Yhdeksästoista luku

Jehova häpäisee Tyroksen ylpeilyn

Jesaja 23:1–18

1, 2. a) Millainen kaupunki muinainen Tyros oli? b) Mitä Jesaja profetoi Tyroksesta?

SE OLI ”täydellinen kauneudessa”, ja sillä oli runsaasti ”kaikenlaista rikkautta” (Hesekiel 27:4, 12, An American Translation). Sen suuri laivasto purjehti meren poikki kaukaisiin paikkoihin. Siitä tuli ”hyvin loistoisa avomeren sydämessä”, ja ’kalleuksillaan’ se ’rikastutti maan kuninkaita’ (Hesekiel 27:25, 33). Tällainen oli Tyros, Välimeren itälaidalla sijaitseva foinikialaiskaupunki, 600-luvulla eaa.

² Pian Tyrosta kuitenkin kohtaisi tuho. Noin sata vuotta ennen kuin Hesekiel puhui Tyroksesta, profeetta Jesaja ennusti, että tämä foinikialaislinnoitus kukistuisi ja siihen luottavat surisivat. Lisäksi Jesaja profetoi, että jonkin aikaa myöhemmin Jumala kääntäisi huomionsa tähän kaupunkiin ja sallisi sen vaurastua uudelleen. Miten profeetan sanat täyttyivät? Entä mitä voimme oppia kaikesta siitä, mitä Tyrokselle tapahtui? Kun saamme selvän käsityksen siitä, mikä tätä kaupunkia kohtasi ja miksi niin kävi, uskomme Jehovaan ja hänen lupauksiinsa vahvistuu.

”Parkukaa, te Tarsisin-laivat!”

3, 4. a) Missä oli Tarsis, ja millainen suhde vallitsi Tyroksen ja Tarsisin välillä? b) Miksi Tarsisin kanssa kauppaa käyvillä merenkulkijoilla on syytä ’parkua’?

³ Jesaja sanoo otsikon ”Julistus Tyroksesta” alla: ”Parkukaa, te Tarsisin-laivat! Sillä se on hävitetty eikä ole enää satama, ei paikka, johon mennä.” (Jesaja 23:1a.) Tarsisin arvellaan olleen Espanjassa, kaukana Välimeren itäpuolella olevasta Tyroksesta.a Toisaalta foinikialaiset olivat taitavia merenkävijöitä, ja heidän laivansa olivat suuria ja merikelpoisia. Jotkut historiantutkijat arvelevat foinikialaisten olleen ensimmäisiä, jotka havaitsivat kuun ja vuorovesien välisen yhteyden ja hyödynsivät navigoinnissa tähtitiedettä. Tyroksen ja Tarsisin välinen pitkä etäisyys ei siis ollut heille este.

⁴ Jesajan päivinä etäinen Tarsis on Tyroksen markkina-aluetta; ehkä Tyros on saanut jossain historiansa vaiheessa rikkautensa pääasiassa sieltä. Espanjalla on kaivoksia, joissa on runsaasti hopeaa, rautaa, tinaa ja muita metalleja. (Vrt. Jeremia 10:9; Hesekiel 27:12.) ”Tarsisin-laivat”, luultavasti Tarsisin kanssa kauppaa käyvät Tyroksen laivat, ’parkuvat’ hyvästä syystä ja valittavat kotisatamansa tuhoutumista.

5. Missä Tarsisista tulevat merenkulkijat saavat tietää Tyroksen kukistumisesta?

⁵ Miten vesillä olevat merenkulkijat saavat tietää Tyroksen kukistumisesta? Jesaja vastaa: ”Kittimin maasta se on heille paljastettu.” (Jesaja 23:1b.) ”Kittimin maa” tarkoittaa luultavasti Kyprosta, joka sijaitsee noin sata kilometriä länteen Foinikian rannikosta. Se on Tarsisista itään kulkevien laivojen viimeinen pysähdyspaikka ennen Tyrosta. Merenkulkijat saavat siis kuulla rakkaan kotisatamansa sortumisesta, kun he pysähtyvät Kyproksessa. Mikä järkytys se onkaan heille! Murheen murtamina he ’parkuvat’ tyrmistyksissään.

6. Kuvaile, millainen suhde vallitsi Tyroksen ja Sidonin välillä.

⁶ Ihmiset ovat tyrmistyneitä myös Foinikian rannikolla. Profeetta sanoo: ”Olkaa vaiti, te rannikkomaan asukkaat. Sidonin kauppiaat, merenkävijät, ovat täyttäneet sinut. Ja monilla vesillä on ollut Sihorin siemen, Niilin sato, sen tulonlähde, ja se koitui kansakuntien voitoksi.” (Jesaja 23:2, 3.) ”Rannikkomaan asukkaat”, Tyroksen naapurit, tulevat olemaan vaiti, koska he ovat aivan ymmällään Tyroksen tuhoisan kukistumisen vuoksi. Keitä ovat ”Sidonin kauppiaat”, jotka ”ovat täyttäneet” rannikkomaan tekemällä sen rikkaaksi? Sidonin satamakaupunki sijaitsi Tyroksesta vain 35 kilometriä pohjoiseen, ja Tyros oli alkuaan sen siirtokunta. Kolikoissaan Sidon puhuu itsestään Tyroksen äitinä. Vaikka Tyroksesta onkin tullut rikkaampi kuin Sidonista, se on edelleen ’Sidonin tytär’ ja sen asukkaat sanovat itseään edelleen sidonilaisiksi (Jesaja 23:12). Ilmaus ”Sidonin kauppiaat” viittaa siis todennäköisesti kauppaa käyviin Tyroksen asukkaisiin.

7. Miten sidonilaiskauppiaat tekevät muita rikkaiksi?

⁷ Harjoittaessaan kaupankäyntiään rikkaat sidonilaiskauppiaat matkustavat Välimerta pitkin ja poikin. He vievät moniin paikkoihin Sihorin, Egyptin suistoalueella olevan Niilin itäisimmän haaran, siementä eli viljaa (vrt. Jeremia 2:18). ”Niilin satoon” sisältyy muitakin egyptiläisiä maataloustuotteita. Kaupankäynti tällaisilla tuotteilla joko ostamalla ja myymällä tai tekemällä vaihtokauppoja on hyvin tuottoisaa sekä näille meritse kulkeville kauppiaille että niille kansakunnille, joiden kanssa he käyvät kauppaa. Sidonilaiskauppiaat täyttävät Tyroksen tuloilla. Sen tuhoa todellakin surraan!

8. Miten Tyroksen tuhoutuminen vaikuttaa Sidoniin?

⁸ Jesaja osoittaa seuraavat sanansa Sidonille: ”Häpeä, oi Sidon, sillä meri, oi sinä meren linnoitus, on sanonut: ’Minulla ei ole ollut synnytystuskia, enkä ole synnyttänyt enkä ole kasvattanut nuoria miehiä, vartuttanut neitsyitä.’” (Jesaja 23:4.) Kun Tyros on tuhoutunut, rannikko, jolla se aiemmin seisoi, näyttää karulta ja autiolta. Meri näyttää huutavan tuskissaan kuin äiti, joka on menettänyt lapsensa ja on nyt niin suunniltaan, ettei tunnusta synnyttäneensä niitä ensinkään. Sidon häpeää sitä, mitä sen tyttärelle tapahtuu.

9. Minkä tapahtumien aiheuttamaan tyrmistykseen verrataan sitä surua, joka aiheutuu Tyroksen kukistumisesta?

⁹ Uutinen Tyroksen tuhoutumisesta aiheuttaa tosiaan laajalti surua. Jesaja sanoo: ”Aivan samoin kuin Egyptiä koskevasta sanomasta, ihmiset tulevat olemaan ankarissa tuskissa Tyrosta koskevasta sanomasta.” (Jesaja 23:5.) Murehtivien tuskaa verrataan siihen tuskaan, jota Egyptiä koskeva sanoma aiheutti. Mitä sanomaa profeetta tarkoittaa? Ehkä kyseessä on sen ”julistuksen” täyttymys, jonka hän esitti aiemmin ”Egyptiä vastaan” (Jesaja 19:1–25).b Tai profeetta saattaa tarkoittaa sitä sanomaa, joka koski faraon armeijan tuhoutumista Mooseksen päivinä ja joka herätti laajalti tyrmistystä (2. Mooseksen kirja 15:4, 5, 14–16; Joosua 2:9–11). Joka tapauksessa ne, jotka kuulevat Tyroksen tuhoa koskevan sanoman, tulevat olemaan ankarissa tuskissa. Heitä kehotetaan etsimään turvaa kaukaisesta Tarsisista ja ilmaisemaan äänekkäästi suruaan: ”Menkää yli Tarsisiin, parkukaa, te rannikkomaan asukkaat.” (Jesaja 23:6.)

Riemuitsevainen ”varhaisista ajoistaan”

10–12. Kuvaile Tyroksen vaurautta, ikää ja vaikutusvaltaa.

¹⁰ Tyros on vanha kaupunki, minkä Jesaja palauttaa mieliin kysyessään: ”Onko tämä teidän kaupunkinne, joka oli riemuitsevainen muinaisista päivistä lähtien, varhaisista ajoistaan?” (Jesaja 23:7a.) Tyroksen historia kukoistavana kaupunkina ulottuu ainakin Joosuan aikaan asti (Joosua 19:29). Vuosien kuluessa Tyros on tullut kuuluisaksi metalliesineiden, lasitavaran ja purppuran tuottajana. Tyroslaisista purppuravaatteista pyydetään korkeita hintoja, ja Tyroksen kalliit kankaat ovat kysyttyjä ylhäisön keskuudessa. (Vrt. Hesekiel 27:7, 24.) Tyros on myös maitse liikkuvien karavaanien kauppakeskus sekä suuri tuonti- ja vientipaikka.

¹¹ Lisäksi kaupunki on sotilaallisessa mielessä vahva. L. Sprague de Camp kirjoittaa: ”Vaikka foinikialaiset eivät olleetkaan erityisen sotaisia – he olivat liikemiehiä eivätkä sotilaita – he puolustivat kaupunkejaan yltiöpäisen rohkeasti ja sisukkaasti. Näiden ominaisuuksiensa ja mahtavan laivastonsa ansiosta tyroslaiset pitivät puoliaan Assyrian armeijaa vastaan, joka oli aikansa mahtavin.”

¹² Tyroksesta tulee tosiaan kuuluisa kaupunki Välimeren alueella. ”Sen jalat veivät sitä kauas asumaan muukalaisena.” (Jesaja 23:7b.) Foinikialaiset matkustavat kaukaisiin paikkoihin ja perustavat kauppa-asemia ja poikkeamissatamia, joista kasvaa joissakin tapauksissa siirtokuntia. Esimerkiksi Afrikan pohjoisrannikolla sijaitseva Karthago on Tyroksen siirtokunta. Aikanaan siitä tulee Tyrosta mahtavampi ja se kilpailee Välimeren alueella vaikutusvallassa Rooman kanssa.

Sen ylpeily häpäistään

13. Miksi herätetään kysymys siitä, kuka uskaltaa julistaa tuomion Tyrokselle?

¹³ Kun ajatellaan Tyroksen ikää ja vaurautta, on paikallaan esittää seuraava kysymys: ”Kuka on tämän päättänyt Tyrosta, kruunujen jakelijaa, vastaan, jonka kauppiaat olivat ruhtinaita, jonka kauppamiehet olivat maan kunnioitettuja?” (Jesaja 23:8.) Kuka uskaltaa puhua tätä kaupunkia vastaan, joka on nimittänyt vaikutusvaltaisia henkilöitä valta-asemiin siirtokuntiinsa ja muualle ja josta on siten tullut ”kruunujen jakelija”? Kuka uskaltaa puhua tätä metropolia vastaan, jonka kauppiaat ovat ruhtinaita ja kauppamiehet kunnioitettuja? Beirutissa Libanonissa kansallismuseon muinaisesineiden osaston johtajana toiminut Maurice Chehab sanoi: ”800–500-luvuilla eaa. Tyroksella oli yhtä tärkeä asema kuin Lontoolla oli 1900-luvun alussa.” Kuka siis uskaltaa puhua tätä kaupunkia vastaan?

14. Kuka julistaa tuomion Tyrosta vastaan ja miksi?

¹⁴ Henkeytetty vastaus synnyttää hämmennystä Tyroksessa. Jesaja sanoo: ”Armeijoiden Jehova on päättänyt tämän häpäistäkseen kaiken kauneudella ylpeilyn, kohdellakseen halveksivasti kaikkia maan kunnioitettuja.” (Jesaja 23:9.) Miksi Jehova julistaa tuomion tätä vaurasta, ikivanhaa kaupunkia vastaan? Johtuuko se siitä, että sen asukkaat ovat väärän jumalan Baalin palvojia? Johtuuko se Tyroksen yhteydestä Isebeliin – Sidonin ja myös Tyroksen kuninkaan Etbaalin tyttäreen – joka meni naimisiin Israelin kuninkaan Ahabin kanssa ja surmasi joukoittain Jehovan profeettoja? (1. Kuninkaiden kirja 16:29, 31; 18:4, 13, 19.) Vastaus molempiin kysymyksiin on kieltävä. Tyros tuomitaan pöyhkeän ylpeilynsä vuoksi: se on rikastunut muiden kansojen, myös israelilaisten, kustannuksella. Jehova sanoi 800-luvulla eaa. profeettansa Joelin välityksellä Tyrokselle ja joillekin muille kaupungeille: ”Juudan pojat ja Jerusalemin pojat olette myyneet kreikkalaisten pojille siirtääksenne heidät kauas omalta alueeltaan.” (Joel 3:6.) Voiko Jumala katsoa läpi sormien sitä, että Tyros kohtelee hänen liittokansaansa pelkkänä kauppatavarana?

15. Miten Tyros reagoi, kun Nebukadnessar kukistaa Jerusalemin?

¹⁵ Seuraavien sadan vuoden aikana Tyros ei muutu. Kun Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin armeija tuhoaa Jerusalemin vuonna 607 eaa., Tyros riemuitsee: ”Aha! Se [Jerusalem] on murskattu, kansojen ovet! Nyt käännytään varmasti minuun päin. Minä tulen täyttymään – se on hävitetty.” (Hesekiel 26:2.) Tyros riemuitsee, koska se odottaa hyötyvänsä Jerusalemin tuhosta. Nyt kun Juudan pääkaupunki ei ole enää sen kilpailija, se odottaa kaupankäyntinsä lisääntyvän. Jehova tulee kohtelemaan halveksivasti niitä, jotka ovat julistaneet itsensä ”kunnioitetuiksi” ja jotka seisovat ylpeästi hänen kansansa vihollisten puolella.

16, 17. Mitä Tyroksen asukkaille tapahtuu, kun kaupunki kukistuu? (Ks. alaviitettä.)

¹⁶ Jesaja jatkaa Jehovan tuomion julistamista Tyrokselle: ”Kulje maasi yli Niilin tavoin, oi Tarsisin tytär. Laivanveistämöä ei ole enää. Kätensä hän on ojentanut meren yli, hän on vavisuttanut valtakuntia. Jehova itse on antanut käskyn Foinikiaa vastaan sen linnoitusten tuhoamiseksi. Ja hän sanoo: ’Enää et saa riemuita, oi sorrettu, Sidonin neitsyttytär. Nouse, mene yli Kittimiin. Sielläkään sinulla ei ole lepoa.’” (Jesaja 23:10–12.)

¹⁷ Miksi Tyrosta sanotaan ”Tarsisin tyttäreksi”? Mahdollisesti siksi, että Tyroksen häviön jälkeen Tarsis on näistä kahdesta kaupungista mahtavampi.c Hävitetyn Tyroksen asukkaat hajaantuvat kuin tulviva joki, jonka rantatöyräät murtuvat ja jonka vedet tulvivat ympäriinsä läheisille tasangoille. Jesajan sanoma ”Tarsisin tyttärelle” tähdentää Tyrosta kohtaavien tapahtumien ankaruutta. Jehova itse ojentaa kätensä ja antaa käskyn. Kukaan ei voi vaikuttaa lopputulokseen.

18. Miksi Tyrosta sanotaan ”Sidonin neitsyttyttäreksi”, ja miten sen asema muuttuu?

¹⁸ Jesaja puhuu Tyroksesta myös ”Sidonin neitsyttyttärenä”, mikä osoittaa, että vieraat valloittajat eivät ole aiemmin vallanneet eivätkä ryöstäneet sitä ja ettei sitä ole vielä alistettu (vrt. 2. Kuninkaiden kirja 19:21; Jesaja 47:1; Jeremia 46:11). Nyt se on kuitenkin määrä hävittää, ja jotkut sen asukkaista menevät pakolaisten tavoin yli foinikialaiseen Kittimin siirtokuntaan. Mutta koska he ovat menettäneet taloudellisen valtansa, he eivät löydä sieltä lepoa.

Kaldealaiset hävittävät sen

19, 20. Keiden ennustetaan valloittavan Tyroksen, ja miten tämä ennustus täyttyy?

¹⁹ Mikä poliittinen valta panee Jehovan tuomion täytäntöön Tyrokselle? Jesaja julistaa: ”Katso, kaldealaisten maa. Tämä on se kansa – Assyria ei siksi osoittautunut – joka perusti sen aavikon asujia varten. He ovat pystyttäneet piiritystorninsa, he ovat riisuneet paljaiksi sen asuintornit; siitä on tehty mureneva raunio. Parkukaa, te Tarsisin-laivat, sillä teidän linnoituksenne on hävitetty.” (Jesaja 23:13, 14.) Tyrosta eivät valloita assyrialaiset vaan kaldealaiset. Nämä pystyttävät piiritystorninsa, hajottavat maan tasalle Tyroksen asuinpaikat ja tekevät Tarsisin-laivojen linnoituksesta murenevan rauniokasan.

²⁰ Profetian mukaisesti Tyros kapinoi Babyloniaa vastaan pian Jerusalemin kukistumisen jälkeen ja Nebukadnessar piirittää kaupungin. Koska Tyros pitää itseään valloittamattomana, se ryhtyy vastarintaan. Piirityksen aikana babylonialaissotilaiden kypärät hankaavat heidän päänsä ”kaljuksi” ja heidän olkapäänsä ’hiertyvät paljaiksi’ niiden materiaalien kantamisesta, joita käytetään piirityslaitteiden rakentamisessa (Hesekiel 29:18). Piiritys käy Nebukadnessarille kalliiksi. Tyroksen kaupungin mannerosa tuhotaan, mutta sotasaalis karkaa hänen käsistään. Suurin osa Tyroksen rikkauksista on siirretty pienelle saarelle, joka sijaitsee vajaan kilometrin päässä rannasta. Kaldealaiskuningas ei kykene valtaamaan saarta, koska hänellä ei ole laivastoa. 13 vuoden kuluttua Tyros antautuu, mutta se jää jäljelle kaupunkina ja kokee muiden ennustusten täyttymyksen.

”Se on palaava palkkansa ääreen”

21. Miten Tyros ’unohtuu’ ja kuinka pitkäksi aikaa?

²¹ Jesaja jatkaa profetoimista: ”On tapahtuva sinä päivänä, että Tyros on unohtuva seitsemäksikymmeneksi vuodeksi, kuin yhden kuninkaan päiviksi.” (Jesaja 23:15a.) Kun babylonialaiset ovat tuhonneet kaupungin mannerosan, Tyroksen saarikaupunki ”on unohtuva”. Profetian mukaisesti Tyroksen saarikaupunki ei ole merkittävä talousmahti ”yhden kuninkaan” – Babylonian maailmanvallan – olemassaolon ajan. Jehova mainitsee Jeremian välityksellä Tyroksen niiden kansakuntien joukossa, jotka on valittu juomaan Hänen vihastuksensa viiniä. Hän sanoo: ”Näiden kansakuntien on palveltava Babylonin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.” (Jeremia 25:8–17, 22, 27.) Tyroksen saarikaupunki ei tosin ole Babylonian vallan alla täyttä 70:tä vuotta, sillä tämä maailmanvalta kukistuu vuonna 539 eaa. Nähtävästi 70 vuotta edustavat Babylonian suurimman herruuden aikaa, minkä kuluessa sen kuninkaallinen hallitsijasuku kerskuu korottaneensa valtaistuimensa jopa ”Jumalan tähtien” yläpuolelle (Jesaja 14:13). Eri kansakunnat alistetaan tuohon herruuteen eri aikoina. Mutta 70 vuoden kuluttua tuo herruus luhistuu. Mitä Tyrokselle tapahtuu sen jälkeen?

22, 23. Mitä Tyrokselle tapahtuu, kun se vapautuu Babylonian herruudesta?

²² Jesaja jatkaa: ”Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Tyrokselle käy niin kuin porton laulussa: ’Ota harppu, kierrä kaupunki, oi unohdettu portto. Soita kielillä parhaasi mukaan, esitä monia lauluja, jotta sinut muistettaisiin.’ Ja on tapahtuva seitsemänkymmenen vuoden kuluttua, että Jehova kääntää huomionsa Tyrokseen, ja se on palaava palkkansa ääreen ja syyllistyvä porttouteen kaikkien maan valtakuntien kanssa maan päällä.” (Jesaja 23:15b–17.)

²³ Kun Babylon on kukistunut vuonna 539 eaa., Foinikiasta tulee Meedo-Persian maailmanvallan satraappikunta. Persian kuningas Kyyros Suuri on suvaitsevainen hallitsija. Uuden hallitusvallan alaisuudessa Tyros aloittaa jälleen entisen toimintansa ja yrittää kovasti päästä uudestaan kauppakeskuksen asemaan maailmassa. Se siis toimii kuin asiakkaansa menettänyt, unohdettu portto, joka yrittää houkutella uusia asiakkaita kulkemalla ympäri kaupunkia soittaen harppua ja laulaen lauluja. Onnistuuko Tyros tässä? Onnistuu. Jehova antaa sen onnistua. Aikanaan saarikaupungista tulee niin vauras, että profeetta Sakarja sanoo 500-luvun loppupuolella eaa.: ”Tyros ryhtyi rakentamaan itselleen vallia ja kasaamaan hopeaa kuin tomua ja kultaa kuin katujen lokaa.” (Sakarja 9:3.)

’Hänen voitostaan on tuleva pyhää’

24, 25. a) Miten Tyroksen voitosta tulee pyhää Jehovalle? b) Vaikka Tyros auttaakin Jumalan kansaa, minkä ennustuksen Jehova henkeyttää siitä?

²⁴ Seuraavat profeetalliset sanat ovat todella huomattavat! ”Hänen voitostaan ja palkastaan on tuleva pyhää Jehovalle. Sitä ei varastoida eikä talleteta, sillä hänen palkkansa tulee olemaan niitä varten, jotka asuvat Jehovan edessä, jotta he voivat syödä kyllikseen ja pukeutua aistikkaasti.” (Jesaja 23:18.) Miten Tyroksen aineellisesta voitosta tulee pyhää? Jehova ohjailee asioita niin, että sitä käytetään hänen tahtonsa mukaisesti: hänen kansansa voi syödä kyllikseen ja pukeutua. Näin käy sen jälkeen, kun israelilaiset palaavat Babylonin pakkosiirtolaisuudesta. Tyroslaiset auttavat heitä toimittamalla setripuita temppelin uudelleen rakentamista varten. He alkavat myös käydä taas kauppaa Jerusalemin kanssa. (Esra 3:7; Nehemia 13:16.)

²⁵ Tästä huolimatta Jehova henkeyttää uuden julistuksen Tyrosta vastaan. Sakarja ennustaa vaurastuneesta saarikaupungista: ”Katso! Jehova itse häätää sen, ja mereen hän lyö sen sotajoukon, ja se itse kulutetaan tulessa.” (Sakarja 9:4.) Tämä toteutuu heinäkuussa 332 eaa., kun Aleksanteri Suuri hävittää maan tasalle tuon ylpeän merten valtiaan.

Karta materialismia ja ylpeyttä

26. Miksi Jumala tuomitsi Tyroksen?

²⁶ Jehova tuomitsi Tyroksen, koska se oli ylpeä; hän inhoaa tätä ominaisuutta. ”Ylpeät silmät” mainitaan ensimmäisenä niiden seitsemän asian joukossa, joita Jehova vihaa (Sananlaskut 6:16–19). Paavali yhdisti ylpeyden Saatana Panettelijaan, ja Hesekielin kuvauksessa ylpeästä Tyroksesta onkin piirteitä, jotka kuvaavat itse Saatanaa (Hesekiel 28:13–15; 1. Timoteukselle 3:6). Miksi Tyros oli ylpeä? Hesekiel sanoo Tyrokselle: ”Sydämesi alkoi tulla pöyhkeäksi varallisuutesi takia.” (Hesekiel 28:5.) Tämä kaupunki oli vihkiytynyt kaupankäynnille ja rahan keräämiselle. Koska se menestyi, siitä tuli sietämättömän pöyhkeä. Jehova sanoi Hesekielin välityksellä ”Tyroksen johtajalle”: ”Sydämesi on tullut pöyhkeäksi ja sinä sanot jatkuvasti: ’Minä olen jumala. Jumalan istuimelle olen istuutunut.’” (Hesekiel 28:2.)

27, 28. Mihin ansaan ihmiset voivat langeta, ja miten Jeesus havainnollisti tätä?

²⁷ Ylpeys ja väärä näkemys varallisuudesta voivat saada otteeseensa kansakuntia – ja yksilöitä. Jeesus esitti vertauksen, josta käy ilmi, miten salakavala ansa tämä voi olla. Hän kertoi rikkaasta miehestä, jonka pellot tuottivat hyvin. Mielissään tästä mies päätti rakentaa satojaan varten suuremmat varastohuoneet ja iloitsi ennakolta siitä, että hän saisi viettää pitkän mukavan elämän. Näin ei kuitenkaan käynyt. Jumala sanoi hänelle: ”Sinä järjetön, tänä yönä sinulta vaaditaan sielusi. Kuka sitten saa sen, minkä olet varastoinut?” Mies tosiaan kuoli, eikä varallisuudesta ollut hänelle mitään hyötyä. (Luukas 12:16–20.)

²⁸ Jeesus päätti vertauksen sanoihin: ”Niin käy sille, joka kerää aarteita itselleen, mutta ei ole rikas Jumalalle.” (Luukas 12:21.) Rikkaana olemisessa ei ollut sinänsä mitään väärää, eikä ollut syntiä saada hyvä sato. Mies teki kuitenkin sen virheen, että hän asetti nämä asiat tärkeimmälle sijalle elämässään. Hän luotti yksinomaan rikkauksiinsa. Katsoessaan tulevaisuuteen hän ei ottanut huomioon Jehova Jumalaa.

29, 30. Minkä varoituksen Jaakob esitti itsevarmuudesta?

²⁹ Jaakob puhui hyvin voimakkaasti tästä samasta asiasta. Hän sanoi: ”Kuulkaa nyt, te jotka sanotte: ’Tänään tai huomenna matkustamme tähän kaupunkiin ja vietämme siellä vuoden ja ryhdymme liiketoimiin ja saamme voittoa’, koska ette tiedä, mitä elämänne on huomenna. Sillä te olette usvaa, joka hetkisen näkyy ja sitten häipyy. Sen sijaan teidän pitäisi sanoa: ’Jos Jehova tahtoo, niin me elämme ja myös teemme tämän tai tuon.’” (Jaakobin kirje 4:13–15.) Sitten Jaakob osoitti rikkauden ja ylpeyden välisen suhteen, kun hän jatkoi: ”Te ylpeilette suuriluuloisessa kerskailussanne. Kaikki sellainen ylpeily on pahaa.” (Jaakobin kirje 4:16.)

³⁰ Liiketoimetkaan eivät ole syntiä. Syntiä on ylpeys, ylimielisyys ja itsevarmuus, jota rikkaus voi synnyttää. Ikivanhassa sananlaskussa sanotaan viisaasti: ”Älä anna minulle köyhyyttä äläkä rikkautta.” Köyhyys voi tehdä elämästä hyvin kovaa. Mutta rikkaus voi saada ihmisen ’kieltämään Jumalan ja sanomaan: ”Kuka on Jehova?”’ (Sananlaskut 30:8, 9.)

31. Mitä kristityn on hyvä kysyä itseltään?

³¹ Elämme maailmassa, jossa monet ovat langenneet ahneuteen ja itsekkyyteen. Vallitsevan kaupallisen ilmapiirin vuoksi varallisuudelle pannaan paljon painoa. Kristityn on siksi hyvä tutkia itseään varmistuakseen siitä, ettei hän ole joutumassa samaan ansaan kuin Tyroksen kauppakaupunki. Käyttääkö hän niin paljon aikaansa ja voimiaan materialistisiin pyrkimyksiin, että hän on todellisuudessa rikkauden orja? (Matteus 6:24.) Kadehtiiko hän niitä, joilla on enemmän tai paremman laatuista omaisuutta kuin hänellä itsellään? (Galatalaisille 5:26.) Jos hän sattuu olemaan rikas, ajatteleeko hän ansaitsevansa enemmän huomiota tai etuoikeuksia kuin muut? (Vrt. Jaakobin kirje 2:1–9.) Jos hän ei ole rikas, onko hän ’päättänyt olla rikas’ hinnalla millä hyvänsä? (1. Timoteukselle 6:9.) Keskittyykö hän siinä määrin liikeasioihin, että hän jättää elämässään vain hyvin vähän tilaa Jumalan palvelemiselle? (2. Timoteukselle 2:4.) Uppoutuuko hän niin täysin rikkauksien tavoitteluun, että hän sivuuttaa kristilliset periaatteet liiketavoissaan? (1. Timoteukselle 6:10.)

32. Minkä varoituksen Johannes antoi, ja miten voimme soveltaa sitä?

³² Olipa taloudellinen tilanteemme mikä hyvänsä, Valtakunnan tulee aina olla ensimmäisellä sijalla elämässämme. On ensiarvoisen tärkeää, ettemme koskaan unohda apostoli Johanneksen sanoja: ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, niin rakkaus Isään ei ole hänessä.” (1. Johanneksen kirje 2:15.) Meidän on tosin käytettävä hyväksemme maailman taloudellisia järjestelyjä tullaksemme toimeen (2. Tessalonikalaisille 3:10). Siksi me ’käytämme maailmaa hyväksemme’, mutta emme ”täysin” (1. Korinttilaisille 7:31). Jos rakastamme kohtuuttomasti aineellista – sitä, mikä on maailmassa – emme enää rakasta Jehovaa. Ihminen ei voi samanaikaisesti tavoitella ”lihan halua ja silmien halua ja elämän varallisuuden komeilevaa näyttämistä” ja tehdä Jumalan tahtoa.d Ja juuri Jumalan tahdon tekeminen johtaa ikuiseen elämään. (1. Johanneksen kirje 2:16, 17.)

33. Miten kristityt voivat välttää ansan, johon Tyros lankesi?

³³ Tyros lankesi siihen ansaan, että se asetti aineelliset pyrkimykset kaiken muun edelle. Se menestyi aineellisesti, ylpistyi suuresti ja sai rangaistuksen ylpeilystään. Se on varoittavana esimerkkinä nykyajan kansakunnille ja yksilöille. Miten paljon parempi onkaan noudattaa apostoli Paavalin neuvoa! Hän kehottaa kristittyjä, ”etteivät ylvästele eivätkä pane toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka antaa meille kaikkea runsaasti nautinnoksemme” (1. Timoteukselle 6:17).

[Alaviitteet]

[Kartta s. 256]

(Ks. painettu julkaisu)

EUROOPPA

ESPANJA (TARSISIN mahdollinen sijaintipaikka)

VÄLIMERI

SARDINIA

KYPROS

AASIA

SIDON

TYROS

AFRIKKA

EGYPTI

[Kuva s. 250]

Tyros ei taipuisi Assyrian vaan Babylonian edessä

[Kuva s. 256]

Kolikko, jossa on Melkartin, Tyroksen pääjumalan, kuva

[Kuva s. 256]

Foinikialaisen laivan pienoismalli