Kuudestoista luku
Toivon sanoma masentuneille vangeille
1. Kuvaile Babylonissa olleiden juutalaisvankien tilannetta.
ELETTIIN synkkää vaihetta Juudan historiassa. Jumalan liittokansaan kuuluvat oli viety väkisin pois kotimaastaan, ja nyt he riutuivat vankeina Babylonissa. Heille kylläkin annettiin jonkin verran vapautta huolehtia päivittäisistä toimistaan (Jeremia 29:4–7). Jotkut hankkivat itselleen jonkin ammattitaidon tai alkoivat harjoittaa kauppaa (Nehemia 3:8, 31, 32).a Juutalaisvankien elämä ei silti ollut helppoa. He olivat orjia niin kirjaimellisesti kuin hengellisestikin. Katsotaanpa miten.
2, 3. Miten pakkosiirtolaisuus vaikutti juutalaisten harjoittamaan Jehovan palvontaan?
2 Hävittäessään Jerusalemin vuonna 607 eaa. Babylonian sotajoukot eivät ainoastaan syösseet perikatoon kansakuntaa vaan aiheuttivat myös ankaran iskun tosi palvonnalle. He ryöstivät ja tuhosivat Jehovan temppelin ja lamauttivat papiston toiminnan viemällä joitakuita Leevin heimosta vankeuteen ja tappamalla toisia. Koska juutalaisilla ei ollut palvontahuonetta, alttaria eikä järjestettyä papistoa, heidän oli mahdotonta uhrata uhreja tosi Jumalalle Lain vaatimalla tavalla.
3 Uskolliset juutalaiset saattoivat silti säilyttää uskonnollisen identiteettinsä harjoittamalla ympärileikkausta ja noudattamalla Lakia siinä määrin kuin mahdollista. Esimerkiksi he saattoivat karttaa kiellettyjä ruokia ja noudattaa sapattia. Näin toimiessaan he kuitenkin altistivat itsensä vangitsijoittensa pilkalle, sillä babylonialaiset pitivät juutalaisten uskonnollisia menoja typerinä. Pakkosiirtolaisten masentuneisuus käy ilmi seuraavista psalmistan sanoista: ”Babylonin jokien partailla – siellä me istuimme. Me myös itkimme muistellessamme Siionia. Sen keskellä oleviin poppeleihin me ripustimme harppumme. Sillä meitä vankeina pitävät pyysivät meiltä siellä laulun sanoja ja meitä pilkkaavat iloa: ’Laulakaa meille jokin Siionin lauluista.’” (Psalmit 137:1–3.)
4. Miksi juutalaisten oli turha odottaa muilta kansakunnilta pelastusta, mutta keneltä he saattoivat pyytää apua?
4 Mistä juutalaisvangit voisivat etsiä lohdutusta? Mistä heille voisi tulla pelastus? Ei varmasti yhdeltäkään ympärillä olevista kansakunnista! Ne olivat kaikki voimattomia Babylonian sotajoukkojen edessä, ja monet niistä vihasivat juutalaisia. Tilanne ei kuitenkaan ollut toivoton. Jehova, jota vastaan he olivat vapaana kansana kapinoineet, esitti heille armollisesti rohkaisevan kutsun, vaikka he olivatkin pakkosiirtolaisuudessa.
”Tulkaa veden ääreen!”
5. Mitä tarkoitetaan sanoilla ”tulkaa veden ääreen”?
5 Jehova sanoo profeetallisesti Jesajan välityksellä Babylonin juutalaisvangeille: ”Hoi, te kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Ja rahattomat, tulkaa, ostakaa ja syökää! Niin, tulkaa, ostakaa viiniä ja maitoa aivan rahatta ja hinnatta.” (Jesaja 55:1.) Näihin sanoihin sisältyy runsaasti kuvakieltä. Ajatellaanpa esimerkiksi kehotusta ”tulkaa veden ääreen”. Ilman vettä ei voi olla elämää. Me ihmiset pysymme elossa ilman tätä kallisarvoista nestettä vain noin viikon. Niinpä Jehova kuvaa vedellä sopivasti sitä, millainen vaikutus hänen sanoillaan on juutalaisvankeihin. Hänen sanomansa virkistää heitä kuin kylmä juotava kuumana päivänä. Se saa heidän toivottoman mielialansa kaikkoamaan sekä sammuttaa heidän totuuden ja vanhurskauden janonsa. Ja se herättää heissä vankeudesta vapautumisen toivon. Hyötyäkseen Jumalan sanomasta heidän on kuitenkin otettava se halukkaasti vastaan, kiinnitettävä siihen huomiota ja toimittava sen mukaan.
6. Mitä hyötyä juutalaisille on siitä, että he ostavat ”viiniä ja maitoa”?
6 Jehova tarjoaa myös ”viiniä ja maitoa”. Maito vahvistaa lasten kehoa ja edistää heidän kasvuaan. Samoin Jehovan sanat vahvistavat hänen kansaansa kuuluvia hengellisesti ja antavat heille mahdollisuuden lujittaa suhdettaan häneen. Entä viini? Viiniä käytetään usein juhlissa. Raamatussa se yhdistetään hyvinvointiin ja iloon (Psalmit 104:15). Kehottamalla kansaansa ’ostamaan viiniä’ Jehova vakuuttaa sille, että kokosydäminen paluu tosi palvontaan tekee heidät ”pelkästään iloiseksi” (5. Mooseksen kirja 16:15; Psalmit 19:8; Sananlaskut 10:22).
7. Miksi Jehovan sääli pakkosiirtolaisia kohtaan on huomattavaa, ja mitä tämä opettaa meille hänestä?
7 Miten armollinen Jehova onkaan virvoittaessaan juutalaisia pakkosiirtolaisia tällä tavoin hengellisesti! Hänen säälinsä saa vielä suuremman merkityksen, kun pidämme mielessämme, kuinka omapäisiä ja kapinallisia juutalaiset ovat olleet historiansa aikana. He eivät ansaitse Jehovan hyväksyntää. Daavid kuitenkin kirjoitti satoja vuosia aiemmin: ”Jehova on armollinen ja suosiollinen, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa. Ei hän aina moiti eikä ajan hämärään asti ole vihoissaan.” (Psalmit 103:8, 9.) Jehova ei suinkaan karsi kansaansa pois vaan ottaa aloitteen sovinnon aikaansaamiseksi. Jumala todellakin ”saa iloa rakkaudellisesta huomaavaisuudesta” (Miika 7:18).
Väärin suunnattua luottamusta
8. Mihin monet juutalaiset ovat luottaneet ja mistä varoituksesta huolimatta?
8 Tähän mennessä juutalaiset eivät ole luottaneet täysin siihen, että Jehova pelastaisi heidät. Esimerkiksi ennen kuin Jerusalem tuhoutui, sen hallitsijat etsivät tukea voimakkailta kansakunnilta ja harjoittivat ikään kuin porttoutta sekä Egyptin että Babylonin kanssa (Hesekiel 16:26–29; 23:14). Jeremia varoitti heitä aiheellisesti: ”Kirottu on se voimakas mies, joka panee luottamuksensa ihmiseen ja todellisuudessa tekee lihan käsivarrekseen ja jonka sydän kääntyy pois Jehovasta.” (Jeremia 17:5.) Jumalan kansa teki kuitenkin juuri niin!
9. Miten monet juutalaiset ehkä ’maksavat rahaa siitä, mikä ei ole leipää’?
9 Nyt he ovat yhden sellaisen kansakunnan orjia, johon he olivat luottaneet. Ovatko he ottaneet opikseen? Ehkä monet eivät ole, sillä Jehova kysyy: ”Miksi te maksatte rahaa siitä, mikä ei ole leipää, ja miksi te uurastatte sellaisen hyväksi, mistä ei tule kylläiseksi?” (Jesaja 55:2a.) Jos juutalaisvangit luottavat kehen tahansa muuhun kuin Jehovaan, he ’maksavat rahaa siitä, mikä ei ole leipää’. Varmaa on, että Babylon ei heitä vapauta, sillä se ei anna koskaan vankien palata kotiin. Todellisuudessa Babylonilla sekä sen imperialismilla ja kaupallisuudella ja sen harjoittamalla väärällä palvonnalla ei ole mitään annettavaa juutalaisille pakkosiirtolaisille.
10. a) Miten Jehova palkitsee juutalaiset pakkosiirtolaiset, jos he kuuntelevat häntä? b) Minkä liiton Jehova oli tehnyt Daavidin kanssa?
10 Jehova vetoaa kansaansa: ”Kuunnelkaa tarkkaavaisesti minua ja syökää sitä, mikä on hyvää, ja lihavuudesta saakoon sielunne suurta iloa. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun luokseni. Kuunnelkaa, niin sielunne pysyy elossa, ja minä teen auliisti teidän kanssanne ajan hämärään asti kestävän liiton Daavidille ilmaistuista rakkaudellisista huomaavaisuuksista, jotka ovat luotettavat.” (Jesaja 55:2b, 3.) Näiden hengellisesti aliravittujen ihmisten ainoa toivo on Jehova, joka puhuu heille nyt profeetallisesti Jesajan kautta. Heidän koko elämänsä riippuu Jumalan sanoman kuuntelemisesta, sillä hän sanoo, että jos he toimivat näin, heidän ’sielunsa pysyy elossa’. Mutta mikä sitten on ”ajan hämärään asti kestävä liitto”, jonka Jehova tekee häntä kuuntelevien kanssa? Liitto on yhteydessä ”Daavidille ilmaistuihin rakkaudellisiin huomaavaisuuksiin”. Satoja vuosia aiemmin Jehova oli luvannut Daavidille, että tämän valtaistuin tulisi ”lujasti vahvistetuksi ajan hämärään asti” (2. Samuelin kirja 7:16). ”Ajan hämärään asti kestävä liitto” koskee siis hallitusvaltaa.
Ikuisen Valtakunnan pysyvä perillinen
11. Miksi Jumalan Daavidille antaman lupauksen toteutuminen voi kuulostaa epätodennäköiseltä Babylonin pakkosiirtolaisista?
11 Juutalaisista pakkosiirtolaisista ajatus Daavidin sukuhaaraan yhdistyvästä hallitusvallasta voi tosin kuulostaa epätodennäköiseltä. He ovat menettäneet maansa ja jopa asemansa kansakuntana! Se on kuitenkin vain tilapäistä. Jehova ei ole unohtanut Daavidin kanssa tekemäänsä liittoa. Daavidin sukuhaaran käsissä olevaa ikuista Valtakuntaa koskeva Jumalan tarkoitus toteutuu varmasti, näyttääpä se inhimilliseltä kannalta katsoen kuinka epätodennäköiseltä tahansa. Mutta miten ja milloin? Jehova vapauttaa kansansa Babylonin vankeudesta ja palauttaa heidät kotimaahansa vuonna 537 eaa. Johtaako tämä ajan hämärään asti kestävän valtakunnan perustamiseen? Ei, sillä he ovat edelleen pakanallisen maailmanvallan, tällä kertaa Meedo-Persian, alaisuudessa. ”Määräajat”, joiden ajan kansakunnat pitävät valtaa, eivät ole vielä päättyneet (Luukas 21:24). Israelissa ei ole kuningasta, joten Jehovan Daavidille antama lupaus ei täyty vielä satoihin vuosiin.
12. Minkä askeleen Jehova otti toteuttaakseen Daavidin kanssa tekemänsä valtakuntaliiton?
12 Yli 500 vuotta sen jälkeen, kun Israel vapautui Babylonin vankeudesta, Jehova otti merkittävän askeleen kohti valtakuntaliiton toteuttamista, kun hän siirsi Esikoispoikansa, ensimmäisen luomistekonsa, elämän taivaallisesta kirkkaudesta juutalaisneitsyen Marian kohtuun (Kolossalaisille 1:15–17). Kun Jehovan enkeli ilmoitti tästä Marialle, hän sanoi: ”Tämä tulee olemaan suuri, ja häntä tullaan kutsumaan Korkeimman Pojaksi, ja Jehova Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen, ja hän hallitsee kuninkaana Jaakobin huonetta ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.” (Luukas 1:32, 33.) Jeesus siis syntyi Daavidin kuninkaalliseen sukuhaaraan ja peri oikeuden kuninkuuteen. Kun hän nousisi valtaistuimelle, hän hallitsisi ”ajan hämärään asti” (Jesaja 9:7; Daniel 7:14). Pysyvää perillistä koskeva lupaus, jonka Jehova oli antanut kuningas Daavidille satoja vuosia aiemmin, saattoi siis nyt täyttyä.
”Käskijä kansallisille ryhmille”
13. Miten Jeesus oli ”todistaja kansallisille ryhmille” sekä sananpalveluksensa aikana että taivaaseen nousemisensa jälkeen?
13 Mitä tämä tuleva kuningas tekee? Jehova sanoo: ”Katso! Todistajaksi kansallisille ryhmille olen hänet antanut, johtajaksi ja käskijäksi kansallisille ryhmille.” (Jesaja 55:4.) Vartuttuaan aikuiseksi Jeesus oli Jehovan edustaja maan päällä, Jumalan todistaja kansakunnille. Ihmiselämänsä aikana hänen sananpalveluksensa kohdistui ”Israelin huoneen kadonneisiin lampaisiin”. Vähän ennen taivaaseen nousemistaan Jeesus kuitenkin sanoi seuraajilleen: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, – – katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” (Matteus 10:5, 6; 15:24; 28:19, 20.) Niinpä Valtakunnan sanoma vietiin aikanaan ei-juutalaisille, ja joistakin heistä tuli osa Daavidin kanssa tehdyn liiton täyttymyksestä (Apostolien teot 13:46). Näin Jeesus oli edelleen Jehovan ”todistaja kansallisille ryhmille” kuolemansa, ylösnousemuksensa ja taivaaseen nousemisensa jälkeenkin.
14, 15. a) Miten Jeesus osoitti olevansa ”johtaja ja käskijä”? b) Millainen odote Jeesuksen seuraajilla oli ensimmäisellä vuosisadalla?
14 Jeesuksen oli määrä olla myös ”johtaja ja käskijä”. Tämän profeetallisen kuvauksen mukaisesti Jeesus omaksui maan päällä täysin johtoasemaansa liittyvät vastuut ja otti joka suhteessa johdon. Hän veti puoleensa valtavia ihmisjoukkoja, opetti heille totuuden sanoja ja osoitti, miten ne hyötyisivät, jotka noudattaisivat hänen johtoaan (Matteus 4:24; 7:28, 29; 11:5). Hän valmensi tehokkaasti opetuslapsiaan ja valmisti heitä edessä olevaan saarnaamiskampanjaan (Luukas 10:1–12; Apostolien teot 1:8; Kolossalaisille 1:23). Vain kolmessa ja puolessa vuodessa Jeesus laski perustan yksimieliselle, kansainväliselle seurakunnalle, joka vetäisi puoleensa tuhansia ihmisiä monista roduista! Vain tosi ”johtaja ja käskijä” olisi voinut suorittaa näin suunnattoman tehtävän.b
15 Ne jotka koottiin ensimmäisen vuosisadan kristilliseen seurakuntaan, voideltiin Jumalan pyhällä hengellä, ja heillä oli odotteenaan päästä Jeesuksen hallitsijatovereiksi hänen taivaalliseen Valtakuntaansa (Ilmestys 14:1). Jesajan profetiassa katsotaan kuitenkin varhaiskristillisen ajan yli. Todistusaineisto osoittaa, että Jeesus Kristus alkoi hallita Jumalan valtakunnan Kuninkaana vasta vuonna 1914. Pian tämän jälkeen maan päällä olevien voideltujen kristittyjen keskuudessa kehittyi tilanne, joka muistutti monessa suhteessa pakkosiirtolaisuudessa olevien juutalaisten tilannetta 500-luvulla eaa. Se mitä noille kristityille tapahtui, täyttää Jesajan ennustuksen suuremmassa mitassa.
Vankeus ja vapautus nykyaikana
16. Millainen ahdinko seurasi, kun Jeesus oli asetettu valtaistuimelle vuonna 1914?
16 Jeesuksen valtaistuimelle asettamiseen vuonna 1914 liittyi ennennäkemätön maailman ahdinko. Miksi? Siksi, että tultuaan Kuninkaaksi Jeesus heitti Saatanan ja muut pahat henkiluomukset pois taivaasta. Kun Saatana oli suljettu maan läheisyyteen, hän alkoi käydä sotaa jäljellä olevia pyhiä, voideltujen kristittyjen jäännöstä, vastaan. (Ilmestys 12:7–12, 17.) Huippukohta saavutettiin vuonna 1918, kun julkinen saarnaamistyö käytännöllisesti katsoen lakkasi ja Vartiotorni-seuran vastuulliset virkailijat vangittiin kapinanlietsontaa koskevien väärien syytteiden perusteella. Näin Jehovan palvelijat joutuivat nykyaikana hengelliseen vankeuteen, joka tuo mieleen muinaisten juutalaisten kirjaimellisen vankeuden. Heitä varjosti suuri häpeä.
17. Miten voideltujen tilanne muuttui päinvastaiseksi vuonna 1919, ja miten heitä sen jälkeen vahvistettiin?
17 Jumalan voideltujen palvelijoiden vankeus ei kuitenkaan kestänyt kauan. Maaliskuun 26. päivänä 1919 vangitut virkailijat vapautettiin ja myöhemmin heitä vastaan nostetuista syytteistä luovuttiin. Jehova vuodatti pyhää henkeään vapautettuun kansaansa kuuluvien päälle ja elvytti heidät edessä olevaan työhön. He noudattivat iloiten kehotusta ’ottaa elämän vettä ilmaiseksi’ (Ilmestys 22:17). He ostivat ”viiniä ja maitoa aivan rahatta ja hinnatta”, ja heitä vahvistettiin hengellisesti edessä olevaa suurenmoista laajentumista varten, jota voideltu jäännös ei ollut nähnyt ennalta.
Suuri joukko rientää Jumalan voideltujen luo
18. Mitkä kaksi ryhmää ovat Jeesuksen Kristuksen opetuslasten keskuudessa, ja minkä ne muodostavat nykyään?
18 Jeesuksen opetuslapsilla on jompikumpi kahdesta toivosta. Ensiksi on kerätty 144000 ihmistä käsittävä ”pieni lauma”, voidellut kristityt, jotka ovat olleet syntyperältään sekä juutalaisia että pakanoita. He muodostavat ”Jumalan Israelin”, ja heillä on toivo hallita Jeesuksen kanssa hänen taivaallisessa Valtakunnassaan. (Luukas 12:32; Galatalaisille 6:16; Ilmestys 14:1.) Toiseksi viimeisinä päivinä on tullut esiin ”suuri joukko” ”muita lampaita”. Heillä on toivo elää ikuisesti paratiisimaassa. Ennen suuren ahdistuksen puhkeamista tämä suuri ihmisjoukko, jonka lukumäärää ei ole ennalta määrätty, palvelee pienen lauman rinnalla, ja molemmat ryhmät muodostavat ”yhden lauman” ”yhden paimenen” alaisuudessa (Ilmestys 7:9, 10; Johannes 10:16).
19. Miten ”kansakunta”, jota Jumalan Israel ei aiemmin tuntenut, on vastannut tämän hengellisen kansakunnan kutsuun?
19 Tämän suuren joukon kokoaminen voidaan nähdä Jesajan profetian seuraavista sanoista: ”Katso! Kansakunnan, jota sinä et tunne, sinä tulet kutsumaan, ja ne kansakuntaan kuuluvat, jotka eivät ole tunteneet sinua, rientävät sinun luoksesi Jehovan, Jumalasi, tähden ja Israelin Pyhän vuoksi, koska hän on silloin kaunistanut sinut.” (Jesaja 55:5.) Hengellisestä vankeudesta vapautumisensa jälkeisinä vuosina voideltu jäännös ei ensin ymmärtänyt, että ennen Harmagedonia Jehovan palvontaan kutsuttaisiin heidän välityksellään suuri ”kansakunta”. Ajan myötä voideltujen yhteyteen tuli kuitenkin monia rehellissydämisiä ihmisiä, joilla ei ollut taivaallista toivoa mutta jotka palvelivat Jehovaa yhtä innokkaasti kuin voidellut. Nämä tulokkaat panivat merkille Jumalan kansan kauneuden ja havaitsivat, että Jehova on sen kanssa (Sakarja 8:23). Voidellut ymmärsivät 1930-luvulla, mikä tämä heidän keskuudessaan alati kasvava ryhmä oli. He tajusivat, että edessä oli vielä suuri kokoamistyö. Suuri joukko kiiruhti hyvällä syyllä Jumalan liittokansan yhteyteen.
20. a) Miksi nykyään on kiireellisen tärkeää ’etsiä Jehovaa’, ja miten se tapahtuu? b) Miten Jehova suhtautuu niihin, jotka etsivät häntä?
20 Jesajan päivinä esitettiin seuraava kutsu: ”Etsikää Jehovaa, kun hän on löydettävissä. Huutakaa häntä, kun hän osoittautuu olevan lähellä.” (Jesaja 55:6.) Nykyään nämä sanat sopivat sekä niille, jotka kuuluvat Jumalan Israeliin, että kasvavalle suurelle joukolle. Jehova ei anna siunaustaan varauksetta, eikä hänen kutsuaan esitetä ikuisesti. Nyt on aika etsiä Jumalan suosiota. Kun Jehovan tuomion määräaika koittaa, on liian myöhäistä. Siksi Jesaja sanoo: ”Hylätköön jumalaton tiensä ja vahinkoa aiheuttava mies ajatuksensa, ja palatkoon hän Jehovan luo, joka on hänelle armollinen, ja meidän Jumalamme luo, sillä hän antaa paljon anteeksi.” (Jesaja 55:7.)
21. Miten Israelin kansakunta ei ollut uskollinen sille julistukselle, jonka sen esi-isät antoivat?
21 Ilmaus ”palatkoon hän Jehovan luo” antaa ymmärtää, että niillä, joiden on tarpeen katua, on aiemmin ollut suhde Jumalaan. Ilmaus muistuttaa meitä siitä, että monet Jesajan profetian tämän osan piirteet täyttyivät ensin Babylonin juutalaisvangeissa. Satoja vuosia aiemmin vankien esi-isät julistivat päättäneensä totella Jehovaa ja sanoivat: ”Meistä on mahdotonta ajatella, että hylkäisimme Jehovan palvellaksemme muita jumalia.” (Joosua 24:16.) Historia osoittaa, että se, mitä oli ”mahdotonta ajatella”, kuitenkin tapahtui – toistuvasti! Jumalan kansa on Babylonin pakkosiirtolaisuudessa uskonpuutteensa vuoksi.
22. Miksi Jehova sanoo, että hänen ajatuksensa ja tiensä ovat korkeammat kuin ihmisten?
22 Mitä tapahtuu, jos he katuvat? Jehova lupaa Jesajan kautta ”antaa paljon anteeksi”. Ja hän lisää: ”’Sillä teidän ajatuksenne eivät ole minun ajatuksiani eivätkä minun tieni teidän teitänne’, lausuu Jehova. ’Sillä niin kuin taivaat ovat maata korkeammat, niin ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.’” (Jesaja 55:8, 9.) Jehova on täydellinen, ja hänen ajatuksensa ja tiensä ovat saavuttamattoman korkeat. Hän osoittaa armoakin paljon suuremmassa mitassa kuin me ihmiset voisimme koskaan toivoa osoittavamme. Ajattelehan: Kun me annamme anteeksi toiselle ihmiselle, syntinen antaa anteeksi syntiselle. Ymmärrämme, että ennemmin tai myöhemmin meidän on tarpeen saada anteeksi joltakin toiselta ihmiseltä. (Matteus 6:12.) Toisaalta vaikka Jehovan ei tarvitse koskaan saada anteeksi keneltäkään, hän itse antaa anteeksi ”paljon”! Hän on todellakin suuren rakkaudellisen huomaavaisuuden Jumala. Ja armollisuudessaan hän avaa taivaiden sulkuportit ja vuodattaa siunauksia niiden päälle, jotka palaavat hänen luokseen kaikesta sydämestään (Malakia 3:10).
Siunauksia Jehovan luo palaaville
23. Miten Jehova valaisee sitä, että hänen sanansa toteutuu varmasti?
23 Jehova lupaa kansalleen: ”Niin kuin rankkasade tulee alas taivaasta, ja lumi, eikä sinne palaa, vaan imeytyy maahan ja panee sen tuottamaan ja orastamaan ja antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, sellaiseksi osoittautuu sanani, joka suustani lähtee. Se ei palaa luokseni tyhjin toimin vaan on tekevä sen, mihin olen mieltynyt, ja menestyvä siinä, mitä varten olen lähettänyt sen.” (Jesaja 55:10, 11.) Kaikki, mitä Jehova sanoo, toteutuu varmasti. Aivan niin kuin taivaasta lankeava sade ja lumi täyttää tarkoituksensa imeytymällä maahan ja saamalla aikaan satoa, niin on Jehovan sanakin, joka lähtee hänen suustaan, täysin luotettava. Kun hän lupaa jotain, hän myös täyttää sen ehdottoman varmasti (4. Mooseksen kirja 23:19).
24, 25. Mitkä siunaukset odottavat niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia, jotka toimivat Jesajan välittämän sanoman mukaisesti?
24 Jos siis juutalaiset noudattavat niitä sanoja, jotka esitetään heille profeetallisesti Jesajan kautta, he saavat varmasti Jehovan lupaaman pelastuksen. Tämän vuoksi he tulevat tuntemaan suurta iloa. Jehova sanoo: ”Iloiten te lähdette ja rauhassa teitä tuodaan. Jopa vuoret ja kukkulat ilahtuvat teidän edessänne huutaen ilosta, ja kaikki kedon puutkin taputtavat käsiään. Orjantappuratiheikön tilalle nousee kataja. Polttavan nokkosen tilalle nousee myrttipuu. Ja se on tuleva Jehovalle maineikkaaksi, ajan hämärään asti pysyväksi merkiksi, jota ei karsita pois.” (Jesaja 55:12, 13.)
25 Vuonna 537 eaa. juutalaiset pakkosiirtolaiset tosiaan lähtevät Babylonista iloiten (Psalmit 126:1, 2). Saapuessaan Jerusalemiin he havaitsevat, että maa on orjantappuratiheikköjen ja polttavien nokkosten vallassa, onhan maa ollut autiona kymmeniä vuosia. Mutta kotimaahansa palannut Jumalan kansa voi nyt saada aikaan ihastuttavan muutoksen! Orjantappuroiden ja nokkosten tilalle tulee korkeita puita, esimerkiksi katajia ja myrttejä. Jehovan siunaus käy selvästi ilmi, sillä hänen kansansa palvelee häntä ”huutaen ilosta”. Näyttää siltä kuin itse maa iloitsisi.
26. Missä siunauksellisessa tilassa Jumalan kansa on nykyään?
26 Voidellut kristityt vapautettiin vuonna 1919 hengellisestä vankeudesta (Jesaja 66:8). Yhdessä muiden lampaiden suuren joukon kanssa he palvelevat nykyään iloiten Jumalaa hengellisessä paratiisissa. Vapaina babylonilaisen vaikutuksen rippeistäkin he ovat otollisessa tilassa, joka on tullut Jehovalle ”maineikkaaksi”. Heidän hengellinen hyvinvointinsa kirkastaa hänen nimeään ja saattaa hänet kunniaan tosi ennustusten Jumalana. Se, mitä Jehova on saanut aikaan heidän hyväkseen, osoittaa hänen jumalallisuutensa ja todistaa hänen uskollisuudestaan sanalleen ja armostaan katuville. Iloitkoon jokainen, joka jatkaa ’viinin ja maidon ostamista rahatta ja hinnatta’, hänen palvelemisestaan ikuisesti!
[Alaviitteet]
a Muinaisista babylonialaisista kaupankäyntiä koskevista asiakirjoista on löytynyt monia juutalaisia nimiä.
b Jeesus valvoo edelleen opetuslasten tekemistä (Ilmestys 14:14–16). Kristityt miehet ja naiset pitävät häntä nykyään seurakunnan Päänä (1. Korinttilaisille 11:3). Lisäksi Jumalan määräaikana Jeesus toimii ”johtajana ja käskijänä” vielä yhdellä tavalla, kun hän johtaa ratkaisutaistelua Jumalan vihollisia vastaan Harmagedonin sodassa (Ilmestys 19:19–21).
[Kuva s. 234]
Hengellisesti janoisia juutalaisia kehotetaan ’tulemaan veden ääreen’ ja ’ostamaan viiniä ja maitoa’
[Kuva s. 239]
Jeesus osoittautui ”johtajaksi ja käskijäksi” kansallisille ryhmille
[Kuvat s. 244, 245]
”Hylätköön jumalaton tiensä”