Kymmenes luku

”Hyvän tahdon aika”

Jesaja 49:1–26

 1, 2. a) Mistä siunauksesta Jesaja sai nauttia? b) Keitä Jesajan 49. luvun ensimmäisen puoliskon profeetalliset sanat koskevat?

JO KAUKAISISTA ajoista asti uskollisilla ihmisillä on ollut Jumalan hyväksymys ja hän on suojellut heitä. Jehova ei kuitenkaan osoita hyvää tahtoaan erotuksetta kaikkia kohtaan. Ihmisen on täytettävä tämän verrattoman siunauksen saamiselle asetetut vaatimukset. Jesaja täytti ne. Hän oli Jumalan suosiossa, ja hänen välityksellään Jehova teki tahtoaan tunnetuksi toisille. Esimerkki tästä on kirjoitettu Jesajan profetian 49. luvun ensimmäiseen puoliskoon.

² Sen sanat on osoitettu profeetallisesti Abrahamin siemenelle. Ensimmäisessä täyttymyksessä siemen on Israelin kansakunta, joka polveutui Abrahamista. Mutta suuri osa tekstistä soveltuu selvästikin kauan odotettuun Abrahamin Siemeneen, luvattuun Messiaaseen. Henkeytetyt sanat soveltuvat myös Messiaan hengellisiin veljiin, joista tulee osa Abrahamin hengellistä siementä ja ”Jumalan Israelia”. (Galatalaisille 3:7, 16, 29; 6:16.) Tämä Jesajan profetian osa kuvailee erityisesti sitä ainutlaatuista suhdetta, joka vallitsee Jehovan ja hänen rakkaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen välillä. (Jesaja 49:26.)

Jehovan nimittämä ja suojelema

 3, 4. a) Millainen tuki Messiaalla on? b) Keille Messias puhuu?

³ Messias saa nauttia Jumalan hyvästä tahdosta, eli hänellä on Jumalan hyväksymys. Hän saa Jehovalta tarvittavat valtuudet tehtävänsä suorittamiseen. Niinpä tuleva Messias sanoo: ”Kuunnelkaa minua, oi te saaret, ja kiinnittäkää huomiota, te kaukaiset kansalliset ryhmät. Jehova itse on kutsunut minut jo kohdusta asti. Siitä lähtien kun vielä olin äitini sisässä, hän on maininnut nimeni.” (Jesaja 49:1.)

⁴ Messias kohdistaa tässä sanansa ”kaukaisille” kansoille. Hänet on kylläkin luvattu juutalaisille, mutta hänen palveluksensa koituu siunaukseksi kaikille kansakunnille (Matteus 25:31–33). Vaikka ”saaret” ja ”kansalliset ryhmät” eivät olekaan liitossa Jehovan kanssa, niiden tulee kiinnittää huomiota Israelin Messiaaseen, koska hänet on lähetetty pelastamaan koko ihmiskunta.

 5. Mitä nimiä Messiaalle on annettu jo ennen hänen syntymäänsä ihmiseksi?

⁵ Ennustuksessa sanotaan, että ennen kuin Messias syntyy ihmiseksi, Jehova kutsuu häntä nimeltä (Matteus 1:21; Luukas 1:31). Kauan ennen Jeesuksen syntymää hänelle annetaan nimeksi ”Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas” (Jesaja 9:6). Myös Immanuel, joka luultavasti oli yhden Jesajan pojan nimi, osoittautuu Messiaan profeetalliseksi nimeksi (Jesaja 7:14; Matteus 1:21–23). Ennen Messiaan syntymää on ennustettu sekin nimi, jolla hänet tullaan tuntemaan, Jeesus (Luukas 1:30, 31). Se juontuu heprealaisesta sanasta, joka tarkoittaa ’Jehova on pelastus’. Jeesus ei selvästikään ole mikään omatekoinen Kristus.

 6. Miten Messiaan suu on kuin terävä miekka, ja miten hänet on kätketty eli piilotettu?

⁶ Messiaan profeetalliset sanat jatkuvat: ”Sittemmin hän teki suuni terävän miekan kaltaiseksi. Kätensä varjoon hän on kätkenyt minut. Vähitellen hän teki minusta hiotun nuolen. Nuolikoteloonsa hän piilotti minut.” (Jesaja 49:2.) Kun Jehovan Messiaan on aika aloittaa maallinen palveluksensa vuonna 29, Jeesuksen sanat ja teot osoittautuvat tosiaan kuin teräviksi, hiotuiksi aseiksi, jotka kykenevät tunkeutumaan hänen kuulijoittensa sydämeen (Luukas 4:31, 32). Hänen sanansa ja tekonsa nostattavat Jehovan suuren vihollisen Saatanan ja hänen edustajiensa vihan. Jeesuksen syntymästä lähtien Saatana yrittää tappaa hänet, mutta Jeesus on kuin Jehovan nuolikoteloon piilotettu nuoli.a Hän voi turvallisin mielin luottaa Isänsä suojelukseen. (Psalmit 91:1; Luukas 1:35.) Määräaikana Jeesus antaa elämänsä ihmiskunnan puolesta. Mutta tulee aika, jolloin hän lähtee liikkeelle mahtavana taivaallisena soturina, joka on aseistautunut eri lailla: hänen suustaan tulee esiin terävä miekka. Tällä kertaa terävä miekka kuvaa Jeesuksen valtaa julistaa ja panna täytäntöön tuomioita Jehovan vihollisille. (Ilmestys 1:16.)

Jumalan palvelijan vaivannäkö ei ole turhaa

 7. Keneen Jesajan 49:3:ssa olevat Jehovan sanat soveltuvat ja miksi?

⁷ Seuraavaksi Jehova sanoo profeetallisesti: ”Sinä olet minun palvelijani, oi Israel, sinä, jossa minä osoitan kauneuteni.” (Jesaja 49:3.) Jehova puhuu Israelin kansakunnasta palvelijanaan (Jesaja 41:8). Jeesus Kristus on kuitenkin Jumalan huomattavin Palvelija (Apostolien teot 3:13). Yksikään Jumalan luomuksista ei voi heijastaa Jehovan ”kauneutta” paremmin kuin hän. Vaikka nämä sanat siis osoitettiinkin sananmukaisesti Israelille, ne soveltuvat varsinaisesti Jeesukseen. (Johannes 14:9; Kolossalaisille 1:15.)

 8. Miten Messiaan maanmiehet suhtautuvat häneen, mutta keneen Messias luottaa, kun on kyse hänen menestyksensä arvioinnista?

⁸ Eivätkö useimmat Jeesuksen maanmiehistä kuitenkin halveksi häntä ja hylkää hänet? Pitää paikkansa. Kansakuntana Israel ei ota Jeesusta vastaan Jumalan voideltuna Palvelijana. (Johannes 1:11.) Jeesuksen aikalaisten silmissä kaikki se, mitä hän sai aikaan ollessaan maan päällä, voi näyttää vähäarvoiselta, jopa merkityksettömältä. Messias viittaa seuraavaksi tähän palvelukseensa sisältyneeseen näennäiseen epäonnistumiseen: ”Suotta olen uurastanut. Tyhjän ja turhan takia olen voimani kuluttanut.” (Jesaja 49:4a.) Tämä ei tarkoita sitä, että Messias on lannistunut. Huomaa, mitä hän sanoo seuraavaksi: ”Oikeuteni on totisesti Jehovan hallussa ja palkkani Jumalani hallussa.” (Jesaja 49:4b.) Sen arvioiminen, kuinka Messias menestyy, ei kuulu ihmisille vaan Jumalalle.

 9, 10. a) Minkä tehtävän Jehova on antanut Messiaalle, ja millaisia tuloksia hän saa? b) Miten Messiaan kokemukset voivat rohkaista nykyajan kristittyjä?

⁹ Jeesus on ensisijaisesti kiinnostunut Jumalan hyväksymyksestä eli hyvästä tahdosta. Messias sanoo profetiassa: ”Nyt Jehova, joka on muodostanut minua kohdusta asti palvelijakseen, on käskenyt minua palauttamaan Jaakobin luokseen, jotta Israel koottaisiin hänen luokseen. Ja minut saatetaan kunniaan Jehovan silmissä, ja silloin on minun Jumalani tullut voimakseni.” (Jesaja 49:5.) Messiaan tehtävänä on palauttaa Israelin poikien sydän heidän taivaallisen Isänsä luo. Useimmat eivät osoita vastakaikua, mutta jotkut osoittavat. Hänen todellinen palkkansa on kuitenkin Jehova Jumalan hallussa. Hänen menestymistään ei mitata ihmisen vaan Jumalan mittapuun mukaan.

¹⁰ Jeesuksen seuraajista voi nykyään tuntua toisinaan siltä, että he uurastavat suotta. Joissakin paikoissa heidän palveluksensa tulokset voivat näyttää merkityksettömiltä verrattuna siihen, kuinka paljon työtä niiden hyväksi tehdään. Mutta Jeesuksen esimerkin rohkaisemina he eivät luovuta. Heitä vahvistavat myös apostoli Paavalin sanat: ”Näin ollen, rakkaat veljeni, tulkaa vakaiksi, järkähtämättömiksi, sellaisiksi, joilla on aina runsaasti tehtävää Herran työssä, koska tiedätte, että vaivannäkönne ei ole turhaa Herran yhteydessä.” (1. Korinttilaisille 15:58.)

”Kansakuntien valo”

11, 12. Miten Messias on ollut ”kansakuntien valo”?

¹¹ Jehova rohkaisee Messiasta Jesajan profetiassa muistuttamalla häntä siitä, että Jumalan Palvelijana oleminen ei ole ”vähäpätöistä”. Jeesuksen tehtävänä on ”Jaakobin heimojen kohottaminen ja Israelin varjeltuneiden takaisin tuominen”. Lisäksi Jehova selittää: ”Olen antanut sinut myös kansakuntien valoksi, että pelastukseni tulisi olemaan maan ääreen asti.” (Jesaja 49:6.) Miten Jeesus voi valistaa kansoja ”maan ääreen asti”, kun hänen maallinen palveluksensa rajoittuu Israeliin?

¹² Raamattu osoittaa, että Jumalan antama ”kansakuntien valo” ei sammunut, kun Jeesus poistui maalliselta näyttämöltä. Noin 15 vuotta hänen kuolemansa jälkeen lähetystyöntekijät Paavali ja Barnabas lainasivat Jesajan 49:6:n ennustusta ja sovelsivat sen Jeesuksen opetuslapsiin, hänen hengellisiin veljiinsä. He selittivät: ”Jehova onkin antanut meille käskyn näillä sanoilla: ’Minä olen asettanut sinut kansakuntien valoksi ollaksesi pelastuksena maan ääreen asti.’” (Apostolien teot 13:47.) Ennen kuin Paavali itse kuoli, hän näki, että hyvää uutista pelastuksesta ei ollut saarnattu ainoastaan juutalaisten keskuudessa, vaan myös ”kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on” (Kolossalaisille 1:6, 23). Nykyään ne, jotka ovat jäljellä Kristuksen voidelluista veljistä, jatkavat tätä työtä. Miljoonalukuisen ”suuren joukon” tukemina he palvelevat ”kansakuntien valona” yli 230 maassa kautta maailman (Ilmestys 7:9).

13, 14. a) Miten Messiaan ja hänen seuraajiensa saarnaamistyöhön on suhtauduttu? b) Miten tilanne on muuttunut päinvastaiseksi?

¹³ Jehova on tosiaan ollut taustavoimana Palvelijalleen Messiaalle ja Messiaan voidelluille veljille sekä kaikille suureen joukkoon kuuluville, jotka heidän kanssaan jatkavat hyvän uutisen saarnaamista. Hänen opetuslapsensa ovat kyllä Jeesuksen tavoin kohdanneet halveksuntaa ja vastustusta (Johannes 15:20). Mutta omana määräaikanaan Jehova muuttaa olosuhteet aina päinvastaisiksi voidakseen pelastaa ja palkita uskolliset palvelijansa. Jehova lupaa ”sielussa halveksitusta” ja ”kansakunnan inhoamasta” Messiaasta: ”Kuninkaat itse tulevat näkemään ja varmasti nousevat, sekä ruhtinaat, ja he kumartuvat Jehovan takia, joka on uskollinen, Israelin Pyhän, joka valitsee sinut.” (Jesaja 49:7.)

¹⁴ Apostoli Paavali kirjoitti myöhemmin Filippin kristityille tästä ennustetusta olosuhteiden muutoksesta. Hän kuvaili, miten Jeesus oli nöyryytetty kidutuspaalussa mutta miten Jumala sitten korotti hänet. Jehova antoi Palvelijalleen ”ylemmän aseman ja antoi huomaavaisesti hänelle nimen, joka on jokaisen muun nimen yläpuolella, niin että Jeesuksen nimessä jokainen polvi notkistuisi”. (Filippiläisille 2:8–11.) Kristuksen uskollisia seuraajia on varoitettu siitä, että heitäkin vainottaisiin. Heille kuitenkin vakuutetaan, kuten Messiaalle, Jehovan hyvää tahtoa. (Matteus 5:10–12; 24:9–13; Markus 10:29, 30.)

”Erityisen otollinen aika”

15. Mikä erityinen ”aika” mainitaan Jesajan profetiassa, ja mitä sillä annetaan ymmärtää?

¹⁵ Seuraavaksi Jesajan profetiassa sanotaan jotain hyvin merkittävää. Jehova sanoo Messiaalle: ”Hyvän tahdon aikana olen vastannut sinulle ja pelastuksen päivänä olen auttanut sinua; ja minä varjelin sinua antaakseni sinut liitoksi kansalle.” (Jesaja 49:8a.) Samantapainen ennustus on psalmissa 69:13–18. Psalmista viittaa ”hyvän tahdon aikaan” käyttäessään ilmausta ”otollinen aika”. Nämä ilmaukset antavat ymmärtää, että Jehova osoittaa hyvää tahtoaan ja antaa suojelustaan jollain erityisellä tavalla, mutta vain tietyn rajallisen ajan.

16. Milloin Jehovan hyvän tahdon aika koitti muinaiselle Israelille?

¹⁶ Milloin tämä hyvän tahdon aika koitti? Alkuperäisessä yhteydessään nämä sanat olivat osa ennallistusprofetiaa, jossa ennustettiin, että juutalaiset palaisivat pakkosiirtolaisuudesta. Israelin kansakunta koki hyvän tahdon ajan, kun se saattoi ’palauttaa maan ennalleen’ ja jakaa uudelleen ”autioituneet perintöomaisuudet” (Jesaja 49:8b). He eivät olleet enää Babylonin ”vankeja”. Kun he olivat matkalla kotimaahansa, Jehova huolehti siitä, että he eivät kulkeneet ”nälissään eivätkä janoissaan” ja ettei ’korventava kuumuus eikä aurinko sattunut heihin’. Hajallaan olleet israelilaiset kerääntyivät takaisin kotimaahansa ”kaukaa – – pohjoisesta ja lännestä”. (Jesaja 49:9–12.) Vaikka ensimmäinen täyttymys onkin näin vaikuttava, Raamattu osoittaa, että profetia soveltuu laajemminkin.

17, 18. Minkä hyvän tahdon ajan Jehova asetti ensimmäisellä vuosisadalla?

¹⁷ Ensinnäkin enkelit julistivat Jeesuksen syntymän yhteydessä, että ihmisillä olisi rauha ja että Jumala osoittaisi hyvää tahtoaan heitä kohtaan (Luukas 2:13, 14). Hyvää tahtoa ei osoitettu kaikille vaan ainoastaan niille, jotka uskoivat Jeesukseen. Myöhemmin Jeesus luki julkisesti Jesajan 61:1, 2:n ennustuksen ja sovelsi sen itseensä osoittaen olevansa ”Jehovan hyvän tahdon vuoden” julistaja (Luukas 4:17–21). Apostoli Paavali sanoi, että Jehova suojeli erityisellä tavalla Kristusta hänen lihansa päivinä (Heprealaisille 5:7–9). Tämä hyvän tahdon aika soveltuu siis siihen, että Jeesus oli Jumalan suosiossa ihmiselämänsä aikana.

¹⁸ Profetia soveltuu kuitenkin vielä muullakin tavoin. Kun Paavali oli lainannut hyvän tahdon aikaa koskevia Jesajan sanoja, hän jatkoi: ”Katso! Nyt on erityisen otollinen aika. Katso! Nyt on pelastuksen päivä.” (2. Korinttilaisille 6:2.) Paavali kirjoitti nämä sanat 22 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kun kristillinen seurakunta syntyi helluntaina vuonna 33, Jehova nähtävästi ulotti hyvän tahdon vuotensa koskemaan myös Kristuksen voideltuja seuraajia.

19. Miten kristityt voivat nykyään hyötyä Jehovan hyvän tahdon ajasta?

¹⁹ Entä ne Jeesuksen nykyiset seuraajat, joita ei ole voideltu Jumalan taivaallisen valtakunnan perijöiksi? Voivatko ne, joilla on maallinen toivo, hyötyä tästä otollisesta ajasta? Kyllä voivat. Raamatun Ilmestyskirja osoittaa, että tämä on Jehovan kannalta hyvän tahdon aikaa suurelle joukolle, joka tulevaisuudessa läpäisee ”suuren ahdistuksen” ja saa elää paratiisimaassa (Ilmestys 7:13–17). Kaikki kristityt voivat siis käyttää hyödykseen tämän rajallisen ajan, jolloin Jehova antaa epätäydellisille ihmisille mahdollisuuden hyötyä hänen hyvästä tahdostaan.

20. Miten kristityt voivat pitää huolen siitä, että he eivät jätä huomiotta Jehovan ansaitsemattoman hyvyyden tarkoitusta?

²⁰ Ennen Jehovan otollista aikaa koskevaa julistustaan apostoli Paavali esitti varoituksen. Hän pyysi kristittyjä hartaasti, ’etteivät he ottaisi vastaan Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä ja jättäisi huomioon ottamatta sen tarkoitusta’ (2. Korinttilaisille 6:1). Niinpä kristityt tarttuvat jokaiseen tilaisuuteen miellyttää Jumalaa ja tehdä hänen tahtonsa (Efesolaisille 5:15, 16). Heidän on hyvä noudattaa Paavalin kehotusta: ”Varokaa, veljet, ettei kenessäkään teistä koskaan kehittyisi pahaa, epäuskoista sydäntä elävästä Jumalasta pois vetäytymällä, vaan kehottakaa jatkuvasti toisianne joka päivä, niin kauan kuin sitä voidaan kutsua ’täksi päiväksi’, ettei kukaan teistä paatuisi synnin petollisesta voimasta.” (Heprealaisille 3:12, 13.)

21. Mihin iloisiin sanoihin Jesajan 49. luvun ensimmäinen osa päättyy?

²¹ Kun profeetallisia ilmauksia sisältävä Jehovan ja hänen Messiaansa välinen vuoropuhelu päättyy, Jesaja esittää iloiset sanat: ”Huutakaa ilosta, te taivaat, ja iloitse, sinä maa. Ilahtukoot vuoret huutaen ilosta. Sillä Jehova on lohduttanut kansaansa, ja ahdistettujaan hän säälii.” (Jesaja 49:13.) Miten ihastuttavia lohdutuksen sanoja vanhan ajan israelilaisille ja Jehovan huomattavalle Palvelijalle Jeesukselle Kristukselle sekä nykyisille Jehovan voidelluille palvelijoille ja heidän ”muihin lampaisiin” kuuluville tovereilleen! (Johannes 10:16.)

Jehova ei unohda kansaansa

22. Miten Jehova tähdentää sitä, että hän ei koskaan unohda kansaansa?

²² Jesaja jatkaa nyt Jehovan julistusten ilmoittamista. Hän ennustaa, että pakkosiirtolaisuudessa olevat israelilaiset tahtovat väsyä ja menettää toivonsa. Jesaja sanoo: ”Siion sanoi yhä: ’Jehova on hylännyt minut, ja Jehova itse on unohtanut minut.’” (Jesaja 49:14.) Onko näin? Onko Jehova hylännyt ja unohtanut kansansa? Jesaja jatkaa puhuen Jehovan edustajana: ”Voiko vaimo unohtaa imeväisensä, niin ettei säälisi kohtunsa poikaa? Jopa nämä naiset voivat unohtaa, mutta minä en unohda sinua.” (Jesaja 49:15.) Miten lämminsydäminen vastaus Jehovalta! Jumalan rakkaus kansaansa on suurempaa kuin äidin rakkaus lapseen. Hän ajattelee uskollisiaan jatkuvasti. Hän muistaa heidät ikään kuin heidän nimensä olisi piirretty hänen käsiinsä: ”Katso! Kämmeniini olen piirtänyt sinut. Muurisi ovat alati edessäni.” (Jesaja 49:16.)

23. Miten Paavali rohkaisi kristittyjä luottamaan siihen, että Jehova ei unohda heitä?

²³ Apostoli Paavali kehotti kristittyjä kirjeessään galatalaisille: ”Älkäämme siis luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy.” (Galatalaisille 6:9.) Heprealaisille hän kirjoitti seuraavat rohkaisevat sanat: ”Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja sen rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan.” (Heprealaisille 6:10.) Meidän ei pitäisi koskaan ajatella, että Jehova on unohtanut kansansa. Muinaisen Siionin tavoin kristityillä on hyvät syyt iloita ja odottaa kärsivällisesti Jehovaa. Hän pitää lujasti kiinni liittonsa ehdoista ja lupauksistaan.

24. Miten Siion ennallistetaan, ja mitä kysymyksiä se esittää?

²⁴ Jehova antaa Jesajan välityksellä lisää lohdutusta. Siionin ”repijät”, joko babylonialaiset tai luopiojuutalaiset, eivät ole enää uhkana. Siionin ”pojat”, Jehovalle uskollisina pysyvät juutalaiset pakkosiirtolaiset, ”ovat rientäneet”. Heidät ’kootaan’. Jerusalemiin kiiruhtaen palanneet juutalaiset ovat pääkaupunkinsa kaunistus niin kuin ”morsiamen” yllä olevat ”koristeet”. (Jesaja 49:17, 18.) Siionin paikat ovat olleet ”hävitettyinä”. Kuvittele, miten hämmästynyt se on, kun sillä on yhtäkkiä niin paljon asukkaita, että sen asuinpaikka näyttää ahtaalta. (Lue Jesaja 49:19, 20.) Se kysyy luonnollisestikin, mistä kaikki nämä lapset ovat tulleet: ”Sinä olet sanova sydämessäsi: ’Kenestä on tullut näiden isä minun tähteni, koska minä olen lapsettomaksi riistetty nainen ja hedelmätön, pakkosiirtolaisuuteen joutunut ja vangiksi otettu? Entä nämä, kuka on kasvattanut heidät? Katso! Minut oli jätetty yksin. Nämä – missä he ovat olleet?’” (Jesaja 49:21.) Miten onnellinen tilanne hedelmättömänä olleelle Siionille!

25. Millaisen ennallistuksen hengellinen Israel on kokenut nykyaikana?

²⁵ Nämä sanat täyttyvät myös nykyään. Ensimmäisen maailmansodan vaikeina vuosina hengellinen Israel oli jonkin aikaa autioitettuna ja vangittuna. Mutta se ennallistettiin, ja se pääsi hengelliseen paratiisiin (Jesaja 35:1–10). Samoin kuin se hävitettynä ollut kaupunki, jota Jesaja kuvaili, se havaitsi ilokseen olevansa kuvaannollisesti puhuen täynnä iloisia, aktiivisia Jehovan palvojia.

”Merkki kansoille”

26. Miten Jehova ohjaa vapautettua kansaansa?

²⁶ Jehova vie Jesajan nyt profeetallisesti aikaan, jolloin Hänen kansaansa kuuluvat vapautetaan Babylonista. Ohjaako Jumala heitä jotenkin? Jehova vastaa: ”Katso! Minä nostan käteni kansakuntien puoleen, ja kansoille minä kohotan merkkini. Ja he tuovat poikasi povella, ja tyttäriäsi he kantavat olalla.” (Jesaja 49:22.) Ensimmäisessä täyttymyksessä tulee Jerusalemista, entisestä hallintokeskuksesta ja Jehovan temppelin sijaintipaikasta, Jehovan ”merkki”. Israelilaiset saavat sinne suuntautuvaa paluumatkaansa varten apua jopa kansakuntien huomattavilta ja vaikutusvaltaisilta ihmisiltä, muun muassa ”kuninkailta” ja ”ruhtinattarilta” (Jesaja 49:23a). Persian kuninkaat Kyyros ja Artakserkses Longimanus huonekuntineen osoittautuvat tällaisiksi auttajiksi (Esra 5:13; 7:11–26). Mutta Jesajan sanat soveltuvat muullakin tavoin.

27. a) Minkä ”merkin” luo kansat kokoontuvat suuremmassa täyttymyksessä? b) Mitä siitä seuraa, kun kaikki kansakunnat pakotetaan kumartumaan Messiaan hallitusvallan edessä?

²⁷ Jesajan 11:10:ssä puhutaan ”merkistä kansoille”. Apostoli Paavali sovelsi nämä sanat Kristukseen Jeesukseen (Roomalaisille 15:8–12). Suuremmassa täyttymyksessä Jeesus ja hänen hengellä voidellut hallitsijatoverinsa ovat siis Jehovan ”merkki”, jonka luo kansat kokoontuvat (Ilmestys 14:1). Aikanaan kaikkien maapallon kansojen, jopa nykyajan hallitsevan luokan, on kumarruttava Messiaan hallitusvallan edessä (Psalmit 2:10, 11; Daniel 2:44). Mitä tästä seuraa? Jehova sanoo: ”Sinun on tultava tietämään, että minä olen Jehova, jota minuun toivonsa panevat eivät joudu häpeämään.” (Jesaja 49:23b.)

”Nyt meidän pelastuksemme on lähempänä”

28. a) Millä sanoilla Jehova vakuuttaa jälleen kerran kansalleen, että se pelastetaan? b) Mitä Jehova on edelleenkin sitoutunut tekemään kansansa puolesta?

²⁸ Jotkut Babylonin pakkosiirtolaisista saattavat pohtia: ”Voiko Israel todellakin vapautua?” Jehova ottaa tämän kysymyksen huomioon kysyessään: ”Voidaanko väkevältä mieheltä ottaa ne, jotka on jo otettu, tai voiko tyrannin vankijoukko päästä pakoon?” (Jesaja 49:24.) Vastaus on myöntävä. Jehova vakuuttaa heille: ”Väkevän miehen vankijoukkokin viedään pois, ja ne, jotka tyranni itse on jo ottanut, pääsevät pakoon.” (Jesaja 49:25a.) Miten lohduttava vakuutus! Lisäksi Jehovan hyvään tahtoon kansaansa kohtaan liittyy luja sitoumus suojella heitä. Jehova sanoo selvästi: ”Minä kiistelen jokaisen kanssa, joka kiistelee sinun kanssasi, ja sinun poikasi minä pelastan.” (Jesaja 49:25b.) Tämä sitoumus on edelleen voimassa. Jehova sanoo kansalleen Sakarjan 2:8:ssa: ”Joka koskee teihin, se koskee silmäterääni.” Tällä hetkellä me tosin elämme hyvän tahdon aikaa, jolloin kansoilla on kaikkialla maailmassa tilaisuus kokoontua hengellisen Siionin luo. Mutta tämä hyvän tahdon aika päättyy aikanaan.

29. Millainen kauhea tulevaisuus odottaa niitä, jotka kieltäytyvät tottelemasta Jehovaa?

²⁹ Mitä tapahtuu niille, jotka kieltäytyvät itsepintaisesti tottelemasta Jehovaa ja jopa vainoavat hänen palvojiaan? Hän sanoo: ”Minä panen sinua huonosti kohtelevat syömään omaa lihaansa, ja he juopuvat omasta verestään niin kuin makeasta viinistä.” (Jesaja 49:26a.) Kauhea tulevaisuudenkuva! Itsepäisillä vastustajilla ei ole edessään pitkää tulevaisuutta. Heidät tuhotaan. Koska Jehova siis pelastaa kansansa ja tuhoaa vihollisensa, hänet nähdään Pelastajana. ”Kaiken lihan on tultava tietämään, että minä, Jehova, olen sinun Pelastajasi ja Lunastajasi, Jaakobin Voimallinen.” (Jesaja 49:26b.)

30. Mitä pelastustekoja Jehova on tehnyt kansansa puolesta, ja mitä hän vielä tekee?

³⁰ Nämä sanat täyttyivät ensimmäisen kerran, kun Jehova vapautti kansansa Kyyroksen välityksellä Babylonin orjuudesta. Ne täyttyivät myös vuonna 1919, jolloin Jehova vapautti kansansa valtaistuimelle asetetun Poikansa Jeesuksen Kristuksen välityksellä hengellisestä orjuudesta. Siksi Raamattu puhuu sekä Jehovasta että Jeesuksesta pelastajina (Titukselle 2:11–13; 3:4–6). Jehova on Pelastajamme, ja Jeesus, Messias, on hänen ’Pääedustajansa’ (Apostolien teot 5:31). Jumala tekee tosiaan suurenmoisia pelastustekoja Jeesuksen Kristuksen välityksellä. Jehova vapauttaa oikeasydämiset ihmiset hyvän uutisen avulla väärän uskonnon orjuudesta. Hän vapauttaa heidät lunastusuhrin välityksellä synnin ja kuoleman orjuudesta. Vuonna 1919 hän vapautti Jeesuksen veljet hengellisestä orjuudesta. Ja hän pelastaa nopeasti lähestyvässä Harmagedonin sodassa suuren joukon uskollisia ihmisiä tuholta, joka kohtaa syntisiä.

31. Miten sen tulee vaikuttaa kristittyihin, että he kuuluvat niihin, joita kohtaan Jumalalla on hyvä tahto?

³¹ Mikä etu siis onkaan kuulua niihin, joita kohtaan Jumalalla on hyvä tahto! Käyttäköön jokainen meistä tämän otollisen ajan viisaasti. Ilmentäkäämme toiminnallamme aikojemme kiireellisyyttä ja kiinnittäkäämme huomiota siihen, mitä Paavali sanoi roomalaisille: ”Tunnette ajan, että on jo hetki teidän herätä unesta, sillä nyt meidän pelastuksemme on lähempänä kuin siihen aikaan, jolloin meistä tuli uskovia. Yö on kulunut pitkälle; päivä on tullut lähelle. Pankaamme sen tähden pois pimeyteen kuuluvat teot ja pankaamme yllemme valon aseet. Vaeltakaamme säädyllisesti niin kuin päiväsaikaan, ei mässäilyissä eikä juopottelussa, ei luvattomassa sukupuoliyhteydessä eikä irstaudessa, ei riidassa eikä mustasukkaisuudessa, vaan pukekaa yllenne Herra Jeesus Kristus älkääkä tehkö etukäteen suunnitelmia lihan halujen hyväksi.” (Roomalaisille 13:11–14.)

32. Mitä Jumalan kansalle on vakuutettu?

³² Jehova tulee edelleenkin suhtautumaan suosiollisesti niihin, jotka ottavat vaarin hänen neuvoistaan. Hän antaa heille voiman ja kyvyt hyvän uutisen saarnaamistyön suorittamiseen (2. Korinttilaisille 4:7). Jehova käyttää palvelijoitaan samalla tavalla kuin heidän Johtajaansa Jeesusta. Hän tekee palvelijoittensa suun ”terävän miekan kaltaiseksi”, niin että he tavoittavat sävyisien ihmisten sydämen hyvästä uutisesta kertovalla sanomalla (Matteus 28:19, 20). Hän suojelee kansaansa ”kätensä varjossa”. Hän piilottaa sen ”nuolikoteloonsa” kuin ”hiotun nuolen”. Jehova ei tosiaankaan hylkää kansaansa! (Psalmit 94:14; Jesaja 49:2, 15.)

[Alaviite]

[Kuva s. 139]

Messias on kuin ”hiottu nuoli” Jehovan nuolikotelossa

[Kuva s. 141]

Messias on ollut ”kansakuntien valo”

[Kuva s. 147]

Jumalan rakkaus kansaansa on suurempaa kuin äidin rakkaus lapseen