Onnellisia odottaessamme Jehovaa

OLETKO koskaan syönyt raakaa hedelmää? Sen maku tuotti sinulle epäilemättä pettymyksen. Hedelmän kypsyminen vie aikaa, mutta odottaminen varmasti kannattaa. Muissakin tilanteissa odottaminen maksaa vaivan. ”Hyvä on odottaa, ja hiljaa, Jehovan pelastusta”, sanotaan Raamatussa. (Valituslaulut 3:26; Titukselle 2:13.) Millä tavalla kristittyjen täytyy odottaa Jehovaa? Miten voimme hyötyä siitä, että odotamme häntä?

Mitä Jumalan odottamiseen sisältyy?

Kristittyinä ”odotamme Jehovan päivän läsnäoloa ja pidämme sen läheisenä mielessämme”. Kaipaamme huojennusta, joka koittaa, kun hän tuhoaa ”jumalattomat ihmiset”. (2. Pietarin kirje 3:7, 12.) Jehova kyllä haluaa hartaasti lopettaa kaiken pahuuden, mutta hän hillitsee itsensä voidakseen pelastaa kristityt tavalla, joka kirkastaa hänen nimensä. Raamattu sanoo: ”Jumala, vaikkakin hän tahtoo osoittaa vihastustaan ja tehdä voimansa tunnetuksi, suvaitsi hyvin pitkämielisesti vihan astioita, jotka oli tehty sopiviksi tuhoon, tehdäkseen tunnetuksi kirkkautensa rikkauden armon astioissa.” (Roomalaisille 9:22, 23.) Kuten Nooan päivinä niin nykyäänkin Jehova tietää, milloin hänen on aika pelastaa kansansa (1. Pietarin kirje 3:20). Jumalan odottamiseen sisältyy siis se, että odottaa hänen aikaansa toimia.

Odottaessamme Jehovan päivää saatamme toisinaan joutua pois tolaltamme, kun näemme, miten ympärillämme olevan maailman moraalinormit kaiken aikaa madaltuvat. Meidän kannattaa silloin miettiä Jumalan profeetan Miikan sanoja: ”Uskollinen on kadonnut maasta, eikä ihmisten keskuudessa ole oikeamielistä.” Hän lisäsi: ”Minä puolestani tähyilen Jehovaa. Tahdon ilmaista odottavani pelastukseni Jumalaa.” (Miika 7:2, 7.) Miten meidän tulisi ”ilmaista odottavamme” Jumalaa? Koska odottaminen on usein tuskastuttavaa, miten voimme iloita odottaessamme Jumalaa?

Onnellisia odottaessamme

Voimme ottaa mallia Jehovan asenteesta. Hän on aina ollut ”onnellinen Jumala” (1. Timoteukselle 1:11). Hän on onnellinen odottaessaan, koska hän työskentelee jatkuvasti toteuttaakseen tarkoituksensa. Hän tulee kohottamaan häntä rakastavat ihmiset täydellisyyteen, jollaisiksi hän heidät luodessaan tarkoittikin. (Roomalaisille 5:12; 6:23.) Hän näkee työstään hyviä tuloksia: tosi palvonta on vetänyt puoleensa miljoonia ihmisiä. Jeesus sanoi: ”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti, ja minä teen jatkuvasti työtä.” (Johannes 5:17.) Toisten hyväksi työskenteleminen on onnellisuuden avain (Apostolien teot 20:35). Niinpä tosi kristitytkään eivät odota joutilaina vaan työskentelevät jatkuvasti auttaakseen toisia saamaan tietoa Jumalan tarkoituksesta ihmiskunnan suhteen.

Odottaessaan Jumalan aikaa toimia uskolliset ovat aina olleet valmiita ylistämään häntä. Psalmista Daavid on tästä hyvä esimerkki. Kuningas vainosi häntä, läheinen ystävä petti hänet, ja oma poika kääntyi häntä vastaan. Pystyikö Daavid näissä tilanteissa olemaan onnellinen odottaessaan Jehovan määräaikana tulevaa helpotusta? Psalmissa 71, joka on nähtävästi Daavidin kirjoittama, sanotaan: ”Minä odotan alati, ja olen lisäävä kaikkea ylistystäsi. Minun suuni kertoo vanhurskaudestasi, kaiken päivää pelastuksestasi.” (Psalmit 71:14, 15.) Odotus ei tuntunut Daavidista tuskastuttavalta, vaan hän pystyi iloitsemaan, koska hän ylisti innokkaasti Jehovaa ja vahvisti toisia pysymään lujina tosi palvonnassa (Psalmit 71:23).

Jehovan odottaminen ei ole ärsyttävää, kuten myöhässä olevan bussin odottelu voi olla, vaan se on iloista odottamista. Sitä voitaisiin verrata siihen, kuinka vanhemmat odottavat lapsensa varttuvan aikuiseksi, josta he voivat olla ylpeitä. Nuo vuodet ovat täynnä toimintaa – valmentamista, opettamista ja kurittamista – ja se kaikki tähtää toivottuun tulokseen. Samoin me Jehovaa odottavat saamme onnellisuutta siitä, että autamme toisia pääsemään lähelle häntä. Me itsekin haluamme saada Jumalan hyväksynnän ja viime kädessä pelastuksen.

Emme luovu toivosta

Jehovan odottamiseen liittyy se, ettemme luovu toivosta vaan rakastamme ja palvelemme häntä jatkuvasti. Tämä voi olla vaikeaa. Nykyään Jumalan palvelijoiden ympärillä olevat ihmiset monesti pilkkaavat kaikkia, joiden elämässä näkyy usko Jumalan lupauksiin. Mietihän kuitenkin niiden uskollisten israelilaisten esimerkkiä, jotka pitivät toivonsa elävänä 70-vuotisen Babylonin pakkosiirtolaisuuden aikana. Mikä auttoi ja vahvisti heitä? Epäilemättä psalmien lukeminen. Eräässä rohkaisevassa psalmissa, joka oli ehkä kirjoitettu tuohon aikaan mennessä, sanotaan: ”Hänen sanaansa olen odottanut. Sieluni on odottanut Jehovaa enemmän kuin vartijat aamua, vartijat aamua. Odottakoon Israel Jehovaa.” (Psalmit 130:5–7.)

Ne juutalaiset, jotka pitivät toivonsa elävänä lukemalla ja puhumalla siitä, palkittiin Babylonin lopulta kukistuessa. Tuhannet uskolliset juutalaiset lähtivät kiireesti kohti Jerusalemia. Tuosta ajasta kerrotaan: ”Kun Jehova kokosi takaisin Siionin vangitut, – – suumme täyttyi naurusta.” (Psalmit 126:1, 2.) He eivät luovuttaneet vaan jatkoivat uskonsa vahvistamista. Eivätkä he lakanneet laulamasta Jehovan ylistystä.

Samoin tosi kristityt, jotka odottavat Jumalaa ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikaan, ponnistelevat herkeämättä pitääkseen uskonsa elävänä. He tutkivat Jumalan sanaa, rohkaisevat toinen toistaan ja ylistävät jatkuvasti Jehovaa saarnaamalla hänen Valtakuntansa hyvää uutista. (Matteus 24:3, 14.)

Odottamalla voimme hyötyä kurituksesta

Jumalan profeetta Jeremia kirjoitti: ”Hyvä on odottaa, ja hiljaa, Jehovan pelastusta.” (Valituslaulut 3:26.) Tämä tarkoitti sitä, ettei Jumalan palvelijoiden tullut valittaa siitä, miten hän oli kurittanut heitä salliessaan Jerusalemin tuhoutua. Heidän piti pikemminkin ottaa opikseen tuosta kokemuksesta ja miettiä sitä, missä he olivat tehneet väärin ja miksi heidän oli korjattava asennettaan (Valituslaulut 3:40, 42).

Ymmärtääksemme, miten Jehovan kuritus hyödyttää meitä, voisimme ajatella hedelmän kypsymistä. Raamatussa todetaan Jumalalta tulevasta kurista: ”Se tuottaa sen avulla valmennetuille rauhaisaa hedelmää, nimittäin vanhurskautta.” (Heprealaisille 12:11.) Aivan niin kuin hedelmän kypsyminen vaatii aikaa, mekin tarvitsemme aikaa asenteidemme korjaamiseen sitä mukaa kuin saamme valmennusta Jumalalta. Jos esimerkiksi menettäisimme jonkin palvelustehtävän seurakunnassa väärän käytöksen vuoksi, se että olemme halukkaita odottamaan Jumalaa, estää meitä masentumasta ja luovuttamasta. Tämän kaltaisissa tilanteissa saamme rohkaisua Daavidin henkeytetyistä sanoista: ”Hänen [Jumalan] suuttumuksensa alaisuudessa ollaan vain hetkinen, hänen hyvän tahtonsa alaisuudessa elinikä. Illalla itku voi jäädä yöpymään, mutta aamulla on ilohuuto.” (Psalmit 30:5.) Jos odotamme ja noudatamme Jumalan sanan ja järjestön neuvoja, meille koittaa ”ilohuudon” aika.

Kasvaminen kypsyyteen vie aikaa

Jos olet nuori tai vastakastettu, haluaisit ehkä kovasti saada vastuutehtäviä kristillisessä seurakunnassa. Niiden hoitamisessa vaadittavan hengellisen kypsyyden saavuttaminen vie kuitenkin aikaa. Käytä siksi nuo vuodet hyödyksesi ja pyri kasvamaan hengellisenä ihmisenä. Nuorena kannattaa esimerkiksi lukea koko Raamattu läpi, kasvattaa kristillisiä ominaisuuksia ja kehittää taitoa tehdä opetuslapsia (Saarnaaja 12:1). Jos vain maltat odottaa nöyrästi, aikanaan Jehova antaa sinulle lisää vastuuta.

Kärsivällisyyttä vaaditaan myös opetuslasten tekijältä. Maanviljelijän tavoin hänen täytyy huolehtia siemenen kastelemisesta, kunnes Jumala saa sen kasvamaan. (1. Korinttilaisille 3:7; Jaakobin kirje 5:7.) Uskon ja arvostuksen kehittäminen Jehovaa kohtaan toisten sydämessä vaatii raamatuntutkistelun johtamista kärsivällisesti kuukausien tai jopa vuosien ajan. Vaikkeivät oppilaat aluksi ilmaisisikaan vastakaikua oppimaansa kohtaan, Jehovan odottamiseen sisältyy hellittämättömyys. Vähäinenkin arvostus voi kertoa siitä, että Jehovan henki tekee heissä työtään. Kun olet kärsivällinen, voit iloksesi nähdä, että Jehovan avulla oppilaastasi kasvaa Kristuksen opetuslapsi (Matteus 28:20).

Odottamalla voimme ilmaista rakkautta

Odottaminen voi ilmaista rakkautta ja luottamusta. Esimerkkinä tästä voitaisiin mainita iäkäs sisar, joka asuu Andien aavikkoseudulla Etelä-Amerikassa. Hän ja eräs toinen sisar ovat kylän ainoat Jehovan todistajat. Voit vain kuvitella, miten hartaasti he odottavat toisten kristittyjen vierailuja. Kun muuan matkavalvoja oli menossa tapaamaan heitä ensi kertaa, hän eksyi matkalla ja joutui palaamaan samaa tietä takaisin. Niinpä veli oli monta tuntia myöhässä. Pitkälti puolenyön jälkeen hän lopulta erotti kaukana häämöttävän kylän. Koska alueella ei ollut sähköjä, hän yllättyi havaitessaan valon kajastusta. Miten onnellinen hän olikaan saapuessaan viimein kylän laitamille ja nähdessään valon loistavan öljylampusta, jota tuo iäkäs sisar kannatteli korkealla ilmassa! Sisar oli varma siitä, että matkavalvoja tulisi, joten hän oli odottamassa.

Mekin voimme olla onnellisia, kun odotamme Jehovaa yhtä kärsivällisesti. Olemme varmoja siitä, että hän pitää lupauksensa. Edellä mainitun matkavalvojan tavoin arvostamme niitä, jotka odottavat meitä rakkaudellisesti. Ei siksi ihme, että Jumala pitää arvossa niitä, jotka odottavat häntä. Raamattu sanoo: ”Jehova mielistyy – – niihin, jotka odottavat hänen rakkaudellista huomaavaisuuttaan.” (Psalmit 147:11.)

[Kuva s. 18]

Jumalan innokkaat ylistäjät voivat iloita odottaessaan häntä.