-
Jehova Jumala osoittaa armoa jäännökselleJesajan profetia – valoa koko ihmiskunnalle I
-
-
”Se, minkä Jehova saa versomaan”
5, 6. a) Miten Jesaja kuvailee sitä rauhallista aikaa, joka seuraa lähestyvää myrskyä? b) Mitä sana ”verso” tarkoittaa, ja mitä tämä ilmaisee Juudan maasta?
5 Jesajan sävy muuttuu lämpimämmäksi, kun hän luo katseensa tulevan myrskyn yli rauhallisempaan aikaan. Hän kirjoittaa: ”Sinä päivänä se, minkä Jehova saa versomaan, [”Jehovan verso”, engl. viitelaitoksen alaviite] tulee olemaan kaunistukseksi ja kunniaksi, ja maan hedelmä on ylpeilemisen aihe ja kaunis Israelin pakoon päässeille.” (Jesaja 4:2.)
6 Jesaja puhuu tässä ennallistuksesta. ”Versoksi” käännetty heprean substantiivi merkitsee ’jotakin, mikä versoo; vesaa, orasta, oksaa’. Se liitetään Jehovan suomaan hyvinvointiin, kasvuun ja siunaukseen. Jesaja maalaa siis toivoa antavan kuvan: lähestyvä autioituminen ei ole lopullinen tila. Kun Jehova siunaa Juudan maata, tämä kerran niin kukoistava maa tuottaa jälleen runsaasti hedelmää (3. Mooseksen kirja 26:3–5).a
7. Miten se, minkä Jehova saa versomaan, tulee ”olemaan kaunistukseksi ja kunniaksi”?
7 Jesaja käyttää vivahteikasta kieltä kuvaillessaan edessä häämöttävää suurenmoista muutosta. Se minkä Jehova saa versomaan, tulee ”olemaan kaunistukseksi ja kunniaksi”. Sana ”kaunistus” tuo mieleen, miten kaunis Luvattu maa oli, kun Jehova antoi sen israelilaisille satoja vuosia aiemmin. Se oli niin kaunis, että sitä pidettiin ”kaikkien maiden kaunistuksena [”jalokivenä”, New American Bible]” (Hesekiel 20:6). Jesajan sanat vakuuttavat näin ollen kansan siitä, että Juudan maa ennallistetaan entiseen loistoonsa ja kauneuteensa. Siitä tosiaan tulee kuin maapalloa koristava jalokivi.
8. Ketkä ovat paikalla nauttimassa maan ennallistetusta kauneudesta, ja miten Jesaja kuvailee heidän tunteitaan?
8 Ketkä sitten ovat paikalla nauttimassa maan ennallistetusta kauneudesta? ”Israelin pakoon päässeet”, kirjoittaa Jesaja. Jotkut todellakin säilyvät elossa edellä ennustetusta nöyryyttävästä tuhosta (Jesaja 3:25, 26). Elossa säilyneiden jäännös palaa Juudaan ja osallistuu sen ennallistamiseen. Näille takaisin palaaville ennallistetun maan runsas sato tulee olemaan ”ylpeilemisen aihe ja kaunis”. Autioituksen aiheuttama nöyryytys väistyy, ja he voivat taas tuntea ylpeyttä.
9. a) Mitä tapahtui vuonna 537 eaa. Jesajan sanojen täyttymykseksi? b) Miksi voidaan sanoa, että ”pakoon päässeihin” kuului niitä, jotka olivat syntyneet pakkosiirtolaisuudessa? (Ks. alaviitettä.)
9 Aivan kuten Jesaja oli ennustanut, tuomion myrsky tuli vuonna 607 eaa., kun babylonialaiset tuhosivat Jerusalemin ja monet israelilaiset saivat surmansa. Jotkut jäivät eloon, ja heidät vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin, mutta jollei Jumala olisi ollut armollinen, kukaan ei olisi jäänyt eloon (Nehemia 9:31). Lopulta Juuda autioitui täysin (2. Aikakirja 36:17–21). Sitten vuonna 537 eaa. armollinen Jumala salli ”pakoon päässeiden” palata Juudaan ennallistamaan tosi palvonnan (Esra 1:1–4; 2:1).b Näiden pakkosiirtolaisuudesta palaavien ihmisten vilpitön katumus käy kauniisti ilmi psalmista 137, joka laadittiin luultavasti vankeusaikana tai pian sen jälkeen. Palattuaan Juudaan he kyntivät maata ja kylvivät siihen siementä. Kuvittele, miltä heistä on varmastikin tuntunut, kun he näkivät, että Jumala siunasi heidän ponnistelujaan panemalla maan versomaan kuin hedelmällinen ”Eedenin puutarha”! (Hesekiel 36:34–36.)
10, 11. a) Millä tavalla raamatuntutkijat olivat ”Suuren Babylonin” vankeudessa 1900-luvun alkupuolella? b) Miten Jehova siunasi hengellisten israelilaisten jäännöstä?
10 Nykyään on tapahtunut samanlainen ennallistus. 1900-luvun alkupuolella raamatuntutkijat, joina Jehovan todistajat tuolloin tunnettiin, joutuivat ”Suuren Babylonin”, väärän uskonnon maailmanmahdin, hengelliseen vankeuteen (Ilmestys 17:5). Vaikka raamatuntutkijat olivat hylänneet monia vääriä uskonnollisia oppeja, heitä tahrasivat edelleen jotkin babylonilaiset käsitykset ja tavat. Papiston nostattama vastustus sai aikaan sen, että jotkut heistä vangittiin kirjaimellisesti. Heidän hengellinen maansa – heidän uskonnollinen eli hengellinen tilansa – autioitui.
11 Jehova osoitti kuitenkin armoa hengellisten israelilaisten jäännökselle vuoden 1919 keväällä (Galatalaisille 6:16). Hän havaitsi, että he katuivat ja halusivat palvoa häntä totuudessa, ja niinpä hän sai aikaan sen, että heidät vapautettiin kirjaimellisesta ja ennen kaikkea hengellisestä vankeudesta. Nämä ”pakoon päässeet” ennallistettiin heidän Jumalalta saamaansa hengelliseen tilaan, jonka hän sai versomaan runsaasti. Tämä hengellinen tila on näyttänyt kutsuvalta ja puoleensavetävältä, minkä ansiosta miljoonat muut Jumalaa pelkäävät ihmiset ovat liittyneet jäännöksen rinnalle harjoittamaan tosi palvontaa.
12. Miten Jesajan sanat tähdentävät armoa, jota Jehova osoittaa kansaansa kohtaan?
12 Jesajan sanat tähdentävät tässä armoa, jota Jumala osoittaa kansaansa kohtaan. Vaikka israelilaiset kääntyivät kansakuntana Jehovaa vastaan, hän osoitti armoa katuvaa jäännöstä kohtaan. Voimme saada lohtua siitä, että nekin, jotka ovat erehtyneet vakavasti, voivat palata Jehovan luo toiveikkain mielin. Katuvien ei tarvitse ajatella olevansa Jehovan armon ulottumattomissa, sillä hän ei torju murtunutta sydäntä (Psalmit 51:17). Raamattu vakuuttaa meille: ”Jehova on armollinen ja suosiollinen, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa. Niin kuin isä osoittaa armoa pojilleen, niin Jehova on osoittanut armoa häntä pelkääville.” (Psalmit 103:8, 13.) Tällainen armollinen Jumala ansaitsee varmasti kaiken ylistyksemme!
-
-
Jehova Jumala osoittaa armoa jäännökselleJesajan profetia – valoa koko ihmiskunnalle I
-
-
a Jotkut oppineet ovat sitä mieltä, että ilmaus ”Jehovan verso” viittaa Messiaaseen, joka ilmaantuisi vasta Jerusalemin ennallistuksen jälkeen. Aramealaisissa targumeissa tästä ilmauksesta käytetään mukailevaa parafraasia ”Jehovan Messias [Kristus]”. On kiinnostavaa, että Jeremia käyttää myöhemmin tätä samaa heprean substantiivia (tseʹmaḥ), kun hän puhuu Daavidille herätettävästä Messiaasta ”vanhurskaana vesana” (Jeremia 23:5; 33:15).
b ”Pakoon päässeihin” kuului niitä, jotka olivat syntyneet pakkosiirtolaisuudessa. Heidän voitiin katsoa päässeen ”pakoon”, koska he eivät olisi koskaan syntyneet, elleivät heidän esivanhempansa olisi säilyneet tuhosta elossa. (Esra 9:13–15; vrt. Heprealaisille 7:9, 10.)
-