RUUKUNSIRU

Särkyneen saviastian sirpale tai kappale. Heprealainen sana ḥeʹres, jota joskus käytetään ehjästä saviastiasta tai -pullosta (4Mo 5:17; Jer 19:1), on mahdollisesti sukua arabialaiselle sanalle, joka merkitsee ’kaapia’ tai ’raapia’, ja se voi siksi tarkoittaa jotakin rosoista kuten ruukunsirua. Kun Saatana löi Jobiin ”pahanlaatuisia paiseita” päälaelta jalkapohjiin asti, Job ”otti saviastian palasen kaapiakseen sillä itseään” (Job 2:7, 8). Leviatanista sanotaan: ”Sen vatsapuoli on kuin teräviä saviastianpalasia.” (Job 41:1, 30.)

Kreikkalaiset käyttivät kreikan sanaa oʹstra·kon (joka esiintyy LXX:ssä Jobin 2:8:ssa) ruukunsiruista, joihin he merkitsivät äänensä vaaleissa.

Arkeologisia löytöjä. Suorittaessaan kaivauksia muinaisilla paikoilla arkeologit ovat löytäneet eniten juuri ruukunsiruja. Särkyneen saviastian palasella saatettiin entisaikoina esimerkiksi koota tuhkaa tai ammentaa vettä (Jes 30:14). Egyptissä, Mesopotamiassa ja muualla muinaisessa Lähi-idässä ruukunsirpaleita käytettiin kuitenkin ennen kaikkea huokeana kirjoitusmateriaalina. Esimerkiksi kuuluisat Lakisin kirjeet, joissa Jumalan nimi Jehova esiintyy useita kertoja Tetragrammin muodossa (JHWH), on kirjoitettu saviastian kappaleille. Arkeologit ovat löytäneet Egyptistä lukuisia kalkkikiven kappaleita ja saviruukun palasia, joissa on piirroksia ja musteella kirjoitettua tekstiä (tavallisesti kursiivimuotoista hieroglyfikirjoitusta) ja joista monien sanotaan olevan peräisin noin 1500–1000-luvuilta eaa., mikä merkitsisi sitä, että osa niistä olisi peräisin mahdollisesti Mooseksen ja Israelin Egyptin-orjuuden ajalta. Näihin ruukunpalasiin kirjoitettuihin teksteihin sisältyy kertomuksia, runoja, hymnejä ja muita niiden kaltaisia, ja jotkin niistä olivat luultavasti koulutehtäviä. Nähtävästi saviruukun kappaleita käytettiin yleisesti kirjoitusmateriaalina paljolti samaan tapaan kuin nykyään käytetään muistilehtiöitä ja paperinpalasia, ja niihin merkittiin tili- ja myyntitietoja, avioliittosopimuksia ja oikeusjuttuja ja monia muita asioita.

Samariasta löydettiin kuninkaan palatsin raunioista yli 60 musteella muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettua ostrakonia. Ne ovat nähtävästi viinitarhan tuotannosta kertovia luetteloita, ja monet niistä ovat mahdollisesti peräisin Jerobeam II:n ajalta. Niissä esitetään paikan- ja henkilönnimiä, ja jotkin viimeksi mainituista ovat yhdistelmänimiä, joissa nimen osana on Baal, El tai Jehova.

Egyptistä löydettyihin kreikkalaisiin ostrakoneihin sisältyy monia erilaisia dokumentteja, kuitenkin pääasiassa verokuitteja. Ne antavat jonkinlaisen käsityksen siitä kreikan kielestä, jota tuon maan tavallinen kansa puhui Ptolemaiosten aikana sekä roomalais- ja bysanttilaisajalla, joten niistä on hyötyä tutkittaessa koineekreikkaa, jota Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat käyttivät. Ylä-Egyptistä löydettiin 20 kreikkalaista ostrakonia, joissa on katkelmia neljästä evankeliumista ja jotka ovat peräisin luultavasti 600-luvulta.

Käyttö kuvauksissa. Ruukunsiruista puhutaan Raamatussa myös kuvaannollisessa merkityksessä. Kun Daavid oli ahdistunut ja viholliset ympäröivät hänet, hän sanoi psalmissa, jossa kuvaillaan profeetallisesti Messiaan kärsimyksiä: ”Voimani on kuivettunut niin kuin saviastian palanen.” (Ps 22:11–15.) Kun savitavarat poltettiin, niistä tuli erittäin kuivia, ja niiden hauraus kävi ilmi astian rikkoutuessa.

Lasitusmenetelmät hallittiin ilmeisesti jo kuningas Salomon päivinä, sillä Sananlaskujen 26:23:ssa sanotaan: ”Kuin hopeasilaus, jolla saviastian palanen on päällystetty, ovat hehkuvat huulet yhdessä pahan sydämen kanssa.” Niin kuin ”hopeasilaus” peitti näkyvistä sillä päällystetyn saviastian, niin myös ”hehkuvat huulet” saattoivat kätkeä ”pahan sydämen”, kun ystävyys oli vain teeskenneltyä.

Jehova varoitti Oholibaa (Jerusalem) siitä, että se täyttyisi juopumuksesta ja murheesta juodessaan maljan, jonka sen sisar Ohola (Samaria) oli juonut. Juuda joisi tämän kuvaannollisen maljan viimeistä pisaraa myöten, kun Jumalan tuomiot langetettaisiin sille täydessä määrin. Jumala sanoikin Hesekielin kautta: ”Sinun on juotava se ja tyhjennettävä se, ja sen saviastianpalasia sinä kaluat.” (Hes 23:4, 32–34.)

Ihmisen on äärimmäisen typerää valittaa Jumalaa vastaan ja arvostella hänen toimintatapojaan, kuten käy ilmi seuraavista sanoista: ”Voi sitä, joka on kiistellyt Muodostajansa kanssa kuin saviastianpalanen maan toisten saviastianpalasten kanssa! Sanoisiko savi muovaajalleen: ’Mitä sinä teet?’ ja tuotteesi: ’Hänellä ei ole käsiä’?” (Jes 45:9, 13.)