Kahdeksastoista luku

Opetuksia uskottomuudesta

Jesaja 22:1–25

1. Miltä piiritetyssä kaupungissa oleminen on saattanut muinoin tuntua?

KUVITTELE, millaista muinoin oli olla piiritetyssä kaupungissa. Muurien ulkopuolella on vihollinen, väkevä ja armoton. Tiedät, että sen edessä on jo kukistunut muita kaupunkeja. Nyt se on päättänyt vallata ja ryöstää sinun kotikaupunkisi sekä raiskata ja tappaa sen asukkaita. Vihollisen sotajoukot ovat aivan liian voimakkaat, jotta niitä vastaan voisi käydä avoimeen taisteluun; voit vain toivoa, että kaupungin muurit pitävät ne loitolla. Kun katsot muurin yli, voit nähdä vihollisen tuomat piiritystornit. Sillä on myös heittokoneita, joilla voi singota kivenjärkäleitä suojavarustusten murskaamiseksi. Näet vihollisen muurinmurtajat ja rynnäkköportaat, sen jousimiehet ja sotavaunut sekä joukoittain sen sotilaita. Miten kauhistuttava näky!

2. Milloin Jesajan 22. luvussa kuvailtu piiritys tapahtuu?

² Jesajan 22. luvussa kerrotaan tällaisesta piirityksestä: Jerusalemin piirityksestä. Milloin tämä tapahtuu? On vaikea osoittaa mitään nimenomaista piiritystä, jossa kaikki kuvaillut piirteet täyttyisivät. Nähtävästi profetia on parasta ymmärtää yleiskuvauksena Jerusalemia kohtaavista eri piirityksistä, yleisenä varoituksena siitä, mitä on edessä.

3. Miten Jerusalemin asukkaat suhtautuvat Jesajan kuvailemaan piiritykseen?

³ Mitä Jerusalemin asukkaat tekevät kohdatessaan Jesajan kuvaileman piirityksen? Huutavatko he Jumalan liittokansana Jehovan puoleen, jotta hän pelastaisi heidät? Eivät. Heidän asenteensa on hyvin epäviisas, samanlainen kuin monilla, jotka väittävät nykyään palvovansa Jumalaa.

Piiritetty kaupunki

4. a) Mikä on ”näkylaakso”, ja miksi sille on annettu tämä nimi? b) Millainen on Jerusalemin asukkaiden hengellinen tila?

⁴ Jesajan 21. luvun kolme tuomiosanomaa alkoivat kukin sanalla ”julistus” (Jesaja 21:1, 11, 13). Luku 22 alkaa samalla tavalla: ”Julistus näkylaaksosta: Mikä sinun oikein on, kun olet noussut kaikkinesi katoille?” (Jesaja 22:1.) ”Näkylaakso” viittaa Jerusalemiin. Vaikka kaupunki sijaitseekin korkealla paikalla, sitä sanotaan laaksoksi, koska sen ympärillä on vielä korkeampia vuoria. Se yhdistetään ’näkyyn’, koska Jumala antaa siellä monia näkyjä ja ilmestyksiä. Tästä syystä kaupungin asukkaiden pitäisi ottaa Jehovan sanoista vaari. Mutta he ovat jättäneet hänet huomiotta ja harhautuneet väärään palvontaan. Kaupunkia piirittävä vihollinen on väline, jonka avulla Jumalan tuomio pannaan täytäntöön hänen uppiniskaiselle kansalleen (5. Mooseksen kirja 28:45, 49, 50, 52).

5. Mikä on todennäköisesti syynä siihen, että ihmiset nousevat katoilleen?

⁵ Huomaa, että Jerusalemin asukkaat ovat ’nousseet kaikkineen talojensa katoille’. Israelilaisten taloissa oli muinoin tasakatto, ja perheet kokoontuivat sinne usein. Jesaja ei kerro, miksi he tällä kertaa toimivat näin, mutta hänen sanansa ilmaisevat paheksuntaa. He ovat siis luultavasti menneet katoille kääntyäkseen väärien jumaliensa puoleen. Heillä on tapana toimia näin niinä vuosina, jotka edeltävät vuonna 607 eaa. tapahtuvaa Jerusalemin tuhoa. (Jeremia 19:13; Sefanja 1:5.)

6. a) Millaiset olot vallitsevat Jerusalemissa? b) Miksi jotkut riemuitsevat, mutta mitä on edessä?

⁶ Jesaja jatkaa: ”Sinä olit täynnä kohinaa, kuohuva kaupunki, riemuitseva kaupunki. Surmattusi eivät ole miekalla surmattuja eivätkä taistelussa kuolleita.” (Jesaja 22:2.) Kaupunkiin on kerääntynyt joukoittain ihmisiä, ja se kohisee. Kaduilla ihmiset ovat äänekkäitä ja pelokkaita. Mutta jotkut riemuitsevat, ehkä siksi, että he tuntevat olonsa turvalliseksi tai uskovat vaaran menevän ohi.a On kuitenkin typerää riemuita tällaisena aikana. Monet kaupungissa olevista kuolevat paljon julmemmalla tavalla kuin miekaniskusta. Piiritettyyn kaupunkiin ei saada elintarvikkeita ulkopuolelta. Kaupungin varastot hupenevat. Ihmisten nälkiintyminen ja ahtaat olot aiheuttavat epidemioita. Niinpä monet kuolevat Jerusalemissa nälkään ja ruttoon. Näin käy sekä vuonna 607 eaa. että vuonna 70 ya. (2. Kuninkaiden kirja 25:3; Valituslaulut 4:9, 10.)b

7. Mitä Jerusalemin hallitusmiehet tekevät piirityksen aikana, ja mitä heille tapahtuu?

⁷ Millaisen esimerkin Jerusalemin hallitusmiehet antavat tämän kriisin aikana? Jesaja vastaa: ”Kaikki käskijäsi ovat paenneet yhdellä haavaa. Heidät on otettu vangiksi jousta tarvitsematta. Kaikki omasi, jotka on tavattu, on otettu yhdessä vangiksi. He olivat juosseet kauas pois.” (Jesaja 22:3.) Hallitusmiehet ja väkevät miehet juoksevat pois ja jäävät sen jälkeen kiinni! Heitä vastaan ei edes jännitetä jousta, kun heidät vangitaan ja viedään pois. Näin käy vuonna 607 eaa. Kun Jerusalemin muurista on murtauduttu läpi, kuningas Sidkia pakenee yöllä väkevien miestensä kanssa. Vihollinen saa tietää tästä, ajaa heitä takaa ja tavoittaa heidät Jerikon tasangoilla. Väkevät miehet hajaantuvat. Sidkia vangitaan, sokaistaan, sidotaan kuparikahleilla ja raahataan Babyloniin. (2. Kuninkaiden kirja 25:2–7.) Miten murheelliset ovatkaan hänen uskottomuutensa seuraukset!

Onnettomuus tyrmistyttää

8. a) Miten Jesaja suhtautuu Jerusalemille tuhoa tietävään profetiaan? b) Miltä Jerusalemissa tulee näyttämään?

⁸ Tämä profetia liikuttaa Jesajaa syvästi. Hän sanoo: ”Kääntäkää katseenne pois minusta. Tahdon itkeä katkerasti. Älkää tunkeilko lohduttamaan minua kansani tyttären ryöstämisen johdosta.” (Jesaja 22:4.) Jesaja suri sitä, mitä ennustettiin tapahtuvan Moabille ja Babylonille (Jesaja 16:11; 21:3). Nyt hän on vieläkin tyrmistyneempi ja murheellisempi, kun hän ajattelee sitä tuhoa, joka kohtaa hänen omaa kansaansa. Hän ei huoli lohdutuksesta. Miksi ei? ”Sillä sekasorron ja maahan polkemisen ja hämmingin päivä on Suvereenilla Herralla, armeijoiden Jehovalla, näkylaaksossa. On muurinmurtaja, ja on huuto vuorelle.” (Jesaja 22:5.) Jerusalem tulee olemaan hillittömän sekasorron vallassa. Ihmiset harhailevat päämäärättä ympäriinsä pakokauhun vallassa. Kun vihollinen alkaa murtautua kaupungin muurien läpi, on oleva ”huuto vuorelle”. Merkitseekö tämä sitä, että kaupungin asukkaat huutavat Jumalan puoleen hänen pyhässä temppelissään Morianvuorella? Mahdollisesti. Mutta kun otetaan huomioon heidän uskottomuutensa, se tarkoittaa luultavasti vain sitä, että heidän kauhunhuutonsa heijastuvat kaikuna ympäröivistä vuorista.

9. Kuvaile Jerusalemia uhkaavaa armeijaa.

⁹ Millainen vihollinen Jerusalemia uhkaa? Jesaja kertoo: ”Elam puolestaan on nostanut nuolikotelon ratsujen vetämissä ihmisen sotavaunuissa, ja Kir taas on paljastanut kilven.” (Jesaja 22:6.) Viholliset ovat hampaisiin asti aseistautuneita. Heillä on jousimiehiä, joiden nuolikotelot ovat täynnä nuolia. Sotilaat panevat kilpiään kuntoon taistelua varten. On sotavaunuja ja taisteluun koulutettuja hevosia. Osa armeijan sotilaista on tullut Elamista, joka sijaitsee Persianlahtena nykyisin tunnetun vesialueen pohjoispuolella, ja Kiristä, joka sijaitsee luultavasti lähellä Elamia. Näiden maiden mainitseminen osoittaa, miten kaukaa hyökkääjät tulevat. Se osoittaa myös sen, että elamilaisia jousimiehiä on saattanut olla siinä armeijassa, joka uhkasi Jerusalemia Hiskian päivinä.

Puolustautumisyrityksiä

10. Mikä kehitysvaihe ei tiedä hyvää kaupungille?

¹⁰ Jesaja kuvailee, miten tilanne kehittyy: ”Tapahtuu, että parhaimmat alatasankosi tulevat varmasti sotavaunuja täyteen, ja ratsut asettuvat väistämättä asemiin portille, ja Juudalta poistetaan suojus.” (Jesaja 22:7, 8a.) Vaunuja ja hevosia kerääntyy Jerusalemin ulkopuolella oleville tasangoille, ja ne asettuvat asemiin hyökätäkseen kaupungin portteja kohti. Mikä on ”suojus”, joka poistetaan Juudalta? Luultavasti se on jokin kaupungin portti, jonka valtaaminen ei tiedä hyvää puolustajille.c Kun suojus poistetaan, hyökkääjät pääsevät kaupunkiin.

11, 12. Miten Jerusalemin asukkaat puolustautuvat?

¹¹ Jesaja kiinnittää nyt huomion siihen, miten ihmiset yrittävät puolustaa itseään. Ensimmäisenä heillä tulee mieleen aseet! ”Sinä päivänä sinä katsot metsätalon asevarastoon, ja te näette Daavidin kaupungin murtumat, sillä niitä on oleva paljon. Ja te keräätte alalammikon vedet.” (Jesaja 22:8b, 9.) Aseita säilytetään metsätalon asevarastossa. Tämän asevaraston rakensi Salomo. Koska se rakennettiin Libanonin setreistä, se tuli tunnetuksi ”Libanoninmetsätalona” (1. Kuninkaiden kirja 7:2–5). Muurin murtumat tutkitaan. Vettä kerätään, mikä on tärkeää puolustautumisen kannalta. Ihmiset tarvitsevat vettä elääkseen. Ilman sitä kaupunki ei voi pitää puoliaan. Mutta huomaa, että heidän ei sanota etsivän vapautusta Jehovalta. He luottavat sen sijaan omiin kykyihinsä. Älkäämme koskaan tehkö tätä virhettä! (Psalmit 127:1.)

¹² Mitä kaupungin muurissa oleville murtumille on tehtävissä? ”Te laskette Jerusalemin talot ja revitte maahan taloja tehdäksenne muurin ylipääsemättömäksi.” (Jesaja 22:10.) Talot arvioidaan sen ratkaisemiseksi, mitkä niistä voidaan purkaa, jotta saataisiin aineksia murtumien korjaamiseen. Tämän tarkoitus on estää vihollista saamasta muuria täysin hallintaansa.

Uskoton kansa

13. Miten ihmiset yrittävät turvata vedensaannin, mutta kenet he unohtavat?

¹³ ”Kahden muurin väliin teidän on tehtävä keruuallas vanhan lammikon vesiä varten. Ettekä te totisesti katso sen Suureen Tekijään ettekä näe häntä, joka muodosti sen kauan sitten.” (Jesaja 22:11.) Se mitä tässä ja jakeessa 9 kerrotaan veden keräämisestä, tuo mieleen sen, mitä kuningas Hiskia teki suojellakseen kaupunkia maahan tunkeutuneilta assyrialaisilta (2. Aikakirja 32:2–5). Mutta tässä Jesajan profetiassa kaupungin asukkaat ovat täysin uskottomia. Toisin kuin Hiskia he eivät kaupungin puolustusta vahvistaessaan uhraa ajatustakaan Luojalle.

14. Millainen epäviisas asenne ihmisillä on Jehovan varoitussanomasta huolimatta?

¹⁴ Jesaja jatkaa: ”Suvereeni Herra, armeijoiden Jehova, kutsuu sinä päivänä itkemään ja suremaan ja kaljuuteen sekä vyöttäytymään säkkikankaaseen. Mutta katso, on riemua ja iloa, karjan tappamista ja lampaiden teurastamista, lihan syömistä ja viinin juomista: ’Syötäköön ja juotakoon, sillä huomenna me kuolemme.’” (Jesaja 22:12, 13.) Jerusalemin asukkaat eivät kadu kapinointiaan Jehovaa vastaan. He eivät itke, aja päätään paljaaksi tai käytä säkkikangasta katumuksen merkiksi. Jos he tekisivät niin, Jehova luultavasti säästäisi heidät edessä olevilta kauhuilta. He antautuvat sen sijaan aistillisiin nautintoihin. Monilla jotka nykyään eivät usko Jumalaan, on samanlainen asenne. Koska heillä ei ole toivoa kuolleiden ylösnousemuksesta eikä tulevasta paratiisimaasta, he antautuvat nautintojen tavoitteluun ja sanovat: ”Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.” (1. Korinttilaisille 15:32.) Miten lyhytnäköistä! Jos he vain luottaisivat Jehovaan, heillä olisi kestävä toivo! (Psalmit 4:6–8; Sananlaskut 1:33.)

15. a) Millainen tuomiosanoma Jehovalta tulee Jerusalemille, ja ketkä panevat hänen tuomionsa täytäntöön? b) Miksi kristikuntaa kohtaa samanlainen onnettomuus kuin Jerusalemia?

¹⁵ Jerusalemin saarretut asukkaat eivät tule tuntemaan turvallisuutta. Jesaja sanoo: ”Armeijoiden Jehova on ilmaissut itsensä korvieni kuullen: ’”Tätä erhettä ei soviteta hyväksenne, ennen kuin te kuolette”, on Suvereeni Herra, armeijoiden Jehova, sanonut.’” (Jesaja 22:14.) Koska nämä ihmiset ovat kovasydämisiä, heille ei anneta anteeksi. Kuolema tulee väistämättä. Se on varmaa. Suvereeni Herra, armeijoiden Jehova, on sanonut niin. Jesajan profeetallisten sanojen täyttymykseksi onnettomuus kohtaa uskotonta Jerusalemia kahdesti. Sen tuhoavat ensin Babylonian ja sitten Rooman sotajoukot. Onnettomuus kohtaa myös uskotonta kristikuntaa, johon kuuluvat ihmiset väittävät palvovansa Jumalaa mutta todellisuudessa kieltävät hänet teoillaan (Titukselle 1:16). Kristikunnan ja muiden Jumalan vanhurskaita teitä halveksivien maailman uskontojen synnit ovat ”kasaantuneet aina taivaaseen saakka”. Luopio-Jerusalemin erheen tavoin niidenkin erhe on liian suuri sovitettavaksi. (Ilmestys 18:5, 8, 21.)

Itsekäs taloudenhoitaja

16, 17. a) Kuka saa nyt Jehovalta varoitussanoman ja miksi? b) Mitä Sebnalle tapahtuu hänen suurellisten pyrkimystensä vuoksi?

¹⁶ Profeetta kääntää nyt huomionsa uskottomasta kansasta uskottomaan yksilöön. Jesaja kirjoittaa: ”Näin on Suvereeni Herra, armeijoiden Jehova, sanonut: ’Mene, astu tämän taloudenhoitajan, Sebnan, luo, joka hoitaa taloa: ”Mikä sinua täällä kiinnostaa ja kuka sinua täällä kiinnostaa, kun olet hakannut itsellesi täältä hautapaikan?” Korkeuteen hän hakkaa hautapaikkansa, kallioon hän louhii itselleen asunnon.’” (Jesaja 22:15, 16.)

¹⁷ Sebna on ”taloudenhoitajana” luultavasti kuningas Hiskian talossa. Hän on näin ollen vaikutusvaltaisessa asemassa, kuninkaasta seuraava. Häneltä odotetaan paljon (1. Korinttilaisille 4:2). Sebnan pitäisi kiinnittää ensisijaisesti huomiota kansakunnan asioihin, mutta hän etsiikin kunniaa itselleen. Hän hakkauttaa itselleen korkealle kallioon loisteliasta hautaa, joka vastaa kuninkaanhautaa. Havaittuaan tämän Jehova henkeyttää Jesajan varoittamaan uskotonta taloudenhoitajaa: ”Katso! Jehova heittää sinut alas rajulla heitolla, oi voimakas mies, ja tarttuu sinuun voimakkaasti. Hän käärimällä käärii sinut tiukasti kuin pallon, joka viskataan avaraan maahan. Siellä sinä kuolet, ja siellä sinun kunniasi vaunut ovat herrasi huoneen häpeä. Ja minä sysään sinut pois paikastasi, ja virka-asemastasi sinut revitään alas.” (Jesaja 22:17–19.) Itsekeskeisyytensä vuoksi Sebna ei saa Jerusalemista edes tavallista hautaa. Sen sijaan hänet heitetään kuin pallo kuolemaan kaukaiseen maahan. Tämä on varoitus kaikille niille, joille on uskottu valtaa Jumalan kansan keskuudessa. Vallan väärinkäytöstä seuraa vallan menetys ja mahdollisesti karkotus.

18. Kuka tulee Sebnan tilalle, ja mitä se merkitsee, että hän saa Sebnan virkavaatteet ja Daavidin huoneen avaimen?

¹⁸ Miten Sebna sitten poistetaan asemastaan? Jehova selittää Jesajan välityksellä: ”On tapahtuva sinä päivänä, että minä kutsun palvelijani Eljakimin, Hilkian pojan. Ja minä puen hänet sinun pitkään vaatteeseesi ja sidon sinun vyösi tiukasti hänen ympärilleen, ja sinun valtasi minä annan hänen käteensä, ja hänestä on tuleva isä Jerusalemin asukkaalle ja Juudan huoneelle. Ja minä panen Daavidin huoneen avaimen hänen olalleen, ja hänen on avattava kenenkään sulkematta, ja hänen on suljettava kenenkään avaamatta.” (Jesaja 22:20–22.) Sebnan tilalle tulevalle Eljakimille annetaan taloudenhoitajan virkavaatteet ja Daavidin huoneen avain. Raamatussa käytetään sanaa ”avain” kuvaamaan valtaa, hallitsemista tai mahtia (vrt. Matteus 16:19). Muinoin se kuninkaan neuvonantaja, jolle avaimet oli uskottu, saattoi huolehtia kuninkaan huoneiden yleisvalvonnasta ja jopa päättää, keitä otettiin kuninkaan palvelukseen (vrt. Ilmestys 3:7, 8). Taloudenhoitajalla on siis merkittävä virka, ja siltä, joka tässä virassa palvelee, vaaditaan paljon (Luukas 12:48). Ehkä Sebna on kyvykäs taloudenhoitaja, mutta koska hän on uskoton, Jehova asettaa hänen tilalleen toisen.

Kaksi kuvaannollista vaarnaa

19, 20. a) Miten Eljakim osoittautuu siunaukseksi omilleen? b) Mitä tapahtuu niille, jotka edelleen luottavat Sebnaan?

¹⁹ Lopuksi Jehova kertoo kuvakielellä, miten valta siirtyy Sebnalta Eljakimille. Hän sanoo: ”’Minä isken hänet [Eljakimin] vaarnaksi pysyvään paikkaan, ja hänestä on tuleva kunnian valtaistuin isänsä huoneelle. Ja heidän on ripustettava hänen varaansa hänen isänsä huoneen kaikki kunnia, jälkeläiset ja sivuhaarat, kaikki pikkuastiat, maljamaiset astiat sekä kaikki suuret ruukkuastiat. Sinä päivänä’, lausuu armeijoiden Jehova, ’poistuu pysyvään paikkaan isketty vaarna [Sebna], niin, se on hakattava pois ja sen on pudottava, ja sen varassa oleva kuorma täytyy karsia pois, sillä niin on itse Jehova puhunut.’” (Jesaja 22:23–25.)

²⁰ Näissä jakeissa ensimmäinen vaarna on Eljakim. Hänestä tulee ”kunnian valtaistuin” isänsä Hilkian huoneelle. Toisin kuin Sebna hän ei tuota häpeää isänsä huoneelle eikä tämän maineelle. Eljakim on pysyvä tuki talousastioille eli muille kuninkaan palveluksessa oleville (2. Timoteukselle 2:20, 21). Toinen vaarna taas tarkoittaa Sebnaa. Vaikka hän saattaa näyttää vankkumattomalta, hänet poistetaan. Jokainen häneen luottava putoaa alas.

21. Mikä on nykyään poistettu tehtävästään Sebnan tavoin, mikä on ollut syynä siihen, ja kuka on tullut sen tilalle?

²¹ Sebnan kokemus muistuttaa siitä, että niiden, jotka ottavat vastaan palvelustehtäviä Jumalan palvojiksi tunnustautuvien keskuudessa, tulee näissä tehtävissä palvella toisia ja tuottaa ylistystä Jehovalle. Heidän ei tule käyttää asemaansa väärin kartuttaakseen varallisuuttaan tai havitellakseen itselleen huomattavaa asemaa. Esimerkiksi kristikunta on pitkään esiintynyt virkaan asetettuna taloudenhoitajana, Jeesuksen Kristuksen maanpäällisenä edustajana. Mutta aivan kuten Sebna tuotti häpeää isälleen havittelemalla kunniaa itselleen, kristikunnan johtajat ovat tuottaneet häpeää Luojalle keräämällä itselleen rikkautta ja valtaa. Niinpä kun vuonna 1918 koitti aika, jolloin tuomion oli määrä ”alkaa Jumalan huoneesta”, Jehova poisti kristikunnan tehtävästään. Toinen taloudenhoitaja tunnistettiin – ”uskollinen taloudenhoitaja, se ymmärtäväinen” – ja asetettiin huolehtimaan Jeesuksen maanpäällisestä huonekunnasta. (1. Pietarin kirje 4:17; Luukas 12:42–44.) Tämä yksilöistä koostuva luokka on osoittautunut arvolliseksi kantamaan Daavidin huoneen kuninkaallista ”avainta”. Pettämättömän ”vaarnan” tavoin se on osoittautunut luotettavaksi tueksi kaikille eri ”astioille”, erilaisista vastuutehtävistä huolehtiville voidelluille kristityille, jotka odottavat siltä hengellistä ruokaa. Myös ”muut lampaat”, jotka muistuttavat muinaisen Jerusalemin ”porttien sisäpuolella” ollutta ”muukalaisasukasta”, tukeutuvat tähän ”vaarnaan”, nykyiseen Eljakimiin (Johannes 10:16; 5. Mooseksen kirja 5:14).

22. a) Miksi oli oikea aika asettaa Sebnan tilalle toinen taloudenhoitaja? b) Miksi nykyään on ollut oikea aika asettaa ”uskollinen taloudenhoitaja, se ymmärtäväinen”?

²² Eljakim tuli Sebnan tilalle, kun Sanherib uhkasi joukkoineen Jerusalemia. Samoin ”uskollinen taloudenhoitaja, se ymmärtäväinen”, on asetettu palvelukseen lopun aikana, joka päättyy silloin, kun Saatana ja hänen joukkonsa käyvät viimeiseen hyökkäykseen ”Jumalan Israelia” ja sen muihin lampaisiin kuuluvia tovereita vastaan (Galatalaisille 6:16). Tämä hyökkäys päättyy vanhurskauden vihollisten tuhoon, kuten kävi Hiskiankin päivinä. Ne jotka tukeutuvat ”pysyvässä paikassa” olevaan ”vaarnaan”, uskolliseen taloudenhoitajaan, säilyvät elossa, niin kuin Jerusaleminkin uskolliset asukkaat säilyivät elossa Assyrian hyökkäyksestä Juudaan. Miten epäviisasta siksi onkaan pitää kiinni kristikunnan epäluotettavaksi osoittautuneesta ”vaarnasta”!

23. Mitä Sebnalle lopulta tapahtuu, ja mitä me voimme oppia siitä?

²³ Mitä Sebnalle tapahtuu? Käytettävissä ei ole muistiinmerkintöjä siitä, miten Jesajan 22:18:ssa oleva profetia täyttyi. Kun hän korottaa itsensä ja joutuu sen jälkeen epäsuosioon, hän muistuttaa kristikuntaa, mutta hän on saattanut ottaa kurituksesta opikseen. Tässä suhteessa hän eroaa suuresti kristikunnasta. Kun assyrialainen rabsake vaatii Jerusalemia antautumaan, Hiskian uusi taloudenhoitaja Eljakim johtaa valtuuskuntaa, joka menee tapaamaan häntä. Sebna on kuitenkin hänen rinnallaan kuninkaan sihteerinä. Ilmeisesti Sebna on edelleen kuninkaan palveluksessa. (Jesaja 36:2, 22.) Miten erinomainen esimerkki niille, jotka menettävät jonkin palvelusaseman Jumalan järjestössä! Sen sijaan että he olisivat katkeria ja kantaisivat kaunaa, heidän on viisasta jatkaa Jehovan palvelemista missä tahansa tehtävässä, jonka hän heille sallii. (Heprealaisille 12:6.) Kun he toimivat näin, he välttyvät siltä tuholta, joka kohtaa kristikuntaa. He saavat nauttia Jumalan suosiosta ja siunauksesta läpi ikuisuuden.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 231]

Kun Sidkia pakenee, hänet otetaan kiinni ja sokaistaan

[Kuva s. 232, 233]

Jerusalemiin loukkuun jääneiden juutalaisten tulevaisuus on synkkä

[Kuva s. 239]

Hiskia tekee Eljakimista ”vaarnan pysyvään paikkaan”

[Kuva s. 241]

Monet kristikunnan johtajat ovat Sebnan tavoin tuottaneet häpeää Luojalle keräämällä itselleen rikkauksia

[Kuvat s. 242]

Uskollinen taloudenhoitajaluokka on asetettu nykyään huolehtimaan Jeesuksen huonekunnasta