Raamatun kohokohtia Korkea veisu 1:1–8:14
Tosi rakkaus on voittoisa!
On olemassa rakkautta, joka ei koskaan häviä. Se on muuttumatonta, kestävää, voittoisaa. Sellainen järkkymätön rakkaus vallitsee Jeesuksen Kristuksen ja hänen ”morsiamensa” eli hengestäsiinneen seurakunnan välillä. (Ilmestys 21:2, 9; Efesolaisille 5:21–33) Ja kuinka kauniisti tätä rakkautta kuvaillaankaan Korkeassa veisussa!
Tämä ”laulujen laulu” (1:1, UM), jonka Israelin viisas kuningas Salomo laati noin 3 000 vuotta sitten, kertoo paimenen ja Suunemin (Suulemin) kylästä kotoisin olevan maalaistytön välisestä rakkaudesta. Kaikella rikkaudellaan ja loistollaan kuningas ei pystynyt voittamaan suulemilaisneidon rakkautta, sillä tämä oli uskollinen rakastamalleen paimenelle.
Kun tätä runollista kirjaa luetaan asianmukaisen huolellisesti ja arvostaen, se antaa naimattomille ja avioliitossa oleville Jehovan palvelijoille runsaasti ajateltavaa puhtaudesta, hellyydestä, uskollisuudesta ja kestävästä rakkaudesta, joiden tulisi olla tunnusomaisia kristilliselle avioliitolle. Me kaikki voimme tosiaankin hyötyä tästä laulusta, joka kertoo tosi rakkauden riemuvoitosta.
Suulemitar Salomon leirissä
Lue Korkean veisun 1:1–14. Kuninkaallisissa teltoissa suulemilaistyttö puhui aivan kuin hänen rakastamansa paimen olisi ollut läsnä. Salomo ylisti hänen kauneuttaan ja lupasi koristaa hänet kulta- ja hopeakoruilla. Neito torjui hänen lähentelynsä ja ilmaisi hänelle, että hän tunsi tosi rakkautta vain paimenta kohtaan.
◆ 1:2, 3 – Miksi nämä vertaamiset viiniin ja öljyyn olivat sopivia?
Viini ilahduttaa sydämen ja vahvistaa masentunutta sielua. (Psalmi 104:15; Sananlaskut 31:6) Suosittuja vieraita voideltiin öljyllä sen miellyttävien ominaisuuksien takia. (Psalmi 23:5; Luukas 7:38) Niinpä painostettua suulemitarta vahvisti ja lohdutti paimenen ”hellyydenosoitusten” (UM) ja hänen ”nimensä” muisteleminen. Samalla tavoin Kristuksen voideltujen seuraajien jäännöstä rohkaisee sen Paimenen, Jeesuksen Kristuksen, ilmaiseman rakkauden ja vakuutusten mietiskeleminen, vaikka tuohon jäännökseen kuuluvat ovatkin vielä maailmassa ja erossa hänestä.
Opetus meille: Salomo olisi koristanut suulemilaisen ”kultakäädyillä” ja ’hopeanastoilla’, mutta tämä kieltäytyi näistä aineellisista houkutuksista ja vakuutti rakastavansa uskollisesti paimenta. (1:11–14) Hänen asenteensa miettiminen voi vahvistaa ”morsian”-luokan jäsenten päätöstä torjua maailman houkutteleva materialismi ja pysyä uskollisena taivaalliselle Sulhaselleen. Jos toivonamme on elää maan päällä ja harkitsemme avioitumista, saakoon tämän neidon esimerkki meidät kiinnittämään huomiomme ensisijaisesti hengellisiin asioihin aineellisten sijasta.
Molemminpuolinen ikävä
Lue 1:15–3:5. Paimen tuli kuninkaalliseen leiriin ja toi julki rakkautensa vaatimatonta suulemilaistyttöä kohtaan, joka piti häntä suuremmassa arvossa kuin ketään muuta. Jouduttuaan erilleen neito muisteli rakastettunsa kanssa viettämiään onnellisia hetkiä ja toivoi, että tämä rientäisi hänen vierelleen. Yöllä hän kaipasi paimenta.
◆ 2:1–3 – Mitä näillä kielikuvilla tarkoitetaan?
Suulemitar kutsui itseään ”pelkäksi rannikkotasangon sahramiksi” (UM), koska hän oli nöyrä, vaatimaton nuori nainen, joka piti itseään vain yhtenä monista tavallisista kukista. Paimen näki kuitenkin selvästi, että tyttö oli kuin ”lilja orjantappurain keskellä”, sillä hän oli miellyttävä, taitava ja uskollinen Jehovalle. Tytön mielestä paimen oli kuin ”omenapuu metsäpuitten keskellä”, koska hän oli hengellismielinen nuori mies, joka oli samalla tavalla omistautunut Jumalalle ja jolla myös oli hyvin haluttavia ominaisuuksia ja kykyjä. Naimattoman kristityn, joka etsii aviopuolisoa, tulisi hakea vain uskollista todistajatoveria, jolla on samanlaisia ominaisuuksia kuin suulemilaistytöllä tai hänen rakastamallaan paimenella.
◆ 3:5 – Miksi vannotettiin tällaisten eläinten kautta?
Gasellit ja naarashirvet (UM) ovat säyseitä, viehättäviä ja kauniita eläimiä, ja ne ovat myös nopeita ja vakaita. Niinpä pohjimmiltaan neito vannotti ”Jerusalemin tyttäriä” kaiken sen kautta, mikä on viehättävää ja kaunista. Näiden luomusten avulla hän velvoitti näitä naisia olemaan yrittämättä herättää hänessä rakkautta kehenkään muuhun kuin hänen rakastamaansa paimeneen.
Opetus meille: Neito pani ”Jerusalemin tyttäret” eli hovinaiset, jotka palvelivat kuningasta, vannomaan, etteivät he ’herättele hänessä rakkautta ennen kuin se itse haluaa’. (2:7; 3:5) Tämä osoittaa, ettei ole mahdollista osoittaa romanttista rakkautta aivan ketä tahansa kohtaan. Neito itse ei tuntenut mitään viehtymystä Salomoon. Kuinka viisasta siksi onkaan, että avioitumista suunnittelevat naimattomat kristityt harkitsevat aviopuolisokseen vain uskollista ja tavoittelemisen arvoista Jehovan palvojaa, jota voi todella rakastaa! – 1. Korinttolaisille 7:39.
Neito Jerusalemissa
Lue 3:6–6:3. Salomo palasi loistossaan Jerusalemiin. Paimen pääsi neidon luo ja vahvisti häntä hellyydenilmauksilla. Unessa neito vastasi rakastettunsa koputukseen liian myöhään, ja kun hän epätoivoisesti etsi tätä, vartijat kohtelivat häntä huonosti. Kun tytöltä kysyttiin, mikä tekee hänen rakkaastaan niin harvinaisen, hän antoi ”Jerusalemin tyttärille” hehkuvan kuvauksen hänestä.
◆ 5:12 (UM) – Miten paimenen silmät olivat kuin ’maidossa kylpevät kyyhkyset’?
Aiemmin suulemittaren silmiä oli verrattu kyyhkysen silmiin, koska ne olivat lempeät ja ystävälliset. (1:15; 4:1; UM) Paimen oli kutsunut neitoa itseäänkin ”kyyhkysekseen”. (5:2) Tässä lemmensairas nuori nainen vertaa paimenen silmiä siniharmaisiin kyyhkysiin, jotka kylpevät maitoa täynnä olevissa altaissa. (5:8, 12) Tämä vertaus viittaa todennäköisesti paimenen silmien tummiin iiriksiin, joita ympäröivät hänen hohtavat silmänvalkuaisensa.
Opetus meille: Suulemitar oli kuin ”suljettu puutarha”. (4:12, UM) Muinaisessa Israelissa puutarha oli usein puiston kaltainen, todellinen paratiisi, jossa oli runsaita vesilähteitä ja monia erilaisia vihanneksia, kukkia ja puita. Yleensä sitä ympäröi joka puolelta aita tai muuri, ja sinne voitiin mennä vain lukitun portin kautta. (Jesaja 5:5) Paimenen mielestä suulemilaisneidon moraalinen puhtaus ja viehättävyys olivat kuin harvinaisen kaunis, hyvää hedelmää tuottava, ihastuttavalta tuoksuva ja piristävän miellyttävä puutarha. Tyttö ei osoittanut helliä tunteitaan kenelle tahansa miehelle, sillä hän oli siveä, kuin ”suljettu puutarha” kutsumattomille tungettelijoille ja avoin vain lailliselle omistajalleen. Moraalisessa rehtiydessään ja uskollisuudessaan suulemilaistyttö asetti siten erinomaisen esimerkin nykyajan naimattomille kristityille naisille.
”Jahin liekki”
Lue 6:4–8:14. Salomo ylisti neidon kauneutta, mutta tyttö torjui hänet ja julisti olevansa kiintynyt paimeneen. Kykenemättä saavuttamaan hänen rakkauttaan Salomo antoi hänen palata kotiin. ”Rakkaansa” vierellään tyttö palasi Suunemiin kypsänä, päättäväisyytensä todistaneena naisena. Hänen ja paimenen välinen rakkaus oli yhtä väkevä kuin kuolema, ja sen hehku oli kuin ”Jahin liekki” (UM).
◆ 6:4 – Miksi tässä viitataan ”Tirsaan”?
Tirsa tarkoittaa ”miellyttävyyttä, ihastuttavuutta”. Tirsa oli kauneudestaan kuuluisa kaupunki, josta tuli Israelin pohjoisen valtakunnan ensimmäinen pääkaupunki. – 1. Kuningasten kirja 14:17; 16:5, 6, 8, 15.
◆ 7:4 – Miten neidon kaula oli ”kuin norsunluinen torni”?
Ilmeisesti se oli sileä kuin norsunluu ja kapea kuin torni. Aiemmin hänen kaulaansa oli verrattu ”Daavidin torniin”, joka oli ehkä kuninkaanlinnan torni Jerusalemin itäisellä muurilla. Lausunto ’siinä riippuu tuhat urhojen kilpeä’ viittaa siihen, että suulemittaren ylväs kaula oli kaunistettu kaulakorulla, johon oli pujotettu pyöreitä koristeita tai jalokiviä. – 4:4; Nehemia 3:25–27.
◆ 8:6, 7 – Miten rakkaus on ”väkevä kuin kuolema”?
Kuolema on vankkumatta vaatinut syntisten ihmisten elämän, ja tosi rakkaus on yhtä voimakasta. Sellainen rakkaus vaatii yksinomaista antaumusta yhtä järkkymättömästi kuin tuonela eli hauta vaatii kuolleiden ruumiita. Koska Jehova Jumala pani ihmiseen kyvyn rakastaa, tämä ominaisuus on saanut alkunsa hänestä ja sitä nimitetään sopivasti ”Jahin liekiksi” (UM). Ei edes rikas kuningas Salomo voinut ostaa sellaista rakkautta.
Opetus meille: Suulemittaren kokemus kuningas Salomon kanssa oli tutkiva koe, jonka hän läpäisi menestyksellisesti. Hän ei ollut horjuva rakkaudessaan ja siveydessään, niin kuin ovi, joka kääntyy helposti saranoillaan ja joka täytyy sulkea setrilaudalla, ettei se heilahtaisi auki jollekulle ei-toivotulle tai vahingolliselle vieraalle. Ei, vaan neito sai riemuvoiton kuninkaan houkuttelukeinoista ja seisoi kuin muuri kaikkia tämän maailman materialistisia houkutuksia vastaan. Luottamalla Jumalaan ja muistamalla suulemilaistytön erinomaisen esimerkin kristityt naiset voivat nykyään samalla tavoin osoittaa täysimittaisuutensa yksilöinä, jotka ovat lujia siveellisten periaatteiden puolesta Jehovan ylistykseksi. – 8:8–10.
Varmasti tämä ”laulujen laulu”, jonka teemana on rakkaus, lisää arvostustamme Jeesuksen ja niiden välistä sidettä kohtaan, jotka on valittu hänen taivaalliseksi ”morsiamekseen”. Mutta kaikki Jehovalle omistautuneet nuoret miehet ja naiset samoin kuin aviomiehet ja -vaimot voivat hyötyä pyrkimällä jäljittelemään suulemilaistytön ja paimenen nuhteettomuutta kohdatessaan koetuksia ja kiusauksia. Tämän Jumalan sanan loistavan osuuden pitäisi saada meidät kaikki säilyttämään aina uskollisuutemme Jehovaa kohtaan, joka on tuon voittoisan rakkauden Lähde.