Kuudes luku
Jehova Jumala osoittaa armoa jäännökselle
1, 2. Mitä profeetta Jesaja ennustaa tapahtuvan Juudassa ja Jerusalemissa?
RAJU myrsky iskee tiheään asutulle alueelle. Voimakkaiden tuulten, rankkasateiden ja ankarien tulvien uurtaessa leveän uoman maan halki taloja tuhoutuu, sato vahingoittuu ja ihmisiä kuolee. Pian myrsky menee kuitenkin ohi, ja sää tyyntyy. Se on eloon jääneille entistämisen ja jälleenrakentamisen aikaa.
2 Profeetta Jesaja ennustaa, että jotain samantapaista tulee tapahtumaan Juudassa ja Jerusalemissa. Jumalan tuomion myrskypilvet lähestyvät pahaenteisesti – ja hyvällä syyllä! Kansan syyllisyys on raskas. Sekä hallitusmiehet että kansa ovat täyttäneet maan epäoikeudenmukaisuudella ja verenvuodatuksella. Jehova paljastaa Jesajan välityksellä Juudan syyllisyyden ja varoittaa, että Hän tulee panemaan täytäntöön tuomion tuolle lakia rikkovalle kansalle (Jesaja 3:25). Myrskyn jälkeen Juudan maa tulee olemaan täysin autio. Tällaisten tulevaisuudennäkymien täytyy murehduttaa Jesajaa.
3. Millaisia hyviä uutisia Jesajan 4:2–6:ssa oleva henkeytetty sanoma sisältää?
3 Kerrottavana on kuitenkin hyviä uutisia! Jehovan vanhurskaan tuomion myrsky menee ohi, ja siitä selviää hengissä jäännös. Jehovan Juudalle langettamaa tuomiota lieventää armo! Jesajan henkeytetty sanoma, joka on Jesajan 4:2–6:ssa, ennakoi tuota siunattua aikaa. Aurinko ikään kuin tulee esiin pilvien takaa; näyttämö vaihtuu tuomion näkymistä ja äänistä – joita kuvaillaan Jesajan 2:6–4:1:ssä – kauniisti uudistetuksi maaksi ja kansaksi.
4. Miksi meidän tulisi tarkastella Jesajan profetiaa jäännöksen ennallistamisesta?
4 Jesajan profetia jäännöksen ennallistamisesta ja heidän senjälkeisestä turvallisuudestaan täyttyy myös meidän aikanamme, ”päivien lopulla” (Jesaja 2:2–4). Tarkastellaanpa tätä ajankohtaista sanomaa, koska sillä ei ole ainoastaan profeetallista merkitystä vaan se antaa meille myös opetuksen siitä, miten Jehova osoittaa armoa ja miten me voimme yksilöinä päästä osallisiksi siitä.
”Se, minkä Jehova saa versomaan”
5, 6. a) Miten Jesaja kuvailee sitä rauhallista aikaa, joka seuraa lähestyvää myrskyä? b) Mitä sana ”verso” tarkoittaa, ja mitä tämä ilmaisee Juudan maasta?
5 Jesajan sävy muuttuu lämpimämmäksi, kun hän luo katseensa tulevan myrskyn yli rauhallisempaan aikaan. Hän kirjoittaa: ”Sinä päivänä se, minkä Jehova saa versomaan, [”Jehovan verso”, engl. viitelaitoksen alaviite] tulee olemaan kaunistukseksi ja kunniaksi, ja maan hedelmä on ylpeilemisen aihe ja kaunis Israelin pakoon päässeille.” (Jesaja 4:2.)
6 Jesaja puhuu tässä ennallistuksesta. ”Versoksi” käännetty heprean substantiivi merkitsee ’jotakin, mikä versoo; vesaa, orasta, oksaa’. Se liitetään Jehovan suomaan hyvinvointiin, kasvuun ja siunaukseen. Jesaja maalaa siis toivoa antavan kuvan: lähestyvä autioituminen ei ole lopullinen tila. Kun Jehova siunaa Juudan maata, tämä kerran niin kukoistava maa tuottaa jälleen runsaasti hedelmää (3. Mooseksen kirja 26:3–5).a
7. Miten se, minkä Jehova saa versomaan, tulee ”olemaan kaunistukseksi ja kunniaksi”?
7 Jesaja käyttää vivahteikasta kieltä kuvaillessaan edessä häämöttävää suurenmoista muutosta. Se minkä Jehova saa versomaan, tulee ”olemaan kaunistukseksi ja kunniaksi”. Sana ”kaunistus” tuo mieleen, miten kaunis Luvattu maa oli, kun Jehova antoi sen israelilaisille satoja vuosia aiemmin. Se oli niin kaunis, että sitä pidettiin ”kaikkien maiden kaunistuksena [”jalokivenä”, New American Bible]” (Hesekiel 20:6). Jesajan sanat vakuuttavat näin ollen kansan siitä, että Juudan maa ennallistetaan entiseen loistoonsa ja kauneuteensa. Siitä tosiaan tulee kuin maapalloa koristava jalokivi.
8. Ketkä ovat paikalla nauttimassa maan ennallistetusta kauneudesta, ja miten Jesaja kuvailee heidän tunteitaan?
8 Ketkä sitten ovat paikalla nauttimassa maan ennallistetusta kauneudesta? ”Israelin pakoon päässeet”, kirjoittaa Jesaja. Jotkut todellakin säilyvät elossa edellä ennustetusta nöyryyttävästä tuhosta (Jesaja 3:25, 26). Elossa säilyneiden jäännös palaa Juudaan ja osallistuu sen ennallistamiseen. Näille takaisin palaaville ennallistetun maan runsas sato tulee olemaan ”ylpeilemisen aihe ja kaunis”. Autioituksen aiheuttama nöyryytys väistyy, ja he voivat taas tuntea ylpeyttä.
9. a) Mitä tapahtui vuonna 537 eaa. Jesajan sanojen täyttymykseksi? b) Miksi voidaan sanoa, että ”pakoon päässeihin” kuului niitä, jotka olivat syntyneet pakkosiirtolaisuudessa? (Ks. alaviitettä.)
9 Aivan kuten Jesaja oli ennustanut, tuomion myrsky tuli vuonna 607 eaa., kun babylonialaiset tuhosivat Jerusalemin ja monet israelilaiset saivat surmansa. Jotkut jäivät eloon, ja heidät vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin, mutta jollei Jumala olisi ollut armollinen, kukaan ei olisi jäänyt eloon (Nehemia 9:31). Lopulta Juuda autioitui täysin (2. Aikakirja 36:17–21). Sitten vuonna 537 eaa. armollinen Jumala salli ”pakoon päässeiden” palata Juudaan ennallistamaan tosi palvonnan (Esra 1:1–4; 2:1).b Näiden pakkosiirtolaisuudesta palaavien ihmisten vilpitön katumus käy kauniisti ilmi psalmista 137, joka laadittiin luultavasti vankeusaikana tai pian sen jälkeen. Palattuaan Juudaan he kyntivät maata ja kylvivät siihen siementä. Kuvittele, miltä heistä on varmastikin tuntunut, kun he näkivät, että Jumala siunasi heidän ponnistelujaan panemalla maan versomaan kuin hedelmällinen ”Eedenin puutarha”! (Hesekiel 36:34–36.)
10, 11. a) Millä tavalla raamatuntutkijat olivat ”Suuren Babylonin” vankeudessa 1900-luvun alkupuolella? b) Miten Jehova siunasi hengellisten israelilaisten jäännöstä?
10 Nykyään on tapahtunut samanlainen ennallistus. 1900-luvun alkupuolella raamatuntutkijat, joina Jehovan todistajat tuolloin tunnettiin, joutuivat ”Suuren Babylonin”, väärän uskonnon maailmanmahdin, hengelliseen vankeuteen (Ilmestys 17:5). Vaikka raamatuntutkijat olivat hylänneet monia vääriä uskonnollisia oppeja, heitä tahrasivat edelleen jotkin babylonilaiset käsitykset ja tavat. Papiston nostattama vastustus sai aikaan sen, että jotkut heistä vangittiin kirjaimellisesti. Heidän hengellinen maansa – heidän uskonnollinen eli hengellinen tilansa – autioitui.
11 Jehova osoitti kuitenkin armoa hengellisten israelilaisten jäännökselle vuoden 1919 keväällä (Galatalaisille 6:16). Hän havaitsi, että he katuivat ja halusivat palvoa häntä totuudessa, ja niinpä hän sai aikaan sen, että heidät vapautettiin kirjaimellisesta ja ennen kaikkea hengellisestä vankeudesta. Nämä ”pakoon päässeet” ennallistettiin heidän Jumalalta saamaansa hengelliseen tilaan, jonka hän sai versomaan runsaasti. Tämä hengellinen tila on näyttänyt kutsuvalta ja puoleensavetävältä, minkä ansiosta miljoonat muut Jumalaa pelkäävät ihmiset ovat liittyneet jäännöksen rinnalle harjoittamaan tosi palvontaa.
12. Miten Jesajan sanat tähdentävät armoa, jota Jehova osoittaa kansaansa kohtaan?
12 Jesajan sanat tähdentävät tässä armoa, jota Jumala osoittaa kansaansa kohtaan. Vaikka israelilaiset kääntyivät kansakuntana Jehovaa vastaan, hän osoitti armoa katuvaa jäännöstä kohtaan. Voimme saada lohtua siitä, että nekin, jotka ovat erehtyneet vakavasti, voivat palata Jehovan luo toiveikkain mielin. Katuvien ei tarvitse ajatella olevansa Jehovan armon ulottumattomissa, sillä hän ei torju murtunutta sydäntä (Psalmit 51:17). Raamattu vakuuttaa meille: ”Jehova on armollinen ja suosiollinen, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa. Niin kuin isä osoittaa armoa pojilleen, niin Jehova on osoittanut armoa häntä pelkääville.” (Psalmit 103:8, 13.) Tällainen armollinen Jumala ansaitsee varmasti kaiken ylistyksemme!
Jäännöksestä tulee Jehovan pyhä
13. Miten Jesaja kuvailee Jesajan 4:3:ssa jäännöstä, jolle Jehova osoittaisi armoa?
13 Meille on jo esitelty jäännös, jolle Jehova osoittaisi armoa, mutta nyt Jesaja kuvailee heitä yksityiskohtaisemmin. Hän kirjoittaa: ”On tapahtuva, että Siioniin jäljelle jääneitä ja Jerusalemiin jätettyjä sanotaan hänen pyhikseen, jokaista, joka on elämää varten kirjattu Jerusalemissa.” (Jesaja 4:3.)
14. Keitä ovat ”jäljelle jääneet” ja ”jätetyt”, ja miksi Jehova osoittaa armoa heitä kohtaan?
14 Keitä ovat ”jäljelle jääneet” ja ”jätetyt”? He ovat edellisessä jakeessa mainittuja pakoon päässeitä, niitä juutalaispakkosiirtolaisia, joiden sallitaan palata Juudaan. Nyt Jesaja ilmaisee, miksi Jehova osoittaa armoa heitä kohtaan: he tulevat olemaan ”hänen pyhiään”. Pyhyys merkitsee ’uskonnollista puhtautta’. Pyhänä olemiseen sisältyy se, että on puhdas sanoissa ja teoissa, täyttää Jehovan oikeaa ja sopivaa koskevan normin. Jehova siis osoittaa armoa niille, jotka ovat ”hänen pyhiään”, ja sallii heidän palata ”pyhään kaupunkiin”, Jerusalemiin (Nehemia 11:1).
15. a) Mikä juutalainen käytäntö tulee mieleen ilmauksesta ”elämää varten kirjattu Jerusalemissa”? b) Mikä vakava varoitus Jesajan sanoihin sisältyy?
15 Pysyykö tämä uskollinen jäännös siellä? Heistä tulee sellaisia, jotka on ”elämää varten kirjattu Jerusalemissa”, lupaa Jesaja. Tämä tuo mieleen juutalaisen tavan pitää huolellisesti luetteloa Israelin suvuista ja heimoista (Nehemia 7:5). Kun ihminen oli kirjattuna luetteloon, hän oli elossa, sillä kun hän kuoli, hänen nimensä poistettiin luettelosta. Muualla Raamatussa kerrotaan kuvaannollisesta luettelosta eli kirjasta, jossa on niiden nimet, jotka Jehova palkitsee elämällä. Mutta nimen merkitseminen tähän kirjaan on ehdollista, sillä Jehova voi ’pyyhkiä pois’ nimiä (2. Mooseksen kirja 32:32, 33; Psalmit 69:28). Jesajan sanoihin sisältyy siis vakava varoitus: ne, jotka palaavat takaisin, saavat asua ennallistetussa maassaan vain siinä tapauksessa, että he pysyvät pyhinä Jumalan silmissä.
16. a) Mitä Jehova vaati niiltä, joiden hän antoi palata Juudaan vuonna 537 eaa.? b) Miksi voidaan sanoa, että Jehova ei ole osoittanut turhaan armoa voideltua jäännöstä ja ”muita lampaita” kohtaan?
16 Jäännös palasi Jerusalemiin vuonna 537 eaa. puhtaista vaikuttimista – ennallistamaan tosi palvonnan. Kenelläkään sellaisella ei ollut oikeutta palata, joka oli saastainen pakanallisten uskonnollisten tapojen tai epäpuhtaan käyttäytymisen vuoksi, joista Jesaja oli varoittanut hyvin voimakkaasti (Jesaja 1:15–17). Vain ne, joita Jehova piti pyhinä, saattoivat palata Juudaan (Jesaja 35:8). Samoin vapauduttuaan hengellisestä vankeudesta vuonna 1919 voideltu jäännös, jonka yhteyteen on nyt liittynyt miljoonia ”muita lampaita” – niitä joilla on toivo elää ikuisesti maan päällä – on tehnyt kaikkensa pysyäkseen pyhänä Jumalan silmissä (Johannes 10:16). He ovat hankkiutuneet eroon babylonilaisista opetuksista ja tavoista. Itse kukin heistä pyrkii kovasti pitämään kiinni Jumalan korkeista moraalinormeista (1. Pietarin kirje 1:14–16). Jehova ei ole osoittanut turhaan heitä kohtaan armoa.
17. Keiden nimet Jehova kirjoittaa ”elämän kirjaan”, ja mitä meidän täytyy päättäväisesti tehdä?
17 Palauta mieleesi, että Jehova pani merkille ne israelilaiset, jotka olivat pyhiä, ja ’kirjasi heidän nimensä elämää varten’. Nykyäänkin Jehova panee merkille pyrkimyksemme olla puhtaita mieleltämme ja ruumiiltamme, kun ’annamme ruumiimme eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi’ (Roomalaisille 12:1). Hän merkitsee kaikki ne, jotka elävät tällä tavoin, ’elämän kirjaansa’, kuvaannolliseen luetteloon niiden nimistä, jotka ovat ehdolla joko taivaassa tai maan päällä saatavaan ikuiseen elämään (Filippiläisille 4:3; Malakia 3:16). Tehkäämme siis kaikkemme pysyäksemme pyhinä Jumalan silmissä, koska silloin voimme säilyttää nimemme tuossa kallisarvoisessa ”kirjassa” (Ilmestys 3:5).
Lupaus rakkaudellisesta huolenpidosta
18, 19. Millaisen puhdistuksen Jehova panee toimeen Jesajan 4:4, 5:n mukaan, ja miten puhdistus tapahtuu?
18 Seuraavaksi Jesaja osoittaa, miten ennallistetun maan asukkaista tulee pyhiä ja mitä siunauksia heillä on tiedossa. Hän sanoo: ”Kun Jehova on pessyt pois Siionin tyttärien ulostuksen ja huuhtoo Jerusalemista sen verenvuodatuksenkin tuomion hengellä ja polttamisen hengellä, niin Jehova luo myös Siioninvuoren jokaisen pysyvän paikan ylle ja sen kokouspaikan ylle pilven päiväksi ja savun sekä yöksi liekehtivän tulen hohteen, sillä kaiken kirkkauden yllä on suoja.” (Jesaja 4:4, 5.)
19 Edellä Jesaja nuhteli ”Siionin tyttäriä”, joiden moraalinen turmelus peittyi upeiden koristeiden alle. Hän myös paljasti kansan verivelan ja kehotti heitä peseytymään. (Jesaja 1:15, 16; 3:16–23.) Tässä hän kuitenkin luo katseensa tulevaan aikaan, jolloin Jumala itse on ”pessyt pois – – ulostuksen” eli moraalisen saastan ja ’puhdistanut veritahrat’ (Jesaja 4:4, New International Version). Miten tämä puhdistus tapahtuu? ”Tuomion hengellä” ja ”polttamisen hengellä”. Tuleva Jerusalemin tuho ja pakkosiirtolaisuus Babylonissa ovat Jumalan tuomion ja suuttumuksen hehkun purkauksia epäpuhdasta kansakuntaa kohtaan. Jäännös, joka säilyy elossa näistä onnettomuuksista ja palaa kotiin, on nöyrtynyt ja puhdistunut. Siksi he ovat Jehovan pyhiä ja heitä kohtaan osoitetaan armoa. (Vrt. Malakia 3:2, 3.)
20. a) Mistä ilmaukset ”pilvi”, ”savu” ja ”liekehtivä tuli” muistuttavat? b) Miksi puhdistettujen pakkosiirtolaisten ei tarvitse pelätä?
20 Jehova lupaa Jesajan välityksellä, että hän huolehtii rakkaudellisesti tästä puhdistetusta jäännöksestä. Ilmaukset ”pilvi”, ”savu” ja ”liekehtivä tuli” muistuttavat siitä, miten Jehova huolehti israelilaisista sen jälkeen, kun he lähtivät Egyptistä. ”Tuli- ja pilvipatsas” suojeli heitä takaa ajavilta egyptiläisiltä ja johti heitä erämaassa (2. Mooseksen kirja 13:21, 22; 14:19, 20, 24). Kun Jehova teki itsensä ilmeiseksi Siinainvuorella, vuori ”savusi kauttaaltaan” (2. Mooseksen kirja 19:18). Puhdistettujen pakkosiirtolaisten ei näin ollen tarvitse pelätä. Jehova on heidän Suojelijansa. Hän on heidän kanssaan, kokoontuvat he sitten omissa kodeissaan tai tulevat koolle pyhiin kokouksiin.
21, 22. a) Mitä tarkoitusta varten lehtimaja usein rakennettiin? b) Millainen tulevaisuudennäkymä on asetettu puhdistetun jäännöksen eteen?
21 Jesaja päättää Jumalan suojeluksen kuvailemisen kiinnittämällä lopuksi huomion jokapäiväiseen elämään. Hän kirjoittaa: ”Tulee olemaan maja, joka suo varjon päivällä kuivalta helteeltä sekä turvan ja kätköpaikan rajuilmalta ja sateelta.” (Jesaja 4:6.) Viinitarhaan tai pellolle rakennettiin usein lehtimaja, jotta se antaisi kipeästi kaivattua suojaa auringonpaahdetta vastaan kuivana kautena sekä kylmyyttä ja myrskyjä vastaan sadekautena (vrt. Joona 4:5).
22 Kun puhdistettu jäännös kohtaa vainon paahtavaa kuumuutta ja vastustuksen myrskyjä, se havaitsee, että Jehova on sen suojan ja turvan Lähde (Psalmit 91:1, 2; 121:5). Sen eteen on siis asetettu loistava tulevaisuudennäkymä: jos se jättää Babylonin epäpuhtaat uskomukset ja tavat, antaa Jehovan tuomion puhdistaa itsensä ja pyrkii olemaan pyhä, se pysyy turvassa ikään kuin Jumalan suojeluksen ”majassa”.
23. Miksi Jehova on siunannut voideltua jäännöstä ja sen tovereita?
23 Huomaa, että ensin tapahtuu puhdistus ja sitten tulevat siunaukset. Näin on myös meidän aikanamme. Vuonna 1919 voideltu jäännös alistui nöyrästi puhdistettavaksi, ja Jehova ’pesi pois’ sen epäpuhtaudet. Sen jälkeen myös muiden lampaiden ”suuri joukko” on antanut Jehovan puhdistaa itsensä (Ilmestys 7:9). Puhdistettuina jäännöstä ja sen tovereita on siunattu: Jehova on ottanut heidät hoiviinsa. Hän ei estä ihmeen avulla vainon kuumuutta tai vastustuksen myrskyjä kohdistumasta heihin. Mutta hän suojelee heitä ikään kuin pystyttämällä heidän ylleen ’majan, joka suo varjoa ja kätköpaikan rajuilmalta’. Miten?
24. Mikä osoittaa selvästi, että Jehova on siunannut kansaansa järjestönä?
24 Ajattele, että jotkin historian voimakkaimmista hallituksista ovat kieltäneet Jehovan todistajien saarnaamistyön tai yrittäneet päästä heistä kokonaan eroon. Todistajat ovat kuitenkin pitäneet pintansa ja jatkaneet hellittämättä saarnaamista! Miksi mahtavat kansakunnat eivät ole kyenneet pysäyttämään tämän suhteellisen pienen ja suojattomalta näyttävän ihmisryhmän toimintaa? Siksi että Jehova on pannut puhtaat palvelijansa suojeluksen ”majaan”, jota kukaan ihminen ei voi repiä maahan!
25. Mitä meille merkitsee yksilöinä se, että Jehova on Suojelijamme?
25 Miten on meidän laitamme yksilöinä? Vaikka Jehova on meidän Suojelijamme, elämämme ei ole tässä asiainjärjestelmässä ongelmatonta. Monet uskolliset kristityt kohtaavat ankaria vastoinkäymisiä, esimerkiksi köyhyyttä, luonnononnettomuuksia, sotia, sairauksia ja kuoleman. Kun eteemme tulee tällaisia vaikeuksia, älkäämme koskaan unohtako, että Jumalamme on kanssamme. Hän suojelee meitä hengellisesti antamalla meille kaiken, mitä tarvitsemme – jopa ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen” – jotta kestäisimme koetukset uskollisina (2. Korinttilaisille 4:7). Meidän ei tarvitse pelätä, sillä olemme turvassa hänen lähellään. Niin kauan kuin teemme parhaamme pysyäksemme pyhinä hänen silmissään, mikään ei ”voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta” (Roomalaisille 8:38, 39).
[Alaviitteet]
a Jotkut oppineet ovat sitä mieltä, että ilmaus ”Jehovan verso” viittaa Messiaaseen, joka ilmaantuisi vasta Jerusalemin ennallistuksen jälkeen. Aramealaisissa targumeissa tästä ilmauksesta käytetään mukailevaa parafraasia ”Jehovan Messias [Kristus]”. On kiinnostavaa, että Jeremia käyttää myöhemmin tätä samaa heprean substantiivia (tseʹmaḥ), kun hän puhuu Daavidille herätettävästä Messiaasta ”vanhurskaana vesana” (Jeremia 23:5; 33:15).
b ”Pakoon päässeihin” kuului niitä, jotka olivat syntyneet pakkosiirtolaisuudessa. Heidän voitiin katsoa päässeen ”pakoon”, koska he eivät olisi koskaan syntyneet, elleivät heidän esivanhempansa olisi säilyneet tuhosta elossa. (Esra 9:13–15; vrt. Heprealaisille 7:9, 10.)
[Kuva s. 63]
Jumalan tuomion myrsky lähestyy Juudaa