Luku 9

Ennustuksia jotka toteutuivat

Ihmiset eivät pysty kertomaan tulevaisuutta etukäteen mitenkään varmasti. Yhä uudelleen he epäonnistuvat surkeasti ennustusyrityksissään. Siksi kirja, jonka ennustukset ovat toteutuneet, vetää pakostakin huomiomme puoleensa. Raamattu on sellainen kirja.

 1. (Sisällytä johdanto.) Mitä todistaa se tosiasia, että Raamatussa on ennustuksia, jotka ovat toteutuneet?

MONET Raamatun ennustukset ovat toteutuneet niin yksityiskohtaisesti, että ne olisi kriitikkojen väittämän mukaan kirjoitettu vasta täyttymisensä jälkeen. Mutta tällaiset väitteet eivät pidä paikkaansa. Koska Jumala on kaikkivaltias, hän pystyy aivan hyvin ennustamaan asioita. (Jesaja 41:21–26; 42:8, 9; 46:8–10) Toteutuneet Raamatun ennustukset ovat todistus Jumalan henkeytyksestä, eivät siitä, että ne on kirjoitettu myöhemmin. Tarkastelemme nyt joitakin huomattavia ennustuksia, jotka toteutuivat ja siten antoivat lisätodisteen siitä, että Raamattu on Jumalan eikä vain ihmisen sana.

Babylonin pakkosiirtolaisuus

 2, 3. Mikä sai kuningas Hiskian näyttämään kaikki talonsa ja valtakuntansa aarteet Babylonian lähettiläille?

² Hiskia oli kuninkaana Jerusalemissa noin 30 vuotta. Vuonna 740 eaa. hän näki pohjoisen naapurinsa Israelin tuhoutuvan Assyrian käsissä. Vuonna 732 eaa. hän sai kokea Jumalan pelastusvoiman, kun assyrialaiset epäonnistuivat yrityksessään valloittaa Jerusalem – maahanhyökkääjille katastrofaalisin seurauksin. – Jesaja 37:33–38.

³ Nyt Hiskian luo tulee Babylonian kuninkaan Merodak-Baladanin lähettämä valtuuskunta. Päällisin puolin näyttää siltä, että lähettiläät ovat tulleet onnittelemaan Hiskiaa sen johdosta, että tämä on toipunut vakavasta sairaudesta. Todennäköisesti Merodak-Baladan kuitenkin näkee Hiskiassa mahdollisen liittolaisen Assyrian maailmanvaltaa vastaan. Hiskia ei mitenkään yritä torjua tuota ajatusta näyttäessään vieraileville babylonialaisille kaikki talonsa ja valtakuntansa rikkaudet. Kenties hänkin haluaa liittolaisia assyrialaisten mahdollisen paluun varalta. – Jesaja 39:1, 2.

 4. Minkä Hiskian virheen traagisen seurauksen Jesaja ennusti?

⁴ Jesaja, joka on sen ajan huomattava profeetta, tajuaa nopeasti Hiskian varomattomuuden. Hän tietää, että Hiskian varmin suoja on Jehova, ei Babylonia, ja hän kertoo Hiskialle, että tämä rikkauksien näyttäminen babylonialaisille johtaa murhenäytelmään. Jesaja sanoo: ”Päivät tulevat, jolloin kaikki, mitä sinun talossasi on ja mitä sinun isäsi ovat koonneet tähän päivään asti, viedään pois Baabeliin.” Jehova sääti: ”Ei mitään jää jäljelle.” – Jesaja 39:5, 6.

 5, 6. a) Mitä Jeremia sanoi Jesajan ennustuksen vahvistukseksi? b) Millä tavoin Jesajan ja Jeremian ennustukset täyttyivät?

⁵ Tuon ennustuksen toteutuminen on 700-luvulla eaa. voinut näyttää epätodennäköiseltä. Sata vuotta myöhemmin tilanne kuitenkin muuttui. Babylonia astui Assyrian sijaan hallitsevaksi maailmanvallaksi, kun taas Juudan uskonto rappeutui niin alas, että Jumala poisti tuon kansan yltä siunauksensa. Toinen profeetta, Jeremia, henkeytettiin nyt toistamaan Jesajan varoitusta. Jeremia julisti: ”Minä – – tuon heidät [babylonialaiset] tätä maata ja sen asukkaita vastaan – –. Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.” – Jeremia 25:9, 11.

⁶ Noin neljä vuotta sen jälkeen kun Jeremia esitti tämän ennustuksen, babylonialaiset liittivät Juudan valtakuntaansa. Kolmen vuoden kuluttua siitä he veivät joitakuita juutalaisia vankeja ja osan Jerusalemin temppelin rikkauksista Babyloniin. Kahdeksan vuotta myöhemmin Juuda kapinoi ja Babylonian kuningas Nebukadnessar hyökkäsi jälleen maahan. Tällä kertaa tuo kaupunki ja sen temppeli tuhottiin. Kaikki sen rikkaudet ja juutalaiset itse vietiin kaukaiseen Babyloniin, kuten Jesaja ja Jeremia olivat ennustaneet. – 2. Aikakirja 36:6, 7, 12, 13, 17–21.

 7. Miten arkeologia todistaa sen, että Jerusalemia koskeneet Jesajan ja Jeremian ennustukset täyttyivät?

⁷ ”Pyhän maan arkeologisessa tietosanakirjassa” huomautetaan, että kun babylonialaisten hyökkäys oli ohi, Jerusalemin ”kaupungin tuho oli täydellinen”.¹ Arkeologi W. F. Albright sanoo: ”Juudassa suoritetut kaivaukset ja pintatutkimukset ovat osoittaneet paitsi sen, että kaldealaiset tuhosivat täysin Juudan kaupungit kahden sotaretkensä aikana, myös sen, että niitä ei asutettu uudelleen kokonaisiin sukupolviin – monessa tapauksessa ei enää koskaan historian aikana.”² Näin arkeologia vahvistaa tuon ennustuksen järkyttävän täyttymyksen.

Tyroksen kohtalo

 8, 9. Minkä ennustuksen Hesekiel esitti Tyrosta vastaan?

⁸ Hesekielkin merkitsi aikoinaan muistiin Jumalan henkeyttämiä ennustuksia. Hän ennusti 600-luvun jälkipuolelta 500-luvulle eaa. – toisin sanoen Jerusalemin tuhoon johtaneina vuosina ja sitten niiden ensimmäisten vuosikymmenien aikana, jotka juutalaiset viettivät Babylonin pakkosiirtolaisuudessa. Jopa jotkin nykyajan kriitikot myöntävät, että tuo kirja kirjoitettiin suunnilleen näihin aikoihin.

⁹ Hesekiel kirjoitti muistiin hätkähdyttävän ennustuksen Jumalan kansan ystävästä sen viholliseksi muuttuneen Tyyron eli Tyroksen tuhosta. Tyros oli Israelin naapurina pohjoisessa. (1. Kuningasten kirja 5:1–9; Psalmi 83:3–9) Hän kirjoitti: ”Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, Tyyro, ja nostatan monet kansat sinua vastaan, niinkuin meri nostaa aaltonsa. Ne hävittävät Tyyron muurit, repivät maahan sen tornit, ja minä lakaisen siitä pois sen tomutkin ja panen sen paljaaksi kallioksi. – – ja kivesi, puusi, tomusi he heittävät meren syvyyteen.” – Hesekiel 26:3, 4, 12.

10–12. Milloin Hesekielin ennustus lopulta täyttyi ja miten?

¹⁰ Kävikö todella näin? Muutamia vuosia sen jälkeen kun Hesekiel esitti ennustuksensa, Babylonian kuningas Nebukadnessar piiritti Tyroksen. (Hesekiel 29:17, 18) Sitä ei kuitenkaan ollut helppo piirittää. Tyros sijaitsi osittain mantereella (vanhaksi Tyrokseksi kutsuttu osa). Mutta osa kaupunkia oli noin 800 metrin päässä rannasta sijaitsevalla saarella. Nebukadnessar piiritti saarta 13 vuotta, kunnes se lopulta alistui hänen ehtoihinsa.

¹¹ Hesekielin ennustuksen kaikki yksityiskohdat täyttyivät kuitenkin lopulta vuonna 332 eaa. Silloin makedonialainen valloittaja Aleksanteri Suuri tunkeutui Aasiaan. Saarelleen linnoittautunut Tyros piti puoliaan häntä vastaan. Aleksanteri ei halunnut jättää selustaansa mahdollista vihollista, mutta hän ei myöskään halunnut uhrata vuosikausia Tyroksen piiritykseen, kuten Nebukadnessar oli tehnyt.

¹² Miten hän ratkaisi tämän sotilaallisen ongelman? Hän rakensi maasillan eli pengertien saareen, niin että hänen sotilaansa saattoivat marssia sitä pitkin ja hyökätä saarikaupunkiin. Mutta huomaa, mitä hän käytti rakennusaineina tuohon pengertiehen. Tietosanakirja The Encyclopedia Americana kertoo: ”Maan tasalle hävittämänsä kaupungin mannerosan jäännöksistä hän vuonna 332 rakensi valtavan pengertien, jolla saari liitettiin mantereeseen.” Suhteellisen lyhyen piirityksen jälkeen saarikaupunki tuhottiin. Hesekielin ennustus täyttyi kaikilta yksityiskohdiltaan. Jopa vanhan Tyroksen ’kivet, puut ja tomu heitettiin meren syvyyteen’.

13. Miten eräs 1800-luvulla elänyt matkailija kuvaili muinaisen Tyroksen sijaintipaikkaa?

¹³ Muuan 1800-luvulla elänyt matkailija kertoi seuraavaa siitä, mitä muinaisesta Tyroksesta oli jäljellä hänen päivinään: ”Salomon ja Israelin profeettojen tuntemasta alkuperäisestä Tyroksesta ei ole jäljellä merkkiäkään lukuun ottamatta sen kallioon hakattuja hautaholveja vuorenrinteillä ja sen muurien perustuksia. – – Saarellakaan, jonka Aleksanteri Suuri kaupunkia piirittäessään muutti niemeksi ajamalla täytemaata sen ja mantereen välissä olevaan veteen, ei ole tunnistettavissa ristiretkiä varhaisemmalta kaudelta olevia jäänteitä. Nykyajan kaupunki, jonka kaikki osat ovat suhteellisen uusia, käsittää tuon entisen saaren pohjoispuoliskon, kun taas lähes kaikki muut maa-alueet ovat sekalaisten raunioitten peitossa.”³

Babylonin vuoro

14, 15. Mitä ennustuksia Jesaja ja Jeremia merkitsivät muistiin Babylonia vastaan?

¹⁴ Profeetta Jesaja, joka 700-luvulla eaa. varoitti juutalaisia siitä, että Babylon tulisi valloittamaan heidän maansa, ennusti myös jotakin hämmästyttävää: itse Babylonin täydellisen tuhon. Hän kertoi sen etukäteen yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti: ”Katso, minä herätän heitä vastaan meedialaiset – –. Ja Baabelin, valtakuntain kaunistuksen, kaldealaisten ylpeyden ja loiston, käy niinkuin Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala hävitti. Ei sitä ikinä enää asuta, autioksi jää se polvesta polveen.” – Jesaja 13:17–20.

¹⁵ Myös profeetta Jeremia ennusti Babylonin kukistumisen, jonka oli määrä tapahtua useita vuosia myöhemmin. Hän sisällytti ennustukseensa kiinnostavan yksityiskohdan: ”Helle [”hävitys”, UM] sen vetten kimppuun, ja ne kuivuvat! – – Baabelin sankarit lakkaavat taistelemasta, he istuvat linnoituksissaan, heidän voimansa on kuihtunut.” – Jeremia 50:38; 51:30.

16. Milloin Babylon valloitettiin, ja ketkä sen valloittivat?

¹⁶ Babylonian aika hallita huomattavimpana maailmanvaltana päättyi vuonna 539 eaa., kun voimakas Persian hallitsija Kyyros marssi yhdessä Meedian armeijan kanssa kohti Babylonin kaupunkia. Perillä Kyyrosta odotti kuitenkin pelottava näky. Babylon oli suunnattomien muurien ympäröimä ja näytti mahdottomalta valloittaa. Sitä paitsi suuri Eufratjoki virtasi kaupungin läpi ja oli näin tärkeä osa sen puolustusjärjestelmää.

17, 18. a) Millä tavoin tuli ”hävitys” ’Babylonin vetten kimppuun’? b) Miksi Babylonin ’sankarit lakkasivat taistelemasta’?

¹⁷ Kreikkalainen historioitsija Herodotos kuvailee, miten Kyyros suoriutui tästä ongelmasta: ”Järjestettyään osan sotajoukkoansa joen suun kohdalle, sinne, missä se laskee kaupunkiin, ja taas toisen osan kaupungin taakse, missä joki lähtee kaupungista ulos, hän käski sotajoukon menemään mainituista kohdista sisään kaupunkiin, milloin näkisivät uoman yli päästävän kahlaamalla. – – Hän johti nimittäin kanavan avulla joen [Babylonin erään aikaisemman hallitsijan kaivauttamaan keinotekoiseen] järveen, joka silloin oli suona, ja teki vanhan uoman ylikuljettavaksi sen kautta, että joki oli laskeutunut. Kun oli näin tapahtunut, niin ne persialaiset, joille hän oli sen antanut tehtäväksi, tunkeutuivat Eufrat-joen uomaa myöten, joka oli laskeutunut niin, että se ulottui noin miehen reiden keskikohtaan, sisään Babyloniin.”⁴

¹⁸ Näin kaupunki kukistui, niin kuin Jeremia ja Jesaja olivat varoittaneet. Mutta huomaa, miten yksityiskohtaisesti ennustus täyttyi. Silloin kirjaimellisesti ”hävitys” tuli sen ’vetten kimppuun, ja ne kuivuivat’. Juuri Eufratin vesien alenemisen ansiosta Kyyros saattoi päästä kaupunkiin. ’Lakkasivatko Baabelin sankarit taistelemasta’, kuten Jeremia oli varoittanut? Raamattu – samoin kuin kreikkalaiset historioitsijat Herodotos ja Ksenofon – kertovat babylonilaisten olleen juuri juhlimassa, kun persialaiset hyökkäsivät.⁵ Virallinen nuolenpääkirjoitusteksti nimeltään Nabunaidin aikakirja sanoo, että Kyyroksen joukot pääsivät Babyloniin ”taistelutta”, mikä todennäköisesti merkitsee sitä, että ne eivät käyneet mitään suurta huolellisesti valmisteltua taistelua.⁶ Ilmeisesti Babylonin sankarit eivät tehneet juuri mitään sen puolustamiseksi.

19. Täyttyikö se ennustus, että Babylonia ’ei ikinä enää asuta’? Selitä.

¹⁹ Mitä on sanottava siitä ennustuksesta, että Babylonia ’ei ikinä enää asuttaisi’? Se ei täyttynyt heti vuonna 539 eaa. Mutta eittämättömän varmasti tämä ennustus toteutui. Babylon oli kukistumisensa jälkeen monien kapinoiden keskuspaikkana, kunnes Kserkses tuhosi sen vuonna 478 eaa. Aleksanteri Suuri suunnitteli sen entistämistä 300-luvun lopussa, mutta hän kuoli ennen kuin hanke oli edistynyt kovinkaan pitkälle. Siitä lähtien kaupunki koko ajan rappeutui. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla siellä oli vielä asukkaita, mutta nykyään muinaisesta Babylonista ei ole jäljellä muuta kuin kasa raunioita Irakissa. Vaikka Babylonin raunioita osittain entistettäisiinkin, niin se olisi vain turistikohde, ei asuttu, elämää sykkivä kaupunki. Sen autiona oleva sijaintipaikka todistaa sitä vastaan esitettyjen henkeytettyjen ennustusten lopullisesta täyttymisestä.

Maailmanvaltojen marssi

20, 21. Minkä profetian maailmanvaltojen marssista Daniel näki, ja miten se täyttyi?

²⁰ Juutalaisten ollessa 500-luvulla eaa. pakkosiirtolaisuudessa Babylonissa henkeytettiin myös Daniel-niminen profeetta merkitsemään muistiin ainutlaatuisia näkyjä, joissa ennustettiin tulevaa tapahtumainkulkua maailmassa. Yhdessä näistä näyistä Daniel kuvailee useita vertauskuvallisia eläimiä, jotka tulevat toinen toisensa sijaan maailmannäyttämölle. Enkeli selittää, että nämä eläimet esikuvaavat maailmanvaltojen marssia tuosta ajasta eteenpäin. Puhuessaan kahdesta viimeisestä pedosta hän sanoo: ”Kaksisarvinen oinas, jonka sinä näit, on: Meedian ja Persian kuninkaat. Ja kauris on Jaavanin [”Kreikan”, UM] kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä otsaa, on ensimmäinen kuningas. Ja että se särkyi ja neljä nousi sen sijalle, se on: neljä valtakuntaa nousee siitä kansasta, ei kuitenkaan niin väkevää kuin hän.” – Daniel 8:20–22.

²¹ Tämä profeetallinen ennakkokatsaus täyttyi täsmälleen. Babylonian valtakunnan kukisti Meedo-Persia, joka antoi 200 vuotta myöhemmin tietä Kreikan maailmanvallalle. Kreikan valtakuntaa johti Aleksanteri Suuri, ”suuri sarvi”. Mutta Aleksanterin kuoleman jälkeen hänen kenraalinsa taistelivat keskenään vallasta, ja lopulta tuo laaja valtakunta pirstoutui neljäksi pienemmäksi osaksi, ”neljäksi valtakunnaksi”.

22. Mikä muu maailmanvalta ennustettiin samantapaisessa profetiassa maailmanvaltojen marssista?

²² Danielin 7. luvussa on hiukan samantapainen näky, joka sekin koski kaukaista tulevaisuutta. Babylonian maailmanvaltaa kuvattiin leijonalla, Persian maailmanvaltaa karhulla ja Kreikan maailmanvaltaa pantterilla, jolla oli neljä siipeä selässään ja neljä päätä. Sitten Daniel näkee vielä yhden pedon, joka oli ”kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä – –, ja sillä oli kymmenen sarvea”. (Daniel 7:2–7) Tämä neljäs peto esikuvasi voimakasta Rooman valtakuntaa, joka alkoi kehittyä noin 300 vuotta sen jälkeen, kun Daniel merkitsi muistiin tämän profetian.

23. Millä tavoin Danielin profetian neljäs peto oli ”erilainen kuin kaikki muut valtakunnat”?

²³ Enkeli ennusti Roomasta: ”Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.” (Daniel 7:23) H. G. Wells sanoo historiakirjassaan: ”Tämä uusi Rooman valtakunta, joka nousi hallitsemaan länsimaailmaa toisella ja ensimmäisellä vuosisadalla eKr., oli useissa suhteissa erilainen kuin mikään niistä suurista valtakunnista, jotka olivat tätä ennen vallinneet sivistynyttä maailmaa.”⁷ Se oli aluksi tasavalta ja muuttui sitten monarkiaksi. Toisin kuin edelliset valtakunnat se ei ollut kenenkään yksittäisen valloittajan aikaansaannos, vaan kasvoi vääjäämättä vuosisatojen kuluessa. Se kesti paljon, paljon kauemmin ja hallitsi suurempaa aluetta kuin mikään sitä edeltänyt valtakunta.

24, 25. a) Miten pedon kymmenen sarvea ilmaantuivat? b) Minkä kamppailun, joka käytäisiin pedon sarvien välillä, Daniel näki ennalta?

²⁴ Miten sitten on tämän suunnattoman pedon kymmenen sarven laita? Enkeli sanoi: ”Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.” (Daniel 7:24) Miten tämä toteutui?

²⁵ Kun Rooman valtakunta alkoi rappeutua ajanlaskumme viidennellä vuosisadalla, sen tilalle ei heti astunut uutta maailmanvaltaa. Sen sijaan se hajaantui useiksi valtakunniksi, siitä tuli ”kymmenen kuningasta”. Lopulta Britannian valtakunta pääsi voitolle kolmesta kilpailevasta valtakunnasta, Espanjasta, Ranskasta ja Alankomaista, ja siitä tuli suurin maailmanvalta. Näin tuo vastatullut ’sarvi’ kukisti ”kolme kuningasta”.

Onko Danielin ennustukset kirjoitettu tapahtumien jälkeen?

26. Milloin Danielin kirja kriitikkojen mukaan kirjoitettiin ja miksi he väittävät niin?

²⁶ Raamattu ilmaisee, että Danielin kirja kirjoitettiin 500-luvulla eaa. Sen ennustukset ovat kuitenkin täyttyneet niin täsmälleen, että kriitikkojen väitteiden mukaan sen kirjoittamisen on täytynyt tapahtua noin vuonna 165 eaa., jolloin monet sen ennustukset olivat jo täyttyneet.⁸ Vaikka ainoa todellinen syy tämän väitteen esittämiseen on se, että Danielin ennustukset täyttyivät, niin monissa hakuteoksissa tätä myöhäistä ajankohtaa Danielin kirjan kirjoittamiseen pidetään vahvistettuna tosiasiana.

27, 28. Mainitse joitakin tosiseikkoja, jotka osoittavat, ettei Danielin kirjaa kirjoitettu vuonna 165 eaa.

²⁷ Tämän teorian vastapainoksi meidän on kuitenkin punnittava seuraavia tosiseikkoja. Ensinnäkin tähän kirjaan viitattiin juutalaisissa teoksissa, jotka valmistettiin 100-luvulla eaa., esimerkiksi ensimmäisessä Makkabealaiskirjassa. Se sisältyi myös kreikkalaiseen Septuaginta-käännökseen, jonka kääntäminen alkoi 200-luvulla eaa.⁹ Kolmas seikka on se, että hyvin monia katkelmia Danielin kirjan jäljennöksistä löydettiin Kuolleenmeren kirjakääröjen joukosta – ja näiden katkelmien uskotaan olevan peräisin noin vuodelta 100 eaa.¹⁰ On ilmeistä, että pian Danielin kirjan oletetun kirjoitusajan jälkeen se oli jo laajalti tunnettu ja kunnioitettu, mikä on voimakas todistus siitä, että se oli kirjoitettu kauan ennen kriitikkojen väittämää aikaa.

²⁸ Lisäksi Danielin kirja sisältää historiallisia yksityiskohtia, joista toisella vuosisadalla elänyt kirjoittaja ei olisi tiennyt mitään. Yksi huomattava esimerkki koskee Belsassaria, sitä Babylonian hallitsijaa, joka sai surmansa, kun Babylon kukistui vuonna 539 eaa. Tärkeimmät ei-raamatulliset lähteet, joista saamme tietoa Babylonin kukistumisesta, ovat Herodotos (400-luvulta), Ksenofon (400- ja 300-luvulta) ja Berossos (200-luvulta). Kukaan näistä ei tiennyt Belsassarista.¹¹ On hyvin epätodennäköistä, että 100-luvulla eläneellä kirjoittajalla olisi ollut tietoja, joita näillä varhaisemmilla kirjoittajilla ei ollut. Danielin 5. luvussa oleva kertomus Belsassarista on voimakas todiste sen puolesta, että Daniel kirjoitti kirjansa ennen kuin nämä muut kirjoittajat kirjoittivat omansa.a

29. Miksi on mahdotonta, että Danielin kirja olisi kirjoitettu siinä olevien ennustusten täyttymisen jälkeen?

²⁹ Lopuksi Danielin kirjassa on lukuisia ennustuksia, jotka täyttyivät paljon myöhemmin kuin vuonna 165 eaa. Yksi näistä oli aiemmin mainittu Rooman valtakuntaa koskeva ennustus. Toinen on huomattava ennustus, joka kertoi edeltä Jeesuksen, Messiaan, saapumisen.

Voidellun tulo

30, 31. a) Mikä Danielin profetia ennusti Messiaan ilmaantumisajan? b) Miten voimme Danielin ennustuksen perusteella laskea vuoden, jona Messiaan oli määrä ilmaantua?

³⁰ Tämä ennustus on merkitty muistiin Danielin 9. lukuun ja kuuluu seuraavasti: ”Seitsemänkymmentä [vuosi]viikkoa [eli 490 vuotta] on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi.”b (Daniel 9:24, The Amplified Bible) Mitä piti tapahtua näinä 490 vuotena? Me luemme: ”Jerusalemin ennallistamis- ja rakentamiskäskyn antamisesta voideltuun, ruhtinaaseen, asti, kuluu seitsemän [vuosi]viikkoa ja kuusikymmentäkaksi [vuosi]viikkoa.” (Daniel 9:25, AB) Tämä ennustus koskee siis ”voidellun”, Messiaan, tuloaikaa. Miten se täyttyi?

³¹ Käsky Jerusalemin ennallistamiseksi ja rakentamiseksi ’annettiin’ Persian ”kuninkaan Artahsastan [Artakserkseen] kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena” eli vuonna 455 eaa. (Nehemia 2:1–9) 49 vuoden (seitsemän vuosiviikon) päätyttyä oli paljon Jerusalemin loistosta saatu ennallistettua. Ja kun sitten laskemme täydet 483 vuotta (7 ynnä 62 vuosiviikkoa) vuodesta 455 eaa., saavumme vuoteen 29 ya. Se oli todellisuudessa ”keisari Tiberiuksen viidestoista hallitusvuosi”, se vuosi jona Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen. (Luukas 3:1) Siihen aikaan Jeesus tunnistettiin julkisesti Jumalan Pojaksi ja hän aloitti palveluksensa hyvän uutisen saarnaamiseksi juutalaiselle kansalle. (Matteus 3:13–17; 4:23) Hänestä tuli ”voideltu” eli Messias.

32. Kuinka pitkään Jeesuksen maallinen palvelus Danielin ennustuksen mukaan kestäisi, ja mitä tapahtuisi sen päättyessä?

³² Ennustus lisää: ”Ja kuudenkymmenenkahden [vuosi]viikon jälkeen voideltu temmataan pois.” Siinä sanotaan myös: ”Ja hän astuu voimakkaaseen ja lujaan liittoon monien kanssa yhdeksi viikoksi [seitsemäksi vuodeksi]; ja keskellä viikkoa hän lakkauttaa teurasuhrin ja uhrilahjan.” (Daniel 9:26, 27, AB) Sopusoinnussa tämän kanssa Jeesus meni yksinomaan ”monien” eli lihallisten juutalaisten luo. Toisinaan hän saarnasi myös samarialaisille, jotka uskoivat osaan Raamatusta mutta olivat muodostaneet juutalaisuuden vallitsevasta suuntauksesta erillisen lahkon. Sitten ”keskellä viikkoa”, saarnattuaan kolme ja puoli vuotta, hän antoi elämänsä uhriksi ja siten hänet ’temmattiin pois’. Tämä merkitsi loppua Mooseksen laille kaikkine teurasuhreineen ja uhrilahjoineen. (Galatalaisille 3:13, 24, 25) Siten Jeesus kuolemallaan ’lakkautti teurasuhrin ja uhrilahjan’.

33. Miten pitkään Jehova olisi tekemisissä yksinomaan juutalaisten kanssa, ja mikä tapahtuma oli merkkinä tämän ajanjakson päättymisestä?

³³ Vastasyntynyt kristillinen seurakunta todisti kuitenkin vielä kolme ja puoli vuotta vain juutalaisille ja myöhemmin heitä lähellä oleville samarialaisille. Mutta vuonna 36, kun 70 vuosiviikkoa olivat päättyneet, apostoli Pietari ohjattiin saarnaamaan pakana Korneliukselle. (Apostolien teot 10:1–48) Nyt ’monien kanssa tehty liitto’ ei enää rajoittunut juutalaisiin. Pelastuksesta saarnattiin myös ympärileikkaamattomille pakanoille.

34. Mitä Danielin ennustuksen mukaisesti tapahtui lihalliselle Israelille siksi, että se hylkäsi Messiaan?

³⁴ Koska juutalainen kansa hylkäsi Jeesuksen ja vehkeili saadakseen hänet teloitetuksi, Jehova ei suojellut sitä, kun roomalaiset tulivat ja tuhosivat Jerusalemin vuonna 70. Näin täyttyivät Danielin sanat: ”Ja toisen ruhtinaan kansa, joka tulee, tuhoaa kaupungin ja pyhäkön. Sen loppu tulee tulvassa, ja aivan loppuun asti on sotaa.” (Daniel 9:26b, AB) Tämä toinen ”ruhtinas” oli Titus, roomalainen kenraali, joka tuhosi Jerusalemin vuonna 70.

Ennustus joka oli henkeytetty

35. Mitkä muut Jeesusta koskevat ennustukset toteutuivat?

³⁵ Näin tuo Danielin ennustus 70 viikosta täyttyi huomattavan täsmällisesti. Tosiaankin monet Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin muistiinmerkityt ennustukset täyttyivät ensimmäisellä vuosisadalla, ja monet näistä liittyivät Jeesukseen. Jeesuksen syntymäpaikka, hänen intonsa Jumalan huoneen puolesta, hänen saarnaamistoimintansa, hänen kavaltamisensa 30 hopearahasta, hänen kuolintapansa, se että hänen vaatteistaan heitettiin arpaa – kaikki nämä yksityiskohdat oli ennustettu Heprealaisissa kirjoituksissa. Niiden täyttyminen todisti aivan varmasti, että Jeesus oli Messias, ja se osoitti jälleen sen, että nuo ennustukset olivat henkeytettyjä. – Miika 5:1; Luukas 2:1–7; Sakarja 11:12; 12:10; Matteus 26:15; 27:35; Psalmi 22:19; 34:21; Johannes 19:33–37.

36, 37. Mitä opimme siitä tosiasiasta, että Raamatun ennustukset ovat toteutuneet, ja mistä tämä tieto saa meidät vakuuttuneiksi?

³⁶ Todellisuudessa kaikki Raamatun ennustukset, joiden oli määrä täyttyä, ovat toteutuneet. On tapahtunut aivan niin kuin Raamattu on sanonut. Tämä on voimakas todiste siitä, että Raamattu on Jumalan sana. Noiden profeetallisten lausuntojen tarkkuus edellyttää sitä, että niiden takana on täytynyt olla enemmän kuin inhimillistä viisautta.

³⁷ Raamatussa on kuitenkin muita ennustuksia, jotka eivät täyttyneet noina aikoina. Miksi eivät? Koska niiden oli määrä täyttyä meidän aikanamme tai jopa meidän tulevaisuudessamme. Noiden vanhan ajan ennustusten luotettavuus tekee meidät vakuuttuneiksi siitä, että nämä muut ennustukset toteutuvat pettämättömän varmasti. Kuten näemme seuraavasta luvusta, näin on tosiaan asianlaita.

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 133]

Kaikki ennustukset, joiden on ollut määrä täyttyä, ovat toteutuneet. On tapahtunut aivan niin kuin Raamattu on sanonut

[Kuva s. 118]

Arkeologit ovat saaneet selville, että Nebukadnessarin Jerusalemille aiheuttama tuho oli täydellinen

[Kuva s. 121]

Valokuva nykyisestä Tyroksesta. Tuskin mitään on jäljellä siitä Tyroksesta, jonka Israelin profeetat tunsivat

[Kuva s. 123]

Muinaisen Babylonin paikalla käyvät matkailijat ovat tuota kaupunkia vastaan esitettyjen ennustusten täyttymyksen todistajia

[Kuvat s. 126]

Maailmanvaltojen marssia koskevat Danielin profetiat täyttyivät niin tarkoin, että nykyajan kriitikkojen mielestä ne on kirjoitettu niiden täyttymyksen jälkeen

BABYLONIA

PERSIA

KREIKKA

ROOMA

BRITANNIA

[Kuva s. 130]

Daniel ennusti täsmälleen sen ajan, jolloin Messias ilmaantuisi Israelissa