KUKKULA

Heprealainen sana giv·ʽahʹ ja kreikkalainen sana bou·nosʹ tarkoittavat luonnossa esiintyvää maanpinnan kohoumaa, joka on matalampi kuin vuori. Varsinkin Juudeassa voi nähdä pyöreitä kukkuloita, mutta niitä on muuallakin Palestiinassa.

Toisinaan kukkulat olivat hauta- tai piilopaikkoja (Jos 24:33; 1Sa 23:19; 26:1). Talot ja kaupungit rakennettiin usein kukkuloille; esimerkiksi Abinadabin talo, jossa arkkua säilytettiin noin 70 vuotta, sijaitsi kukkulalla (1Sa 7:1, 2).

Tähdentäessään Kaikkivaltiaan suuruutta profeetta Jesaja osoittaa, että Jehova voi oikeastaan ’punnita kukkulat vaa’alla’ (Jes 40:12). Vuorten ja kukkuloiden kuvaillaan olevan ”ikuisia” ja ”ajan hämärään asti pysyviä”, mutta niitäkin kestävämpiä ovat Jumalan rakkaudellinen huomaavaisuus ja rauhanliitto (Jes 54:10; 1Mo 49:26; 5Mo 33:15).

Ennen kuin itämaiset hallitsijat lähtivät matkalle, heillä oli usein tapana lähettää edellään miehiä valmistamaan tietä: nämä siirsivät kiviä, täyttivät notkelmia, raivasivat vaikeakulkuisia paikkoja ja joskus jopa tasoittivat kukkuloita. Kukkulat tasoitettiin kuvaannollisesti, kun juutalaiset pääsivät palaamaan esteettä Babylonista Jerusalemiin 537 eaa. Samantapainen ennustus esitettiin siitä valmistelevasta työstä, jota Johannes Kastaja teki ennen Messiaan ilmaantumista. (Jes 40:4; Lu 3:1–6.)

Kanaanilaisia jäljitellen israelilaiset harjoittivat epäjumalanpalvelusta usein juuri kukkuloilla (5Mo 12:2; 1Ku 14:23; 2Ku 17:9, 10; Jes 65:7; Jer 2:20; 17:1–3; Hes 6:13; 20:28; Ho 4:13). Tämä selittää Israelin profeetallisen vastauksen anomukseen, jossa sitä pyydettiin palaamaan Jehovan luo: ”Tässä me olemme! Olemme tulleet luoksesi, sillä sinä, oi Jehova, olet meidän Jumalamme. Kukkulat sekä pauhina vuorilla kuuluvat totisesti valheeseen.” (Jer 3:22, 23.)

Sekä Jesaja että Miika ennustivat sen tähden erittäin sopivasti, että ”Jehovan huoneen vuori” tulisi lujasti perustetuksi vuorten huipun yläpuolelle ja se korotettaisiin kukkuloita korkeammalle (Jes 2:2; Mi 4:1). Tämän jyrkäksi vastakohdaksi ne, jotka eivät toimi Jehovan tahdon mukaisesti hänen tuomionsa täytäntöönpanon aikana, ”sanovat vuorille: ’Peittäkää meidät!’ ja kukkuloille: ’Kaatukaa päällemme!’” (Ho 10:8; Lu 23:30; vrt. Jes 2:19; Il 6:16, 17.) (Ks. myös UHRIKUKKULAT.)