Työ ja vapaa-aika tasapainoon
”VAPAA-AIKA on kaunis pukine, mutta sitä ei voi käyttää jatkuvasti.” Näin muuan tuntematon kirjoittaja kuvailee osuvasti vapaa-ajan merkitystä. Hän osoittaa kuitenkin, että sen pitäisi olla tasapainossa tuottoisan toiminnan kanssa.
Henkeytetty raamatunkirjoittaja Salomo puhui samasta asiasta. Tämä viisas kuningas ilmaisi, että on kaksi kartettavaa äärimmäisyyttä. Hän sanoi ensiksikin: ”Typerä ristii kätensä ja syö omaa lihaansa.” (Saarnaaja 4:5.) Laiskuus voi tosiaankin saattaa ihmisen köyhyyteen. Sen johdosta hänen terveytensä, jopa elämänsä, voi olla vaarassa. Toisaalta on joitakuita, jotka uhraavat kaiken kovan työn vuoksi. Salomo kuvaili heidän loputonta puurtamistaan ”turhuudeksi ja tuulen tavoitteluksi” (Saarnaaja 4:4).
Hyvästä syystä Salomo suositteli tasapainoa: ”Parempi on kourallinen lepoa kuin kahmalollinen kovaa työtä ja tuulen tavoittelua.” (Saarnaaja 4:6.) Ihmisen pitäisi ”nähdä hyvää kovan työnsä vuoksi”, toisin sanoen nauttia silloin tällöin siitä, mitä on ansainnut (Saarnaaja 2:24). Sitä paitsi elämässä tulee ansiotyön lisäksi olla muutakin. Perheemme ansaitsee jonkin verran aikaamme, ja Salomo korosti, että ensisijainen velvollisuutemme ei ole ansiotyön tekeminen vaan Jumalan palveleminen (Saarnaaja 12:13). Kuulutko sinä niihin, joilla on tasapainoinen näkemys työstä?