viisas kuningas Salomo puhuu isän rakkaudellisin sanoin: ”Poikani, jos otat vastaan sanani ja talletat itsellesi minun käskyni, niin että tarkkaat korvallasi viisautta, jotta taivuttaisit sydämesi tarkkanäköisyyteen, jos lisäksi kutsut ymmärrystä ja korotat äänesi saadaksesi tarkkanäköisyyttä, jos etsit sitä jatkuvasti kuin hopeaa ja haet sitä herkeämättä kuin kätkettyjä aarteita, silloin tulet ymmärtämään Jehovan pelon ja löydät Jumalan tuntemuksen.” (Sananlaskut 2:1–5.)

Huomaatko, kenen kannettavaksi vastuu hankkia viisautta jää? Näissä jakeissa on kolme kertaa sana ”jos”, ja siihen liitetty ajatus on aina sinä-muodossa. Viisauden ja sen palvelijoiden, tarkkanäköisyyden ja ymmärryksen, hankkiminen on selvästikin itse kunkin omalla vastuulla. Ensin meidän täytyy kuitenkin ’ottaa vastaan’ ja ’tallettaa’ muistiimme Raamattuun kirjoitettuja viisaita sanoja. Tämä edellyttää sitä, että tutkimme Raamattua.

Viisaus on kykyä käyttää Jumalan antamaa tietoa oikein. Ja miten erinomaisella tavalla Raamattu tarjoaakaan viisautta! Se sisältää viisaita sanoja – kuten Sananlaskujen ja Saarnaajan kirjoihin muistiin merkityt sanat – ja meidän tulee tarkata niitä eli kiinnittää niihin huomiota. Raamatun sivuilla kerrotaan myös monia esimerkkejä, jotka osoittavat, mitä hyötyä jumalisten periaatteiden soveltamisesta on ja mitä vaaroja niiden sivuuttamiseen liittyy (Roomalaisille 15:4; 1. Korinttilaisille 10:11). Mietihän esimerkiksi kertomusta ahneesta Gehasista, profeetta Elisan palvelijasta (2. Kuninkaiden kirja 5:20–27). Eikö se opetakin meille, että on viisasta välttää ahneutta? Entä miten traagiset seuraukset olikaan siitä, että Jaakobin tytär Dina kävi näennäisesti harmittomilla vierailuilla Kanaanin ”maan tyttärien” luona? (1. Mooseksen kirja 34:1–31.) Emmekö huomaakin heti, että on typerää viettää aikaa huonossa seurassa? (Sananlaskut 13:20; 1. Korinttilaisille 15:33.)

Viisauden tarkkaaminen kulkee käsi kädessä tarkkanäköisyyden ja ymmärryksen hankkimisen kanssa. Tarkkanäköisellä ihmisellä on ”terävä huomio- t. päättelykyky” (Suomen kielen perussanakirja). Jumalinen tarkkanäköisyys on kykyä erottaa oikea väärästä ja sitten valita oikea toimintatapa. Kuinka voimme pysyä ’elämään vievällä tiellä’, jos emme ’taivuta sydäntämme’ tarkkanäköisyyteen eli hanki sitä innokkaasti? (Matteus 7:14; vrt. 5. Mooseksen kirja 30:19, 20.) Jumalan sanan tutkiminen ja soveltaminen antaa tarkkanäköisyyttä.

Miten voimme ’kutsua ymmärrystä’ eli kykyä tajuta, miten asioiden eri puolet liittyvät toisiinsa ja kokonaisuuteen? Tietenkin ikä ja kokemus voivat auttaa meitä lisäämään ymmärrystämme – mutta niin ei käy välttämättä (Job 12:12; 32:6–12). ”Menettelen ymmärtäväisemmin kuin vanhemmat miehet”, sanoi psalmista, ”sillä olen noudattanut sinun [Jehovan] määräyksiäsi.” Hän lauloi myös: ”Sanojesi avautuminen antaa valoa saaden kokemattomat ymmärtämään.” (Psalmit 119:100, 130.) Jehova on ”Ikiaikainen”, ja hänellä on äärettömän paljon enemmän ymmärrystä kuin koko ihmiskunnalla (Daniel 7:13). Jumala voi antaa ymmärrystä kokemattomalle, minkä ansiosta tällä voi olla sitä jopa enemmän kuin iältään vanhemmilla. Meidän pitäisi siksi tutkia ja soveltaa Jumalan sanaa Raamattua ahkerasti.

Sana ”jos” yhdistetään Sananlaskujen toisen luvun alkuosassa toistuvasti sellaisiin ilmauksiin kuin ”otat vastaan”, ”talletat”, ”kutsut”, ”etsit – – jatkuvasti” ja ”haet – – herkeämättä”. Miksi kirjoittaja käyttää tällaisia toinen toistaan voimakkaampia ilmauksia? Eräässä hakuteoksessa sanotaan, että hän korostaa tässä ”uutteruuden välttämättömyyttä viisauden tavoittelussa”. Meidän täytyy siis uutterasti tavoitella viisautta ja siihen liittyviä ominaisuuksia, tarkkanäköisyyttä ja ymmärrystä.

Näetkö tarvittavan vaivan?

Tärkeä seikka viisauden tavoittelussa on Raamatun ahkera tutkiminen. Tutkimisen pitäisi kuitenkin olla paljon enemmän kuin pelkkää lukemista tiedon saamiseksi. Olennainen osa Raamatun tutkimista on lukemamme määrätietoinen mietiskeleminen. Viisauden ja tarkkanäköisyyden hankkimiseen liittyy sen pohtiminen, miten voimme käyttää oppimaamme ratkaistessamme ongelmia ja tehdessämme päätöksiä. Ymmärryksen hankkiminen edellyttää sen miettimistä, miten uusi aineisto sopii yhteen aiempien tietojemme kanssa. Kukapa ei myöntäisi, että tällainen syvällinen tutkiminen vaatii aikaa ja voimia. Aikaa ja voimia kuluu samalla tavalla kuin ’etsittäessä hopeaa ja haettaessa kätkettyjä aarteita’. Näetkö sinä tarvittavan vaivan? ’Ostatko sopivan ajan’ sitä varten? (Efesolaisille 5:15, 16.)

Ajattele niitä suuria aarteita, joita on luvassa, jos kaivaudumme vilpittömin sydämin syvälle Raamattuun. Löytäisimme ”Jumalan tuntemuksen” – varmaa, vankkaa, elämää antavaa tietoa Luojastamme (Johannes 17:3). Myös ”Jehovan pelko” on yksi aarre, jonka voimme saada omaksemme. Kunnioittava pelko häntä kohtaan on todella suuriarvoista! Terveen pelon olla miellyttämättä häntä täytyy hallita jokaista elämämme piirrettä. Tällöin kaikki, mitä teemme, saa hengellisen ulottuvuuden. (Saarnaaja 12:13.)

Meillä tulisi olla polttava halu etsiä ja kaivaa hengellisiä aarteita. Helpottaakseen etsintäämme Jehova on antanut meille erinomaisia työvälineitä: totuutta puolustavat ajankohtaiset Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdet sekä muita Raamattuun perustuvia julkaisuja (Matteus 24:45–47). Jehova on antanut meille myös kristilliset kokoukset, jotta saisimme opetusta hänen Sanastaan ja teistään. Meidän täytyy käydä niissä säännöllisesti, kallistaa korvamme sille, mitä sanotaan, yrittää vilpittömästi keskittyä ja tallettaa pääajatukset sekä ajatella syvällisesti suhdettamme Jehovaan. (Heprealaisille 10:24, 25.)

Et tule pettymään

Maahan kaivettujen jalokivien, kullan tai hopean etsiminen ei useinkaan tuota tulosta. Niin ei tarvitse käydä, kun etsit hengellisiä aarteita. Miksi ei? Salomo vakuuttaa: ”Jehova itse antaa viisautta, hänen suustaan tulee tieto ja tarkkanäköisyys.” (Sananlaskut 2:6.)

Kuningas Salomo tunnettiin viisaudestaan (1. Kuninkaiden kirja 4:30–32). Raamattu paljastaa, että hänellä oli tietoa monenlaisista asioista, kuten kasveista, eläimistä, ihmisluonnosta ja Jumalan sanasta. Kansainvälistä mainetta hänelle toi osaltaan hänen tarkkanäköisyytensä siinä, kun hän nuorena kuninkaana ratkaisi kiistan kahden naisen välillä, jotka kumpikin väittivät samaa lasta omakseen (1. Kuninkaiden kirja 3:16–28). Mistä hänen suuri oppineisuutensa oli peräisin? Salomo rukoili Jehovalta ”viisautta ja tietoa” ja kykyä ’erottaa hyvä ja paha’, ja Jehova antoi niitä hänelle (2. Aikakirja 1:10–12; 1. Kuninkaiden kirja 3:9).

Meidänkin tulisi rukoilla Jehovan apua, kun tutkimme ahkerasti hänen Sanaansa. Psalmista rukoili: ”Opeta minulle tietäsi, oi Jehova. Minä vaellan sinun totuudessasi. Eheytä sydämeni pelkäämään nimeäsi.” (Psalmit 86:11.) Jehova hyväksyi tuon rukouksen, koska hän antoi kirjoittaa sen Raamattuun. Voimme luottaa siihen, että hartaat ja toistuvat rukouksemme, joissa pyydämme hänen apuaan hengellisten aarteiden löytämiseen Raamatusta, eivät jää vaille vastausta (Luukas 18:1–8).

Salomo tähdentää: ”Oikeamielisille hän tallettaa käytännöllistä viisautta, nuhteettomasti vaeltaville hän on kilpi noudattamalla oikeuden polkuja, ja uskollistensa tien hän varjelee. Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja oikeamielisyyden, hyvyyden koko tien.” (Sananlaskut 2:7–9.) Millainen lupaus! Jehova ei ainoastaan anna tosi viisautta niille, jotka vilpittömästi etsivät sitä, vaan myös osoittautuu suojelevaksi kilveksi oikeamielisille, koska he ilmaisevat tosi viisautta ja mukautuvat uskollisesti hänen vanhurskaisiin mittapuihinsa. Olkaamme niiden joukossa, joita Jehova auttaa ymmärtämään ”hyvyyden koko tien”.

’Kun tieto tulee miellyttäväksi’

Raamatun henkilökohtainen tutkiminen – perusedellytys viisauden etsimiselle – ei välttämättä ole monista mitenkään miellyttävää. Esimerkiksi 58-vuotias Lawrence sanoo: ”Olen aina tehnyt työtä käsilläni. Tutkiminen on minulle vaikeaa.” 24-vuotias Michael, joka ei kouluaikoina pitänyt opiskelemisesta, sanoo: ”Minun täytyi pakottaa itseni istumaan alas ja tutkimaan.” Ihminen voi kuitenkin kehittää halun tutkia.

Katsotaanpa, mitä Michael teki. Hän kertoo: ”Opettelin väkisin tutkimaan puoli tuntia joka päivä. Pian aloin nähdä sen vaikutuksen asenteeseeni, vastauksiini kristillisissä kokouksissa ja keskusteluihini toisten kanssa. Nyt odotan tutkimishetkiäni, ja minua harmittaa, jos jokin keskeyttää minut.” Henkilökohtaisesta tutkimisesta siis oppii pitämään, kun näkee oman edistymisensä. Myös Lawrence ryhtyi tutkimaan Raamattua, ja hänestä tuli aikanaan erään Jehovan todistajien seurakunnan vanhin.

Jotta henkilökohtainen tutkiminen olisi mukavaa, sen eteen on ponnisteltava jatkuvasti, mutta siitä on suurta hyötyä. ”Kun viisaus tulee sydämeesi ja sielullesi tulee tieto miellyttäväksi, niin ajattelukyky sinua vartioi, tarkkanäköisyys sinua varjelee”, sanoo Salomo (Sananlaskut 2:10, 11).

’Vapauttavat pahalta tieltä’

Millä tavoin viisaus, tieto, ajattelukyky ja tarkkanäköisyys ovat suojaksi? Salomo sanoo, että ne vapauttavat ”sinut pahalta tieltä, turmeltuneita puhuvasta miehestä, niistä, jotka jättävät oikeamielisyyden polut vaeltaakseen pimeyden teitä, niistä, jotka iloitsevat pahan tekemisestä, jotka riemuitsevat pahuuden turmeltuneisuuksista, niistä, joiden polut ovat kiemuraiset ja jotka ovat vilpillisiä vaelluksessaan”. (Sananlaskut 2:12–15.)

Ne jotka pitävät tosi viisautta arvossa, välttävät olemasta tekemisissä kenenkään sellaisen kanssa, joka ’puhuu turmeltuneita’ eli sellaista, mikä ei ole totta eikä oikein. Ajattelukyky ja tarkkanäköisyys antavat suojaa niitä vastaan, jotka hylkäävät totuuden voidakseen vaeltaa pimeyden teitä, ja niitä vastaan, jotka ovat vilpillisiä ja saavat iloa pahoista teoista. (Sananlaskut 3:32.)

Voimme olla syvästi kiitollisia siitä, että tosi viisaus ja siihen kytkeytyvät ominaisuudet suojelevat meitä myös moraalittomien miesten ja naisten pahalta tieltä. Salomo lisää, että nämä ominaisuudet vapauttavat ”sinut vieraasta naisesta, vierasmaalaisesta naisesta, joka on tehnyt lipeviksi sanansa, joka hylkää nuoruutensa uskotun ystävän ja on unohtanut Jumalansa liitonkin. Sillä alas kuolemaan vajoaa hänen talonsa ja alas elottomien luo vievät hänen jälkensä. Ketkään niistä, jotka yhtyvät häneen, eivät palaa, eivätkä he pääse takaisin elävien poluille.” (Sananlaskut 2:16–19.)

”Vieras nainen”, prostituoitu, esitetään naisena, joka hylkää ”nuoruutensa uskotun ystävän” eli todennäköisesti nuoruutensa aviomiehen (vrt. Malakia 2:14).a Hän on unohtanut aviorikosta koskevan kiellon, joka oli osa lakiliittoa (2. Mooseksen kirja 20:14). Hänen jälkensä johtavat kuolemaan. Ne jotka ovat hänen seurassaan, eivät kenties koskaan ”pääse takaisin elävien poluille”, sillä ennemmin tai myöhemmin paluuta ei ehkä enää ole, nimittäin heitä saattaa kohdata kuolema, josta he eivät voi tulla takaisin. Tarkkanäköinen ja ajattelukykyinen mies on selvillä syöteistä, jotka houkuttelevat moraalittomuuteen, ja välttää viisaasti nielaisemasta niitä.

”Oikeamieliset tulevat asumaan maassa”

Viisautta koskevien neuvojensa päätteeksi Salomo toteaa: ”Tarkoitus on, että vaeltaisit hyvien tietä ja pysyisit vanhurskaiden poluilla.” (Sananlaskut 2:20.) Viisaus tosiaankin palvelee oivallista tarkoitusta! Se auttaa meitä viettämään onnellista ja tyydyttävää elämää, joka saa Jumalan hyväksymyksen.

Huomaa myös, millaiset suuret siunaukset odottavat niitä, jotka ’vaeltavat hyvien tietä’. Salomo jatkaa: ”Juuri oikeamieliset tulevat asumaan maassa, ja moitteettomat siihen jätetään jäljelle. Jumalattomat puolestaan karsitaan pois maasta, ja petolliset siitä repäistään pois.” (Sananlaskut 2:21, 22.) Pyri sinäkin olemaan niiden moitteettomien joukossa, jotka tulevat asumaan ikuisesti Jumalan vanhurskaassa uudessa maailmassa. (2. Pietarin kirje 3:13.)

[Alaviite]

[Kuva s. 26]

Salomo rukoili viisautta. Meidän tulisi tehdä samoin