”Katso! Palvelijani, jonka olen valinnut, rakkaani, jonka olen hyväksynyt! Minä panen henkeni hänen päälleen, ja hän näyttää kansoille, mitä oikeus on. Hän ei riitele eikä huuda, eikä kukaan kuule hänen ääntään pääkaduilla. Hän ei muserra runneltua ruokoa eikä sammuta kytevää lampunsydäntä. Hän saa oikeuden toteutumaan. Hänen nimeensä kansat tosiaan panevat toivonsa.” (Matteus 12:18–21; Jesaja 42:1–4.)

Lisäksi Jeesus kertoo lohduttavaa sanomaa niille ihmisille, jotka ovat kuvaannollisesti kuin runneltuja ruokoja, taitettuja ja maahan poljettuja. He ovat kuin kyteviä lampunsydämiä, joiden viimeinenkin elämänkipinä on lähes sammunut. Jeesus ei muserra runneltua ruokoa eikä sammuta lepattavaa ja savuavaa pellavaista lampunsydäntä. Sen sijaan hän on hellä ja rakastava, ja hän tietää, miten nostaa nöyrät ihmiset ylös. Kansat voivat tosiaan panna toivonsa häneen!