Kahdeskymmenesneljäs luku
Ei apua tältä maailmalta
1, 2. a) Miksi Jerusalemin asukkaat ovat kauhuissaan? b) Mitä kysymyksiä on paikallaan esittää Jerusalemin tukalan tilanteen vuoksi?
JERUSALEMIN asukkaat ovat kauhuissaan – ja täysin aiheellisesti! Assyria, aikansa mahtavin valtakunta, on hyökännyt ”kaikkia Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan” ja ryhtynyt ”valtaamaan niitä”. Nyt Assyrian sotakoneisto uhkaa Juudan pääkaupunkia. (2. Kuninkaiden kirja 18:13, 17.) Mitä kuningas Hiskia ja muut Jerusalemin asukkaat aikovat tehdä?
2 Hiskia tietää, ettei Jerusalemista ole vastusta Assyrian mahtaville sotavoimille, sillä muut hänen maansa kaupungit ovat jo kukistuneet. Assyrialaiset ovat myös tunnettuja poikkeuksellisesta julmuudestaan ja väkivaltaisuudestaan. Tämän kansakunnan armeija on niin pelottava, että toisinaan vastustajat pakenevat ryhtymättä edes taisteluun! Mistä Jerusalemin asukkaat voivat näin kauhistuttavassa tilanteessa etsiä apua? Voiko Assyrian armeijan käsiin joutumiselta välttyä? Miten Jumalan kansa on päätynyt tähän tilanteeseen? Jotta saisimme vastaukset näihin kysymyksiin, meidän on tarkasteltava sitä, miten Jehova menetteli liittokansansa suhteen aiemmin.
Israelin luopumus
3, 4. a) Milloin ja miten Israelin kansakunta jakautui kahdeksi valtakunnaksi? b) Miten Jerobeam antoi huonon alun pohjoiselle kymmenen heimon valtakunnalle?
3 Israelin 12 heimoa olivat yksi yhtenäinen kansakunta siitä alkaen, kun Israel lähti Egyptistä, aina Daavidin pojan Salomon kuolemaan asti, hiukan yli viisisataa vuotta. Salomon kuoleman jälkeen Jerobeam johti kymmenen pohjoista heimoa kapinaan Daavidin huonetta vastaan, ja siitä lähtien kansakunta oli jakautunut kahdeksi valtakunnaksi. Tämä tapahtui vuonna 997 eaa.
4 Jerobeam oli Israelin pohjoisen valtakunnan ensimmäinen kuningas, ja hän johti alaisiaan luopumuksen tiellä korvaamalla Aaronin huoneen papit ja Jehovan lakisääteisen palvonnan laittomilla papeilla ja vasikanpalvonnalla (1. Kuninkaiden kirja 12:25–33). Tämä oli Jehovasta inhottavaa (Jeremia 32:30, 35). Tästä ja muista syistä hän salli Assyrian alistaa Israelin valtaansa (2. Kuninkaiden kirja 15:29). Kuningas Hoosea yritti murtaa Assyrian ikeen tekemällä salaliiton Egyptin kanssa, mutta juoni epäonnistui (2. Kuninkaiden kirja 17:4).
Israel etsii turvaa petollisesta lähteestä
5. Mistä Israel pyytää apua?
5 Jehova haluaa palauttaa israelilaiset järkiinsä.a Niinpä hän lähettää profeetta Jesajan esittämään seuraavan varoituksen: ”Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua hakemaan, jotka hevosiin turvautuvat ja jotka panevat luottamuksensa sotavaunuihin, koska niitä on lukuisasti, ja ratsuihin, koska ne ovat hyvin väkeviä, mutta jotka eivät ole katsoneet Israelin Pyhään eivätkä etsineet Jehovaa itseään.” (Jesaja 31:1.) Miten murheellista! Israel luottaa enemmän hevosiin ja sotavaunuihin kuin elävään Jumalaan, Jehovaan. Israelin lihallisen ajattelutavan mukaan Egyptin hevosia on lukuisasti ja ne ovat väkeviä. Egypti on varmasti arvokas liittolainen Assyrian armeijaa vastaan! Pian israelilaiset kuitenkin huomaavat, että heidän lihallisesta liitostaan Egyptin kanssa ei ole mitään hyötyä.
6. Miksi se, että Israel pyytää Egyptiltä apua, osoittaa räikeää uskon puutetta Jehovaa kohtaan?
6 Lakiliiton välityksellä sekä Israelin että Juudan asukkaat on vihitty Jehovalle (2. Mooseksen kirja 24:3–8; 1. Aikakirja 16:15–17). Se että Israel pyytää apua Egyptiltä, osoittaa, että siltä puuttuu uskoa Jehovaan ja että se ei välitä laeista, jotka ovat osa tuota pyhää liittoa. Jehovahan lupaa liiton ehdoissa suojella kansaansa, jos se ilmaisee yksinomaista antaumusta häntä kohtaan (3. Mooseksen kirja 26:3–8). Jehova on lupauksensa mukaisesti osoittautunut toistuvasti ”linnoitukseksi ahdingon aikana” (Psalmit 37:39; 2. Aikakirja 14:2, 9–12; 17:3–5, 10). Lisäksi Jehova sanoi lakiliiton välittäjän Mooseksen kautta Israelin tuleville kuninkaille, että heidän ei tule hankkia itselleen paljon hevosia (5. Mooseksen kirja 17:16). Tottelemalla tätä säännöstä kuninkaat osoittaisivat odottavansa suojelusta ”Israelin Pyhältä”. Valitettavasti Israelin hallitsijoilla ei ole tällaista uskoa.
7. Mitä kristityt voivat nykyään oppia Israelin uskonpuutteesta?
7 Kristityt voivat nykyään oppia tästä jotain. Israel luotti mieluummin Egyptiltä saatavaan näkyvään tukeen kuin siihen paljon voimakkaampaan tukeen, jota Jehova antaa. Samoin kristityillä voi nykyään olla kiusaus luottaa lihallisiin turvallisuuden lähteisiin – pankkitileihin, yhteiskunnalliseen asemaan, maailmassa luotaviin suhteisiin – eikä Jehovaan. Kristityt perheenpäät suhtautuvat tietenkin vakavasti vastuuseensa huolehtia perheestään aineellisesti (1. Timoteukselle 5:8). Mutta he eivät luota aineelliseen. He myös varovat ”kaikenlaista ahneutta” (Luukas 12:13–21). Ainoa ”korkea turvapaikka ahdingon aikoina” on Jehova Jumala (Psalmit 9:9; 54:7).
8, 9. a) Vaikka Israelin suunnitelmat voivat näyttää strategisesti ajatellen järkeviltä, mikä tulee olemaan lopputulos ja miksi? b) Miten ihmisten lupaukset eroavat Jehovan lupauksista?
8 Jesaja oikeastaan pilkkaa israelilaisjohtajia, jotka ovat keksineet tehdä sopimuksen Egyptin kanssa, sanomalla: ”Hän on myös viisas ja tuottaa onnettomuutta eikä ole sanojaan peruuttanut, ja hän on nouseva pahantekijöiden huonetta vastaan ja vahingontekijöiden apua vastaan.” (Jesaja 31:2.) Israelin johtajat saattavat pitää itseään viisaina, mutta eikö kaikkeuden Luoja ole ylivertaisen viisas? Strategisesti ajatellen näyttää järkevältä, että Israel pyytää apua Egyptiltä. Tällaisen poliittisen liiton tekeminen on kuitenkin Jehovan silmissä hengellistä haureutta (Hesekiel 23:1–10). Siksi Jesaja sanoo, että Jehova ”tuottaa onnettomuutta”.
9 Ihmisten lupaukset ovat tunnetusti epäluotettavia, ja heidän tarjoamansa suoja on epävarma. Toisaalta Jehovan ei tarvitse ’perua sanojaan’. Hän täyttää lupauksensa varmasti. Hänen sanansa ei palaa hänen luokseen tyhjin toimin (Jesaja 55:10, 11; 14:24).
10. Mitä tapahtuu niin Egyptille kuin Israelillekin?
10 Osoittautuvatko egyptiläiset luotettavaksi suojaksi Israelille? Eivät. Jesaja sanoo Israelille: ”Egyptiläiset ovat toki ihmisiä eivätkä Jumala, ja heidän hevosensa ovat lihaa eivätkä henkeä. Ja Jehova itse ojentaa kätensä, ja apua tarjoava on kompastuva, ja autettava on kaatuva, ja samaan aikaan he kaikki kohtaavat loppunsa.” (Jesaja 31:3.) Sekä auttaja (Egypti) että autettava (Israel) kompastuvat, kaatuvat ja kohtaavat loppunsa, kun Jehova ojentaa kätensä pannakseen tuomion täytäntöön Assyrian välityksellä.
Samaria kukistuu
11. Millainen pitkä syntiluettelo Israelilla on, ja mitä siitä lopulta seuraa?
11 Jehova lähettää armollisesti yhä uudestaan profeettoja, jotta nämä kehottaisivat Israelia katumaan ja palaamaan puhtaaseen palvontaan (2. Kuninkaiden kirja 17:13). Silti Israel syyllistyy vasikanpalvonnan lisäksi ennusteluun ja moraalittomaan Baalin palvontaan sekä pyhien paalujen ja uhrikukkuloiden käyttöön. Israelilaiset jopa panevat ”poikiaan ja tyttäriään kulkemaan tulen läpi” ja uhraavat siten oman ruumiinsa hedelmää demonijumalille. (2. Kuninkaiden kirja 17:14–17; Psalmit 106:36–39; Aamos 2:8.) Tehdäkseen lopun Israelin jumalattomuudesta Jehova säätää: ”Samaria kuninkaineen vaiennetaan kuin katkaistu oksa vesien pinnalla.” (Hoosea 10:1, 7.) Vuonna 742 eaa. Assyrian joukot hyökkäävät Israelin pääkaupungin Samarian kimppuun. Kolmivuotisen piirityksen jälkeen Samaria kukistuu, ja vuonna 740 eaa. kymmenen heimon valtakunta häviää olemassaolosta.
12. Minkä tehtävän Jehova on antanut nykyajalle, ja mitä tapahtuu niille, jotka eivät välitä varoituksesta?
12 Jehova on nykyään antanut tehtäväksi saarnata kautta maailman varoitusta ”ihmisille, että heidän kaikkien tulisi kaikkialla katua” (Apostolien teot 17:30; Matteus 24:14). Niistä jotka hylkäävät Jumalan pelastuskeinon, tulee kuin ”katkaistu oksa”: Israelin luopiokansakunnan tavoin heidät tuhotaan. Toisaalta ne, jotka panevat toivonsa Jehovaan, ”saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti” (Psalmit 37:29). Kuinka viisasta siksi onkaan varoa tekemästä samoja virheitä kuin muinainen Israelin valtakunta! Luottakaamme täysin siihen, että Jehova pelastaa meidät.
Jehovan pelastusvoima
13, 14. Mitä lohduttavia sanoja Jehovalla on esittää Siionille?
13 Muutaman kilometrin päässä Israelin etelärajasta sijaitsee Juudan pääkaupunki Jerusalem. Jerusalemin asukkaat tietävät liiankin hyvin, mitä Samarialle on tapahtunut. Nyt heitä itseään uhkaa sama hirvittävä vihollinen, joka teki lopun heidän pohjoisesta naapuristaan. Ottavatko he oppia siitä, mikä kohtasi Samariaa?
14 Jesajan seuraavat sanat lohduttavat Jerusalemin asukkaita. Hän vakuuttaa heille, että Jehova rakastaa edelleen liittokansaansa, sanomalla: ”Näin on Jehova sanonut minulle: ’Niin kuin leijona, niin, harjakas nuori leijona ärisee saaliinsa ääressä, kun sitä vastaan kutsutaan paimenten koko joukko, eikä kauhistu heidän ääntään eikä köyristele heidän hälinänsä takia, niin armeijoiden Jehova tulee alas sotimaan Siioninvuoren ja sen kukkulan vuoksi.’” (Jesaja 31:4.) Jehova suojelee mustasukkaisesti pyhää kaupunkiaan Siionia kuin saaliinsa ääressä oleva nuori leijona. Hän ei luovu tarkoituksestaan Assyrian joukkojen kerskailun, uhkausten tai muunlaisen hälinän vuoksi.
15. Miten Jehova kohtelee hellästi ja sääliväisesti Jerusalemin asukkaita?
15 Pane nyt merkille, miten hellästi ja sääliväisesti Jehova kohtelee Jerusalemin asukkaita: ”Niin kuin lentävät linnut, niin armeijoiden Jehova puolustaa Jerusalemia. Puolustaessaan sitä hän myös vapauttaa sen. Säästäessään sen hän antaa myös sen selviytyä.” (Jesaja 31:5.) Emolintu on aina valpas puolustamaan poikasiaan. Se leijailee siivet levällään pesueensa yläpuolella ja tarkkailee ympäristöä vaaran varalta. Jos lähelle tulee peto, se syöksyy puolustamaan poikasiaan. Jehova huolehtii yhtä hellästi Jerusalemin asukkaista, kun maahan tunkeutuneet assyrialaiset uhkaavat heitä.
”Palatkaa”
16. a) Minkä rakkaudellisen vetoomuksen Jehova esittää kansalleen? b) Milloin Juudan kansan kapina käy erityisen selvästi ilmi? Selitä.
16 Jehova muistuttaa nyt kansaansa siitä, että se on tehnyt syntiä, ja kannustaa sitä hylkäämään erheelliset tiensä: ”Palatkaa Hänen luokseen, jota vastaan Israelin pojat ovat menneet pitkälle kapinassaan.” (Jesaja 31:6.) Kapinointiin ei ole syyllistynyt ainoastaan Israelin kymmenen heimon valtakunta. Juudan asukkaat, jotka niin ikään ovat ”Israelin poikia”, ovat menneet ”pitkälle kapinassaan”. Tämä käy erityisen selvästi ilmi, kun Hiskian pojasta Manassesta tulee kuningas, mikä tapahtuu jonkin aikaa sen jälkeen, kun Jesaja on päättänyt profeetallisen sanomansa. Raamatun mukaan ”Manasse vietteli Juudaa ja Jerusalemin asukkaita tekemään pahemmin kuin ne kansakunnat, jotka Jehova oli tuhonnut” (2. Aikakirja 33:9). Kuvittele sitä! Jehova tuhoaa pakanakansat, koska ne ovat saastaisuudessaan inhottavia, mutta silti häneen liittosuhteessa olevat Juudan asukkaat ovat vielä pahempia kuin noihin kansoihin kuuluvat ihmiset.
17. Millä tapaa nykyiset olosuhteet muistuttavat niitä oloja, jotka vallitsivat Manassen johtamassa Juudassa?
17 Olosuhteet muistuttavat nyt 2000-luvun alkaessa monella tapaa niitä oloja, jotka vallitsivat Juudassa Manassen päivinä. Maailmaa jakaa yhä enemmän uskonnollinen, rotu- ja kansallisviha. Miljoonista on tullut hirvittävien murhien, kidutusten, raiskausten ja niin sanottujen etnisten puhdistusten uhreja. Ei ole epäilystäkään siitä, että ihmiset ja kansat, varsinkin kristikunnan kansat, ovat menneet ”pitkälle kapinassaan”. Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että Jehova ei salli jumalattomuuden jatkua loputtomiin. Miksi? Jesajan päivinä sattuneiden tapahtumien vuoksi.
Jerusalem vapautetaan
18. Minkä varoituksen rabsake antaa Hiskialle?
18 Assyrian kuninkaat antoivat taistelukentillä saaduista voitoista kunnian jumalilleen. Assyrian kuningas Assurbanipal kertoo kirjoituksissaan, että kun hän voitti erään armeijan karaistuneet sotilaat suuressa, avoimessa taistelussa, häntä ohjasivat Assur, Bel ja Nebo, joista hän sanoo, että ne ovat suuria jumalia, hänen herrojaan, jotka aina kulkevat hänen rinnallaan (Ancient Near Eastern Texts). Jesajan päivinä Assyrian kuningasta Sanheribia edustava rabsake ilmaisee kuningas Hiskialle osoittamissaan sanoissa, että hänkin uskoo jumalien osallistuvan ihmisten sotiin. Hän varoittaa juutalaiskuningasta luottamasta Jehovaan pelastuksen lähteenä ja kiinnittää huomion siihen, että muiden kansakuntien jumalat eivät ole kyenneet suojelemaan kansojaan Assyrian mahtavaa sotakoneistoa vastaan. (2. Kuninkaiden kirja 18:33–35.)
19. Miten Hiskia suhtautuu rabsaken ivallisiin sanoihin?
19 Miten kuningas Hiskia suhtautuu tähän? Raamattu sanoo: ”Heti kun kuningas Hiskia kuuli sen, hän repäisi vaatteensa ja verhoutui säkkikankaaseen ja tuli Jehovan huoneeseen.” (2. Kuninkaiden kirja 19:1.) Hiskia ymmärtää, että on vain Yksi, joka voi auttaa häntä tässä pelottavassa tilanteessa. Hän nöyrtyy ja etsii ohjausta Jehovalta.
20. Mitä Jehova tekee Juudan asukkaiden puolesta, ja mitä heidän pitäisi oppia tästä?
20 Jehova antaa kaivattua ohjausta. Hän sanoo profeetta Jesajan kautta: ”Sinä päivänä he hylkäävät kukin arvottomat hopeajumalansa ja arvottomat kultajumalansa, jotka kätenne ovat tehneet teille synniksi.” (Jesaja 31:7.) Kun Jehova taistelee kansansa puolesta, Sanheribin jumalat paljastetaan sellaisiksi kuin ne ovat, arvottomiksi. Juudan asukkaiden pitäisi painaa tämä opetus sydämeensä. Vaikka kuningas Hiskia onkin uskollinen, Juudan maa on Israelin tavoin täynnä epäjumalia (Jesaja 2:5–8). Jotta Juudan asukkaat voisivat korjata suhteensa Jehovaan, heidän on kaduttava syntejään ja hylättävä ”arvottomat hopeajumalansa” (ks. 2. Mooseksen kirja 34:14).
21. Miten Jesaja kuvailee profeetallisesti Jehovan teloitustoimintaa assyrialaista vastaan?
21 Jesaja kuvailee nyt profeetallisesti Jehovan teloitustoimintaa Juudan pelottavaa vihollista vastaan: ”Assyrialainen on kaatuva miekkaan, ei miehen miekkaan, ja hänet syö miekka, ei ihmisen miekka. Ja hänen on paettava miekkaa, ja jopa hänen nuoret miehensä joutuvat pakkotyöhön.” (Jesaja 31:8.) Kun ratkaisevan yhteenoton hetki koittaa, Jerusalemin asukkaiden ei tarvitse edes vetää miekkojaan esiin. Ei ihmisen vaan Jehovan miekka syö Assyrian joukkojen valiot. Assyrian kuninkaan Sanheribin on puolestaan ”paettava miekkaa”. Kun 185000 hänen sotilastaan on kuollut Jehovan enkelin käsissä, hän palaa kotiin. Myöhemmin kun hän on kumartuneena jumalansa Nisrokin eteen, hänen omat poikansa murhaavat hänet. (2. Kuninkaiden kirja 19:35–37.)
22. Mitä kristityt voivat nykyään oppia Hiskiaan ja Assyrian armeijaan liittyvistä tapahtumista?
22 Ei Hiskia eikä kukaan muukaan osannut nähdä ennalta, miten Jehova vapauttaisi Jerusalemin Assyrian armeijan käsistä. Se miten Hiskia toimi tässä kriisitilanteessa, antaa erinomaisen esimerkin niille, jotka kohtaavat koetuksia nykyään (2. Korinttilaisille 4:16–18). Hiskia oli ymmärrettävästi peloissaan, sillä Jerusalemia uhkaavilla assyrialaisilla oli hirvittävä maine (2. Kuninkaiden kirja 19:3). Silti hän uskoi Jehovaan ja etsi ohjausta häneltä eikä ihmiseltä. Millaiseksi siunaukseksi tämä koituikaan Jerusalemille! Myös Jumalaa pelkäävillä kristityillä voi nykyään olla voimakkaita tunteita, kun he ovat paineiden keskellä. Monissa tilanteissa on luonnollista pelätä. Mutta jos ’heitämme kaiken huolemme Jehovalle’, hän huolehtii meistä (1. Pietarin kirje 5:7). Hän auttaa meitä voittamaan pelkomme ja antaa meille voimaa kestää painetta aiheuttavan tilanteen.
23. Millä tavalla pelkoa tuntee lopulta Sanherib eikä Hiskia?
23 Lopulta pelkoa tuntee Sanherib eikä Hiskia. Kenen puoleen hän voi kääntyä? Jesaja ennustaa: ”’Pelästyksestä katoaa hänen kallionsa, ja hänen ruhtinaittensa täytyy kauhistua merkin takia’, lausuu Jehova, jonka valo on Siionissa ja jonka pätsi on Jerusalemissa.” (Jesaja 31:9.) Sanheribin jumalat – hänen ”kallionsa”, jota hän on pitänyt turvanaan – pettävät hänet. Ne ikään kuin ’katoavat pelästyksestä’. Eikä Sanheribin ruhtinaistakaan ole mitään apua. Hekin joutuvat kauhun valtaan.
24. Mikä selvä viesti sisältyy siihen, mitä tapahtui assyrialaiselle?
24 Tämä Jesajan profetian osa sisältää selvän viestin jokaiselle, joka harkitsee nousemista Jumalaa vastaan. Mikään ase, mahti tai juoni ei voi tehdä tyhjäksi Jehovan tarkoituksia (Jesaja 41:11, 12). Toisaalta ne, jotka väittävät palvelevansa Jumalaa mutta eivät turvaudu häneen vaan lihallisiin asioihin, tulevat pettymään. Jokainen, joka ’ei ole katsonut Israelin Pyhään’, tulee näkemään, että Jehova ”tuottaa onnettomuutta” (Jesaja 31:1, 2). Ainoa todellinen ja pettämätön turva on tosiaan Jehova Jumala (Psalmit 37:5).
[Alaviite]
a Jesajan 31. luvun kolme ensimmäistä jaetta osoitetaan luultavasti pääasiassa Israelille. Loput kuusi jaetta näyttävät soveltuvan Juudaan.
[Kuva s. 319]
Ne jotka luottavat aineelliseen, tulevat pettymään
[Kuva s. 322]
Jehova suojelee pyhää kaupunkiaan kuin saalistaan vartioiva leijona
[Kuvat s. 324]
Maailmaa jakaa uskonnollinen, rotu- ja kansallisviha
[Kuva s. 326]
Hiskia meni Jehovan huoneeseen saadakseen apua