Lukijoiden kysymyksiä
Koska Jeesus polveutui sekä Iisaista että Daavidista, niin miksi häntä kutsutaan esi-isiensä Iisain ja Daavidin ”juureksi”?
Puun tai kasvin juuren ajatellaan tavallisesti olevan olemassa ennen runkoa tai oksia. Näyttäisi sen vuoksi siltä, että Iisaita (tai hänen poikaansa Daavidia) sanottaisiin juureksi, josta Jeesus lopulta polveutui. Jesajan 11:10:ssä ennustettiin kuitenkin, että tuleva Messias olisi ”Iisain juuri”, ja Roomalaiskirjeen 15:12:ssa tämä ennustus sovelletaan Jeesukseen Kristukseen. Myöhemmin Ilmestyksen 5:5:ssä häntä sanottiin ”Leijonaksi, joka on Juudan sukukunnasta, Daavidin juureksi”. Näihin nimiin on syynsä.
Raamatussa kasveista, kuten puusta, puhutaan usein kuvaannollisesti. Se johtuu toisinaan siitä, että kun siemen on itänyt ja alkanut kasvaa, juuret kehittyvät ennen haaroja, oksia ja hedelmiä, joita juuret kannattavat. Esimerkiksi Jesajan 37:31:ssä sanotaan: ”Juudan heimon pelastuneet, jotka ovat jäljelle jääneet, tekevät taas juurta alaspäin ja hedelmää ylöspäin.” (Job 14:8, 9; Jesaja 14:29.)
Juuren mahdollinen vioittuminen vaikuttaa puun koko muuhun osaan (vrt. Matteus 3:10; 13:6). Malakia kirjoittikin osuvasti: ”Heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa.” (Malakia 4:1.) Merkitys on selvä: täydellinen tuho. Vanhemmat (juuret) tuhottaisiin samoin kuin heidän jälkeläisensä (oksat).a Tämä korostaa sitä vastuuta, joka vanhemmilla on alaikäisistä lapsistaan; näiden pysyvästä tulevaisuudesta voitaisiin päättää sen perusteella, millainen asema heidän vanhemmillaan on Jumalan edessä (1. Korinttolaisille 7:14).
Jesajan 37:31:ssä ja Malakian 4:1:ssä käytetty kieli johtuu siitä, että haarat (ja oksien hedelmät) saavat elämänsä juuresta. Tässä on avain sen ymmärtämiseen, miten Jeesus on ”Iisain juuri” ja ”Daavidin juuri”.
Lihallisesti ajatellen Iisai ja Daavid olivat Jeesuksen esi-isiä; he olivat juuret, hän oli verso eli haara. Jesajan 11:1:ssä tulevasta Messiaasta sanotaan: ”Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa.” Myös Ilmestyksen 22:16:ssa Jeesus sanoo itseään ”Daavidin – – jälkeläiseksi”. Mutta hän nimittää itseään myös ”Daavidin juureksi”. Miksi?
Jeesus on Iisain ja Daavidin ”juuri” muun muassa siten, että hänen kauttaan heidän sukuhaaransa säilyy. Kukaan ei voi nykyään todistaa kuuluvansa Leevin, Daanin eikä edes Juudan sukukuntaan, mutta voimme olla varmoja siitä, että Iisain ja Daavidin sukuhaara ei ole sammunut, koska Jeesus on elossa taivaassa (Matteus 1:1–16; Roomalaisille 6:9).
Jeesus on lisäksi saanut aseman taivaallisena Kuninkaana (Luukas 1:32, 33; 19:12, 15; 1. Korinttolaisille 15:25). Tämä vaikuttaa hänen suhteeseensa jopa hänen esi-isiinsä. Daavid sanoi Jeesusta profeetallisesti Herrakseen (Psalmit 110:1; Apostolien teot 2:34–36).
Lopuksi Jeesus Kristus on valtuutettu toimimaan Tuomarina. Tulevan tuhatvuotisen Valtakunnan aikana Jeesuksen uhrin hyödyt ulotetaan koskemaan myös Iisaita ja Daavidia. Heidän elämänsä maan päällä tulee silloin riippumaan Jeesuksesta, joka tulee toimimaan heidän ”Iankaikkisena isänään” (Jesaja 9:5).
Vaikka Jeesus polveutuikin Iisain ja Daavidin sukuhaarasta, niin se, mitä hänestä on tullut ja mitä hän vielä tulee tekemään, antaa siis perusteen kutsua häntä ”Iisain juureksi” ja ”Daavidin juureksi”.
[Alaviitteet]
a Muinaisessa foinikialaisessa hautakirjoituksessa käytetään samanlaista kieltä. Jokaisesta, joka hautapaikan avaa, sanotaan: ”Älköön heillä olko juurta alapuolella eikä hedelmää yläpuolella!” (Vetus Testamentum huhtikuu 1961.)
[Kuvan lähdemerkintä s. 31]
Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.