Kahdeksas luku
Jehova Jumala on pyhässä temppelissään
1, 2. a) Milloin profeetta Jesaja saa temppelinäyn? b) Miksi kuningas Ussia menetti Jehovan suosion?
”MUTTA kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Jehovan istumassa ylhäisellä ja korotetulla valtaistuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.” (Jesaja 6:1.) Näillä profeetan sanoilla alkaa Jesajan kirjan kuudes luku. On vuosi 778 eaa.
2 Ussian 52-vuotinen hallituskausi Juudan kuninkaana oli pääosin loistava menestys. Koska hän teki ”sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä”, Jumala tuki hänen hankkeitaan sodankäynnin, rakentamisen ja maatalouden alalla. Mutta hänen menestyksensä koitui myös hänen turmiokseen. Lopulta hänen sydämensä tuli pöyhkeäksi, ”niin että hän toimi uskottomasti Jehovaa, Jumalaansa, kohtaan ja meni Jehovan temppeliin polttamaan suitsuketta”. Koska Ussia teki tämän julkean teon ja raivostui häntä moittineille papeille, hän kuoli spitaalisena. (2. Aikakirja 26:3–22.) Näihin aikoihin Jesaja alkoi palvella profeettana.
3. a) Näkeekö Jesaja kirjaimellisesti Jehovan? Selitä. b) Mitä Jesaja näkee ja miksi?
3 Meille ei kerrota, missä Jesaja on nähdessään näyn. Hän ei kuitenkaan kirjaimellisesti näe Kaikkivaltiasta, vaan hänen silmiensä edessä on selvästikin näky, sillä ”kukaan ihminen ei ole milloinkaan nähnyt Jumalaa” (Johannes 1:18; 2. Mooseksen kirja 33:20). Silti näynkin näkeminen Luojasta, Jehovasta, on kunnioittavaa pelkoa herättävä kokemus. Hän istuu ylhäisellä valtaistuimella, mikä kuvaa sitä, että hän on ikuinen Kuningas ja Tuomari. Tässä on siis Kaikkeuden Hallitsija ja kaiken oikeudenmukaisen ja laillisen hallitsemisen Lähde! Hänen pitkän, poimuilevan vaatteensa liepeet täyttävät temppelin. Jesaja kutsutaan palvelemaan profeettana, jotta hän tuottaisi ylistystä Jehovan suvereenille vallalle ja oikeudenmukaisuudelle. Tätä silmällä pitäen hän saa näyn Jumalan pyhyydestä.
4. a) Miksi on käytettävä vertauskuvia, kun Jehovaa kuvaillaan näyssä ja Raamatussa? b) Mitä Jehovasta saadaan tietää Jesajan näyssä?
4 Jesaja ei kuvaile näyssään Jehovan ulkonäköä, mikä on erona niihin näkyihin, joista Hesekiel, Daniel ja Johannes kertoivat. Kaikki nämä kertomukset poikkeavat toisistaan sen suhteen, mitä taivaassa nähdään. (Hesekiel 1:26–28; Daniel 7:9, 10; Ilmestys 4:2, 3.) On kuitenkin pidettävä mielessä näiden näkyjen luonne ja tarkoitus. Ne eivät ole kirjaimellisia kuvauksia Jehovan läsnäolosta. Fyysinen silmä ei voi nähdä henkimaailmaan, eikä rajallinen ihmismieli voi käsittää sitä. Siksi tiedot, jotka näyissä on määrä välittää, esitetään käsitteillä, jotka ovat ihmisille tuttuja (vrt. Ilmestys 1:1). Jesajan näyssä ei ole tarpeen kuvailla Jumalan ulkonäköä. Näky kertoo Jesajalle, että Jehova on pyhässä temppelissään ja että hän on pyhä ja hänen tuomionsa ovat puhtaita.
Serafit
5. a) Keitä ovat serafit, ja mitä tämä sana tarkoittaa? b) Miksi serafit peittävät kasvonsa ja jalkansa?
5 Kuuntele! Jesaja jatkaa: ”Serafeja seisoi hänen yläpuolellaan. Kullakin oli kuusi siipeä. Kahdella he peittivät kasvonsa ja kahdella he peittivät jalkansa ja kahdella he lensivät.” (Jesaja 6:2.) Jesajan 6. luku on Raamatussa ainoa kohta, jossa puhutaan serafeista. Nämä ovat selvästikin Jehovaa palvelevia enkeliluomuksia, joilla on hyvin merkittäviä etuja ja joita pidetään erittäin suuressa arvossa, sillä heidät on asetettu Jehovan taivaallisen valtaistuimen ympärille. Toisin kuin ylpeä kuningas Ussia he ovat asemassaan kaikessa nöyryydessä ja vaatimattomuudessa. He peittävät yhdellä siipiparilla kasvonsa, koska he ovat taivaallisen Suvereenin läsnäolossa, ja yhdellä jalkansa kunnioituksesta tätä pyhää paikkaa kohtaan. Koska he ovat lähellä Kaikkeuden Suvereenia, he tekevät itsensä mahdollisimman huomaamattomiksi, jotta huomio ei kääntyisi pois Jumalan henkilökohtaisesta kunniasta. Sana ”serafit” tarkoittaa ’tulisia’ tai ’palavia’, mikä antaa ymmärtää, että he säteilevät kirkkautta, mutta he kätkevät kasvonsa Jehovan vielä suuremmalta loisteelta ja kirkkaudelta.
6. Mikä on serafien asema Jehovaan nähden?
6 Kolmannella siipiparilla serafit lentävät ja epäilemättä pysyttelevät ilmassa eli ’seisovat’ paikoillaan (vrt. 5. Mooseksen kirja 31:15). Professori Franz Delitzsch sanoo niiden paikasta: ”Serafit eivät tosiaan olleet valtaistuimella istuvan Persoonan pään yläpuolella, vaan he pysyttelivät ilmassa Hänen pitkän vaatteensa yläpuolella, joka täyttää salin.” (Commentary on the Old Testament.) Tämä tuntuu järkevältä. He ’seisovat yläpuolella’, eivät Jehovaa ylempinä, vaan hänen palvelijoinaan, valmiina toteuttamaan hänen käskynsä kuuliaisesti.
7. a) Mikä tehtävä serafeilla on suoritettavana? b) Miksi serafit julistavat Jumalan pyhyyttä kolme kertaa?
7 Kuuntelehan nyt noita etuoikeutettuja serafeja! ”He huusivat toinen toiselleen ja sanoivat: ’Pyhä, pyhä, pyhä on armeijoiden Jehova. Koko maan täyteys on hänen kunniaansa.’” (Jesaja 6:3.) Heidän tehtävänään on huolehtia siitä, että Jehovan pyhyyttä julistetaan ja hänelle annetaan kunnia koko kaikkeudessa, josta maapallo on osa. Hänen kunniansa näkyy kaikessa, mitä hän on luonut, ja pian kaikki maan asukkaat havaitsevat sen. (4. Mooseksen kirja 14:21; Psalmit 19:1–3; Habakuk 2:14.) Kolminkertainen julistus ”pyhä, pyhä, pyhä” ei todista kolminaisuuden puolesta. Sen sijaan se on Jumalan pyhyyden kolminkertainen korostus. (Vrt. Ilmestys 4:8.) Jehova on pyhänä ylivertainen.
8. Mitä serafien julistuksista on seurauksena?
8 Vaikka serafien määrää ei mainita, valtaistuimen lähellä saattaa olla serafiryhmiä. Soinnukkaasti laulaen he julistavat toistuvasti yksi toisensa perään Jumalan pyhyyttä ja kunniaa. Mitä tästä havaitaan olevan seurauksena? Kuuntele jälleen, kun Jesaja jatkaa: ”Kynnysten tapit alkoivat vapista huutajan äänestä, ja huone tuli vähitellen täyteen savua.” (Jesaja 6:4.) Raamatussa savu tai pilvi on usein näkyvä todiste Jumalan läsnäolosta (2. Mooseksen kirja 19:18; 40:34, 35; 1. Kuninkaiden kirja 8:10, 11; Ilmestys 15:5–8). Se on merkkinä kirkkaudesta, jota me ihmiset emme voi lähestyä.
Arvoton puhdistetaan
9. a) Miten näky vaikuttaa Jesajaan? b) Miten Jesaja on kuningas Ussian ilmiselvä vastakohta?
9 Näky Jehovan valtaistuimesta vaikuttaa syvästi Jesajaan. Hän kertoo: ”Minä sanoin: ’Voi minua! Minähän olen kuin vaiennettu, sillä minä olen huuliltani epäpuhdas mies ja minä asun huuliltaan epäpuhtaan kansan keskuudessa; silmänihän ovat nähneet Kuninkaan, armeijoiden Jehovan!’” (Jesaja 6:5.) Jesaja on kuningas Ussian jyrkkä vastakohta! Ussia otti itselleen voideltujen pappien aseman ja tunkeutui julkeasti temppelin pyhään osastoon. Vaikka Ussia näki kultaiset lampunjalat, kultaisen suitsutusalttarin ja ”Läsnäolon leivän” pöydät, hän ei nähnyt Jehovan hyväksyviä kasvoja eikä hän saanut mitään erikoistehtävää häneltä (1. Kuninkaiden kirja 7:48–50, engl. viitelaitoksen alaviite). Jesaja taas ei sivuuta pappeja eikä tunkeudu temppeliin. Silti hän näkee näyn, jossa Jehova on pyhässä temppelissään, ja hänellä on kunnia saada tehtävä suoraan Jumalalta. Vaikka serafit eivät rohkene katsoa valtaistuimella istuvaa temppelin Herraa, Jesajan annetaan näyssä katsoa ”Kuningasta, armeijoiden Jehovaa”!
10. Miksi näky herättää Jesajassa pelkoa?
10 Kun Jesaja tajuaa, miten suuri ero on Jumalan pyhyyden ja hänen oman syntisyytensä välillä, hän tuntee itsensä hyvin epäpuhtaaksi. Pelon vallassa hän luulee kuolevansa (2. Mooseksen kirja 33:20). Hän kuulee serafien ylistävän Jumalaa puhtain huulin, mutta hänen omat huulensa ovat epäpuhtaat ja niitä tahraa vielä lisää sen kansan huulten epäpuhtaus, jonka keskuudessa hän asuu ja jonka puhetta hän kuulee. Jehova on pyhä, ja hänen palvelijoittensa on heijastettava tuota ominaisuutta (1. Pietarin kirje 1:15, 16). Vaikka Jesaja on jo valittu Jumalan edustajaksi, hän järkyttyy tajutessaan syntisen tilansa eikä hänellä ole loistoisan ja pyhän Kuninkaan edustajalle sopivia puhtaita huulia. Miten taivaassa suhtaudutaan tähän?
11. a) Mitä yksi serafeista tekee, ja mitä tämä teko kuvaa? b) Miten sen miettiminen, mitä serafi sanoo Jesajalle, auttaa meitä, kun tunnemme itsemme arvottomiksi palvelemaan Jumalaa?
11 Sen sijaan että serafit ajaisivat vähäisen Jesajan pois Jehovan läsnäolon edestä, he auttavat häntä. Kertomus sanoo: ”Silloin yksi serafeista lensi luokseni, ja hänen kädessään oli hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä alttarilta. Sitten hän kosketti suutani ja sanoi: ’Katso! Tämä on koskettanut huuliasi, ja erheesi on poistunut, ja sinun syntisi sovitetaan.’” (Jesaja 6:6, 7.) Tulella on kuvaannollisessa mielessä kyky puhdistaa. Kun serafi panee alttarin pyhästä tulesta otetun hehkuvan hiilen Jesajan huulille, hän vakuuttaa Jesajalle, että tämän synnit on sovitettu siinä määrin kuin on tarpeellista, jotta tämä voi saada Jumalan suosion ja hänelle voidaan antaa tehtävä. Miten rauhoittava ajatus tämä onkaan meidän kannaltamme! Mekin olemme syntisiä emmekä ole arvollisia lähestymään Jumalaa. Meidät on kuitenkin lunastettu Jeesuksen lunastusuhrin ansiosta ja voimme saada Jumalan suosion ja lähestyä häntä rukouksessa (2. Korinttilaisille 5:18, 21; 1. Johanneksen kirje 4:10).
12. Minkä alttarin Jesaja näkee, ja miten tuli vaikuttaa?
12 ”Alttarin” mainitseminen muistuttaa jälleen siitä, että kyseessä on näky (vrt. Ilmestys 8:3; 9:13). Jerusalemin temppelissä oli kaksi alttaria. Aivan kaikkeinpyhimmän esiripun edessä oli pieni suitsutusalttari, ja pyhäkön sisäänkäynnin edustalla oli suuri uhrialttari, jolla paloi aina tuli. (3. Mooseksen kirja 6:12, 13; 16:12, 13.) Nämä maalliset alttarit olivat kuitenkin esikuvia suuremmista asioista (Heprealaisille 8:5; 9:23; 10:5–10). Kun kuningas Salomo vihki temppeliä, alttarilla olevan polttouhrin kulutti taivaasta langennut tuli (2. Aikakirja 7:1–3). Nyt taivaalliselta tosi alttarilta peräisin oleva tuli poistaa Jesajan huulien epäpuhtauden.
13. Minkä kysymyksen Jehova esittää, ja kenet hän sisällyttää sanaan ”me”?
13 Kuunnellaanpa Jesajan kanssa. ”Minä kuulin Jehovan äänen sanovan: ’Kenet minä lähetän, ja kuka menee meidän puolestamme?’ Niin minä sanoin: ’Tässä minä olen! Lähetä minut.’” (Jesaja 6:8.) Jesajan odotetaan selvästikin vastaavan Jehovan esittämään kysymykseen, sillä näyssä ei esiinny muita ihmisprofeettoja. Jesajalle esitetään aivan selvästi kutsu ryhtyä Jehovan sanansaattajaksi. Mutta miksi Jehova kysyy: ”Kuka menee meidän puolestamme?” Siirtyessään käyttämään monikollista pronominia ”me” yksiköllisen persoonapronominin ”minä” sijasta Jehova sisällyttää siihen ainakin yhden persoonan itsensä lisäksi. Kenet? Eikö vain ainosyntyisen Poikansa, josta tuli myöhemmin ihminen Jeesus Kristus? Kyseessä oli todellakin sama Poika, jolle Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme.” (1. Mooseksen kirja 1:26; Sananlaskut 8:30, 31.) Jehovan vierellä taivaallisessa hovissa on hänen ainosyntyinen Poikansa (Johannes 1:14).
14. Mitä Jesaja vastaa Jehovan kutsuun, ja millainen esimerkki hän on meille?
14 Jesaja reagoi empimättä! Hän vastaa heti riippumatta siitä, mikä olisi sanoman sisältö: ”Tässä minä olen! Lähetä minut.” Hän ei myöskään kysy, mitä etua hän saisi tehtävän vastaanottamisesta. Hänen alttiutensa on erinomainen esimerkki kaikille Jumalan nykyisille palvelijoille, joiden tehtävänä on saarnata ’valtakunnan hyvää uutista koko asutussa maassa’ (Matteus 24:14). He pysyvät Jesajan tavoin uskollisesti tehtävässään ja antavat ”todistuksen kaikille kansakunnille” yleisestä vastaanottamattomuudesta huolimatta. He menevät Jesajan lailla eteenpäin luottavaisina, koska he tietävät, että he ovat saaneet valtuutuksensa korkeimmasta lähteestä.
Jesajan tehtävä
15, 16. a) Mitä Jesajan on määrä sanoa ”tälle kansalle”, ja miten se tulee suhtautumaan? b) Johtuuko kansan reaktio siitä, että Jesajassa on vikaa? Selitä.
15 Jehova esittää nyt pääpiirteissään, mitä Jesajan on sanottava ja millainen tulee olemaan vastaanotto: ”Mene, ja sinun on sanottava tälle kansalle: ’Kuulkaa yhä uudelleen, mutta älkää ymmärtäkö, ja nähkää yhä uudelleen, mutta älkää saako tietoa.’ Paaduta tämän kansan sydän ja koveta heidän korvansa ja liimaa heidän silmänsä umpeen, jotta he eivät näkisi silmillään eivätkä kuulisi korvillaan eikä heidän oma sydämensä ymmärtäisi ja jotta he eivät tosiaan kääntyisi takaisin ja hankkisi parannusta itselleen.” (Jesaja 6:9, 10.) Merkitseekö tämä sitä, että Jesajan on oltava töykeä, tahditon ja torjuva juutalaisia kohtaan, jotta heidän ja Jehovan välinen ristiriita säilyisi? Ei missään tapauksessa! Nämä ovat Jesajan omaan kansaan kuuluvia ihmisiä, joiden kanssa hän tuntee yhteenkuuluvuutta. Sen sijaan Jehovan sanat osoittavat, miten kansa suhtautuu hänen sanomaansa, täyttipä Jesaja tehtävänsä kuinka uskollisesti tahansa.
16 Vika on kansassa. Jesaja on puhuva heille ”yhä uudelleen”, mutta he eivät ota sanomaa vastaan eivätkä hanki ymmärrystä. Enemmistö heistä tulee olemaan itsepäisiä ja vastaanottamattomia, aivan kuin he olisivat täysin sokeita ja kuuroja. Menemällä yhä uudestaan heidän luokseen Jesaja antaa ”tämän kansan” osoittaa, että he eivät halua ymmärtää. Käy ilmi, että he sulkevat mielensä ja sydämensä Jesajan heille tuomalta sanomalta – Jumalan sanomalta. Kuinka hyvin tämä pitääkään paikkansa nykypäivän ihmisistä! Kovin monet kieltäytyvät kuuntelemasta Jehovan todistajia, kun nämä saarnaavat Jumalan tulevan valtakunnan hyvää uutista.
17. Kun Jesaja kysyy ”Kuinka kauan?”, mihin hän viittaa?
17 Jesaja on huolissaan: ”Tähän minä sanoin: ’Kuinka kauan, oi Jehova?’ Niin hän sanoi: ’Kunnes kaupungit sortuvat raunioiksi ja ovat vailla asukasta ja talot ovat vailla ihmistä ja maa rappeutuu autioksi ja Jehova poistaa ihmiset kauas ja autioitus tulee hyvin laajaksi keskellä maata.’” (Jesaja 6:11, 12.) Kysyessään ”Kuinka kauan?” Jesaja ei halua tietää, kuinka kauan hänen on saarnattava vastaanottamattomalle kansalle. Hän on sen sijaan huolissaan kansasta ja tiedustelee, kuinka kauan sen huono hengellinen tila jatkuu ja kuinka kauan Jehovan nimeä häpäistään maan päällä (ks. Psalmit 74:9–11). Kuinka kauan siis tämä mieletön tilanne jatkuu?
18. Mihin asti kansan huono hengellinen tila jatkuu, ja näkeekö Jesaja profetian koko täyttymyksen?
18 Valitettavasti Jehovan vastaus osoittaa, että kansan huono hengellinen tila jatkuu siihen asti, kun toteutuvat täysin ne Jumalan liitossa esitetyt seuraukset, jotka aiheutuvat tottelemattomuudesta häntä kohtaan (3. Mooseksen kirja 26:21–33; 5. Mooseksen kirja 28:49–68). Kansakunta joutuu perikatoon, ihmiset karkotetaan, ja maa autioituu. Jesaja ei tule näkemään Jerusalemin ja sen temppelin tuhoa, jonka Babylonian armeija aiheuttaa vuonna 607 eaa., vaikka hän profetoi yli 40 vuotta aina kuningas Ussian pojanpojanpojan Hiskian hallituskaudelle asti. Silti Jesaja pysyy uskollisesti tehtävässään kuolemaansa saakka, jolloin tuohon kansalliseen onnettomuuteen on aikaa yli sata vuotta.
19. Vaikka kansa kaadetaan kuin puu, mitä Jumala vakuuttaa Jesajalle?
19 Tuho, jonka vuoksi Juuda ”rappeutuu autioksi”, tulee varmasti, mutta tilanne ei ole täysin toivoton (2. Kuninkaiden kirja 25:1–26). Jehova vakuuttaa Jesajalle: ”Siinä on vielä kymmenesosa, ja sen täytyy jälleen joutua poltettavaksi kuin suuri puu ja kuin jyhkeä puu, joista kaadettaessa jää kanto; sen kanto on pyhä siemen.” (Jesaja 6:13.) ”Kymmenesosa, – – pyhä siemen”, jää jäljelle kuin kanto jyhkeästä puusta, joka kaadetaan. Epäilemättä tämä vakuutus lohduttaa Jesajaa: hänen kansansa keskuudessa tulee olemaan pyhä jäännös. Vaikka kansakunta poltetaan uudelleen kuin polttoaineeksi kaadettava suuri puu, Israelin kuvaannollisen puun elintärkeä kanto jää jäljelle. Se on siemen (eli jälkeläiset), joka on Jehovalle pyhä. Aikanaan se jälleen versoo ja puu kasvaa uudelleen (vrt. Job 14:7–9; Daniel 4:26).
20. Miten Jesajan profetian loppuosa täyttyi ensimmäisen kerran?
20 Kävikö profetia toteen? Kyllä kävi. Seitsemänkymmentä vuotta Juudan maan autioittamisen jälkeen Jumalaa pelkäävä jäännös palasi Babylonin pakkosiirtolaisuudesta. Se rakensi uudelleen temppelin ja kaupungin ja ennallisti maahan tosi palvonnan. Juutalaisten ennallistaminen heidän Jumalalta saatuun kotimaahansa mahdollisti sen, että tämä profetia, jonka Jehova antoi Jesajalle, täyttyisi uudestaan. Millä tavalla? (Esra 1:1–4.)
Muita täyttymyksiä
21–23. a) Keissä Jesajan profetia täyttyi ensimmäisellä vuosisadalla ja miten? b) Mikä oli ”pyhä siemen” ensimmäisellä vuosisadalla, ja miten se säästyi tuholta?
21 Jesajan tehtävä profeettana oli esikuva siitä työstä, jota Messias, Jeesus Kristus, tekisi kahdeksansataa vuotta myöhemmin (Jesaja 8:18; 61:1, 2; Luukas 4:16–21; Heprealaisille 2:13, 14). Vaikka Jeesus oli Jesajaa suurempi, hän oli yhtä altis, kun hänen taivaallinen Isänsä halusi lähettää hänet, ja sanoi: ”Katso! Olen tullut tekemään sinun tahtosi.” (Heprealaisille 10:5–9; Psalmit 40:6–8.)
22 Jesajan tavoin Jeesus suoritti hänelle määrätyn tehtävän uskollisesti ja sai samanlaisen vastaanoton. Jeesuksen ajan juutalaiset eivät olleet yhtään sen halukkaampia ottamaan sanomaa vastaan kuin ne, joille profeetta Jesaja saarnasi (Jesaja 1:4). Jeesus käytti palveluksessaan kuvauksia. Siksi hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä: ”Minkä vuoksi sinä puhut heille kuvauksin?” Jeesus vastasi: ”Teidän on suotu ymmärtää taivasten valtakunnan pyhät salaisuudet, mutta noiden ihmisten ei ole suotu. Tämän vuoksi minä puhun heille kuvauksin, koska katsoessaan he katsovat turhaan ja kuullessaan he kuulevat turhaan eivätkä tajua merkitystä, ja heissä täyttyy Jesajan profetia, joka sanoo: ’Kuulemalla te kuulette, mutta ette suinkaan tajua merkitystä, ja katsomalla te katsotte, mutta ette suinkaan näe. Sillä tämän kansan sydän on paatunut, ja korvillaan he ovat kuulleet osoittamatta vastakaikua, ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät koskaan näkisi silmillään eivätkä kuulisi korvillaan eivätkä tajuaisi merkitystä sydämellään eivätkä kääntyisi takaisin enkä minä parantaisi heitä.’” (Matteus 13:10, 11, 13–15; Markus 4:10–12; Luukas 8:9, 10.)
23 Lainatessaan Jesajaa Jeesus osoitti, että tuo profetia täyttyi hänen aikanaan. Kansalla oli kokonaisuutena samanlainen sydämen asenne kuin Jesajan ajan juutalaisilla. He tekivät itsensä kuuroiksi ja sokeiksi hänen sanomalleen ja niin ikään kohtasivat tuhon (Matteus 23:35–38; 24:1, 2). Näin kävi, kun kenraali Tituksen johtamat Rooman sotajoukot hyökkäsivät Jerusalemia vastaan vuonna 70 ja hävittivät kaupungin ja sen temppelin maan tasalle. Jotkut olivat kuitenkin kuunnelleet Jeesusta, ja heistä oli tullut hänen opetuslapsiaan. Jeesus julisti heidät ”onnellisiksi” (Matteus 13:16–23, 51). Hän oli kertonut heille, että kun he näkisivät ”Jerusalemin leiriytyneiden armeijoiden ympäröimänä”, heidän pitäisi alkaa ”paeta vuorille” (Luukas 21:20–22). Tällä tavoin ”pyhä siemen”, joka oli osoittanut uskoa ja josta oli muodostettu hengellinen kansakunta, ”Jumalan Israel”, pelastui (Galatalaisille 6:16).a
24. Miten Paavali sovelsi Jesajan profetiaa, ja mitä se osoittaa?
24 Apostoli Paavali oli noin vuonna 60 kotiarestissa Roomassa. Hän piti siellä kokouksen ”juutalaisten huomattavimpien miesten” ja joidenkuiden muiden kanssa ja ’todisti heille perusteellisesti Jumalan valtakunnasta’. Kun monet eivät ottaneet vastaan Paavalin sanomaa, hän selitti, että se täytti Jesajan profetian. (Apostolien teot 28:17–27; Jesaja 6:9, 10.) Jeesuksen opetuslapsilla oli näin ollen samanlainen tehtävä kuin Jesajalla.
25. Mitä Jumalan nykyiset todistajat ovat havainneet, ja mitä voidaan sanoa heidän suhtautumisestaan?
25 Myös nykyiset Jehovan todistajat ovat havainneet, että Jehova Jumala on pyhässä temppelissään (Malakia 3:1). He sanovat Jesajan tavoin: ”Tässä minä olen! Lähetä minut.” He kaiuttavat innokkaasti varoitussanomaa tämän pahan asiainjärjestelmän lähestyvästä lopusta. Mutta kuten Jeesus osoitti, suhteellisen harvat avaavat silmänsä ja korvansa voidakseen nähdä ja kuulla sekä pelastua (Matteus 7:13, 14). Onnellisia ovat tosiaan ne, jotka taivuttavat sydämensä kuuntelemaan ja ’hankkivat parannusta itselleen’! (Jesaja 6:8, 10.)
[Alaviite]
a Vastaukseksi juutalaisten kapinaan Cestius Galluksen johtamat Rooman joukot piirittivät Jerusalemin vuonna 66 ja tunkeutuivat kaupunkiin aina temppelin muureille asti. Sitten ne vetäytyivät, mikä antoi Jeesuksen opetuslapsille tilaisuuden paeta Perean vuoristoon ennen kuin roomalaiset palasivat vuonna 70.
[Kuva s. 94]
”Tässä minä olen! Lähetä minut”
[Kuva s. 97]
”Kunnes kaupungit sortuvat raunioiksi ja ovat vailla asukasta”