Kuuntele – Jehovan asettama vartija puhuu!

”Minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. – – sinun [on] varoitettava heitä minun puolestani.” – HESEKIEL 3:17.

 1. Miksi kuunnella, kun Jehovan asettama ”vartija” puhuu?

JEHOVAN asettama ”vartija” esittää Jumalan sanomaa juuri nyt. Kuunteletko sinä? Koko elämäsi riippuu siitä, otatko tuon sanoman vastaan arvostaen ja toimitko sen mukaisesti. Kansat tulevat pian tuntemaan Jehovan, kun hän pyhittää pyhän nimensä tuhoamalla tämän jumalattoman järjestelmän ja säilyttämällä oman kansansa. Toivotko olevasi sen joukossa? (Hesekiel 36:23; 39:7; 2. Pietari 3:8–13) Sinä voit olla, mutta vain jos kuuntelet, kun Jehovan asettama ”vartija” puhuu.

 2. Mitä Juudan valtakunnalle tapahtui siksi, että se ei kuunnellut Jumalan profeettoja?

² Se, että Juudan valtakunta ei kuunnellut Jumalan profeettoja, aiheutti sille tuhon vuonna 607 eaa. Viholliskansat tunsivat vahingoniloa nähdessään babylonialaisten autioittavan sen. Mutta miten suurta kunniaa Jehova tuottikaan nimelleen ohjaillessaan asiat niin, että uskolliset juutalaiset pääsivät palaamaan kotimaahansa vuonna 537 eaa.!

 3. Mitä Hesekielin kirjaan sisältyy?

³ Jehovan asettama vartija, Hesekiel, ennusti sekä tuon autioituksen että ennallistuksen. Tähän Raamatun kirjaan, joka kantaa hänen nimeään ja jonka hän kirjoitti loppuun Babyloniassa noin vuonna 591 eaa., sisältyy 1) Hesekielin valtuuttaminen tehtäväänsä, 2) profeetallisia tekoja, 3) sanomia Israelia vastaan, 4) ennustuksia Jerusalemin tuomiosta, 5) profetioita muita kansoja vastaan, 6) ennallistuslupauksia, 7) profetia Maagogin Googia vastaan ja 8) näky Jumalan pyhäköstä. Kehotamme sinua lukemaan tuon kirjan tutkiessamme sitä. Siten näet, miten se vaikuttaa meihin nykyään, ja kuuntelet, kun Jehovan asettama ”vartija” puhuu.a

Jumalan valitsema vartija valtuutetaan tehtäväänsä

 4. a) Mitä Hesekiel näki näyssä? b) Keitä ”olennot” olivat, ja mitä ominaisuuksia niillä oli?

⁴ Tammuskuun 5. päivänä vuonna 613 eaa. (Juudan kuninkaan Joojakinin Babylonian-pakkosiirtolaisuuden viidentenä vuotena) 30-vuotias pappi Hesekiel oli juutalaisten vankien joukossa ”Kebar-joen”, Eufratin yhden huomattavan kanavan, varrella. Hän näki näyssä Jehovan taivaalliset vaunut, joiden mukana kulki ”neljä olentoa”. (Lue Hesekielin 1:4–10.) Kullakin ”olennolla” eli siivekkäällä kerubilla oli neljät kasvot. (Hesekiel 10:1–20; 11:22) Ne ilmaisevat, että kerubeilla on Jumalan antamaa rakkautta (ihminen), oikeudenmukaisuutta (leijona), voimaa (härkä) ja viisautta (kotka). Kukin kerubi seisoi rinnallaan suunnaton ”pyörä pyörässä”, ja Jumalan henki eli vaikuttava voima saattoi kuljettaa niitä mihin tahansa suuntaan. – Hesekiel 1:1–21.

 5. Mitä taivaalliset vaunut edustavat, ja miten tämän näkymän pitäisi vaikuttaa Jehovan kansaan?

⁵ Vaunujen Ajaja esitti loistavalla tavalla Jehovaa. (Lue Hesekielin 1:22–28.) Miten hyvin vaunut edustavatkaan enkeleistä koostuvaa Jumalan henkijärjestöä! (Psalmi 18:11; 103:20, 21; Daniel 7:9, 10) Jehova ajaa niillä siinä merkityksessä, että hän hallitsee näitä luomuksia ja käyttää heitä tarkoituksensa mukaisesti. Ajaja oli häntä ympäröivän sateenkaaren tavoin tyyni, mutta Hesekieliin tämä kaikki teki valtavan vaikutuksen. Varmasti tämän kunnioittavaa pelkoa herättävän näkymän Jehovan, taivaallisten joukkojensa Korkeimman Organisaattorin, kirkkaudesta ja voimasta, pitäisi saada meidät tuntemaan nöyrää kiitollisuutta edustamme palvella häntä osana hänen maallista järjestöään.

 6. a) Mihin tehtävään Hesekiel asetettiin, ja miten hän suhtautui Jumalan palvelemiseen? b) Millaisen kansan keskuudessa Hesekielin piti profetoida, ja mitä hyötyä on sen tietämisestä, miten Jumala kohteli häntä?

⁶ Vaikka Hesekieliä muistutettiinkin hänen inhimillisestä syntyperästään ja alhaisesta tilastaan kutsumalla häntä ”ihmislapseksi”, hänet asetettiin Jehovan profeetaksi. (Lue Hesekielin 2:1–5.) Hesekiel menisi ”kapinallisten pakanain”, Israelin ja Juudan valtakuntien, luo. Ensiksi hän Jumalan käskystä söi kirjakäärön, joka sisälsi itkuvirsiä, mutta se maistui hunajalta, koska hän tunsi kiitollisuutta saadessaan olla Jumalan profeettana. Samoin voidelluista kristityistä ja heidän palvelijatovereistaan tuntuu makealta olla Jehovan todistajia. Hesekielin piti profetoida paatunutsydämisen ja kovaotsaisen kansan keskuudessa, mutta Jumala tekisi hänen kasvonsa yhtä päättäväisiksi kuin heidän kasvonsa, hänen otsansa yhtä kovaksi kuin timantti. Hän ennustaisi rohkeasti, kuuntelivatpa he tai eivät. On rohkaisevaa tietää, että samoin kuin Jumala tuki Hesekieliä vaikeissa olosuhteissa, Hän auttaa meitä todistamaan rohkeasti millä tahansa alueella. – Hesekiel 2:6–3:11.

 7. Mikä vastuu sisältyi Hesekielin tehtävään?

⁷ Kirjakäärön syöminen aiheutti Hesekielissä ’hengen kiivauden’, joka sopi hyvin tuon kirjakäärön sanomaan. Hän istui Tell-Aabibissa ’jäykistyneenä seitsemän päivää’ sulattaen tuota sanomaa. (Hesekiel 3:12–15) Meidänkin täytyy mietiskellä ja tutkia ahkerasti käsittääksemme syvällisiä hengellisiä asioita. Koska Hesekielillä oli sanoma julistettavana, Jumala asetti hänet vartijaksi. (Lue Hesekielin 3:16–21.) Vastanimitetyn vartijan piti varoittaa lakiarikkovia israelilaisia siitä, että heitä odotti Jumalan tuomio.

 8. Ketkä palvelevat Jehovan asettamana ”vartijana” nykyään, ja ketkä ovat heidän kanssaan?

⁸ Ellei Hesekiel huolehtisi vartijan tehtävästään, Jehova pitäisi häntä vastuullisena uhrien kuolemasta. Vaikka ne, jotka eivät halunneet hänen nuhtelevan heitä, panisivat hänet kuvaannollisesti köysiin, hän julistaisi rohkeasti Jumalan sanomaa. (Hesekiel 3:22–27) Nykyään kristikunta kieltäytyy kuuntelemasta ja yrittää aiheuttaa rajoituksia voidelluille kristityille. Mutta vuodesta 1919 lähtien nämä voidellut ovat palvelleet Jehovan ”vartijana” julistaen rohkeasti hänen sanomaansa tämän asiainjärjestelmän ”lopun ajasta”. (Daniel 12:4) Heidän kanssaan tässä työssä on Jeesuksen ”muiden lampaitten” kasvava ”suuri joukko”. (Ilmestys 7:9, 10; Johannes 10:16) Koska ”vartija”-luokka puhuu jatkuvasti Jumalan sanomaa, varmasti jokainen voideltuihin ja ”suureen joukkoon” kuuluva haluaa julistaa sitä säännöllisesti.

Profetioiden näytteleminen

 9. a) Miten Hesekiel antoi meille esimerkin? b) Mitä Hesekiel teki sen kuvaamiseksi, miten babylonialaiset piirittivät Jerusalemia, ja mitä ilmaistiin 390 päivällä ja 40 päivällä?

⁹ Hesekiel näytteli seuraavaksi profeetallisia pantomiimeja nöyrästi ja rohkeasti antaen siten esimerkin, jonka tulisi kannustaa meitä huolehtimaan Jumalalta saamistamme tehtävistä nöyrästi ja rohkeasti. Babylonialaisten piirityksen kuvaamiseksi hänen piti asettua makuulle kasvojensa edessä tiilikivi, johon hän oli piirtänyt Jerusalemin kuvan. Hesekielin piti maata vasemmalla kyljellään 390 päivää kantaakseen Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnan syntivelkaa ja sitten oikealla kyljellään 40 päivää kantaakseen Juudan kahden sukukunnan valtakunnan synnit. Päivä vastasi vuotta. Nuo 390 vuotta ulottuivat siis vuonna 997 eaa. tapahtuneesta Israelin perustamisesta vuonna 607 eaa. sattuneeseen Jerusalemin tuhoon. Juudan 40 vuotta kestivät siitä, kun Jeremia asetettiin Jumalan profeetaksi vuonna 647 eaa. Juudan vuonna 607 eaa. tapahtuneeseen autioitukseen. – Hesekiel 4:1–8; Jeremia 1:1–3.

10. Miten Hesekiel näytteli piirityksen vaikutuksia, ja mitä voimme oppia siitä, että Jumala tuki häntä?

¹⁰ Sitten Hesekiel näytteli piirityksen vaikutuksia. Ilmaistakseen nälänhätää hän eli vain hiukan yli 200 grammalla ruokaa ja noin 0,5 litralla vettä päivässä. Hänen leipänsä (lannan päällä paistettu laiton sekoitus vehnää, ohraa, papuja, herneitä, hirssiä ja kolmitahkoista vehnää) oli epäpuhdasta. (3. Mooseksen kirja 19:19) Näin hän osoitti, että Jerusalemin asukkaat kärsisivät suurta puutetta. Mutta miten rohkaisevaa onkaan tietää, että aivan samoin kuin Jehova tuki Hesekieliä vaikeissa olosuhteissa, Jumala auttaa meitä pysymään uskollisina ja täyttämään saarnaamistehtävämme kaikista vaikeuksista huolimatta! – Hesekiel 4:9–17.

11. a) Mitä toimenpiteitä mainitaan Hesekielin 5:1–4:ssä, ja mitä ne merkitsivät? b) Miten sen tosiasian, että Jumala toteutti Hesekielin näyttelemät esitykset, pitäisi vaikuttaa meihin?

¹¹ Seuraavaksi Hesekiel leikkasi miekalla tukkansa ja partansa. (Lue Hesekielin 5:1–4.) Nälkään ja ruttoon kuolevat olisivat kuin se kolmasosa profeetan hiuksista ja parrasta, jonka hän poltti keskellä Jerusalemia. Sotaan kuolleet olisivat kuin se kolmannes, jota lyötiin miekalla. Eloon jääneet hajotettaisiin kansojen joukkoon kuin se kolmasosa hänen hiuksistaan ja parrastaan, joka hajotettiin tuuleen. Mutta jotkut pakkosiirtolaiset olisivat kuin se vähäinen määrä, joka otettiin hajotettavasta osasta ja sidottiin Hesekielin vaatteeseen sen osoittamiseksi, että he ryhtyisivät jälleen tosi palvontaan Juudassa 70-vuotisen autioituksen jälkeen. (Hesekiel 5:5–17) Se, että Jehova täytti tämän samoin kuin muitakin profeetallisia esityksiä, pitäisi saada meidät luottamaan häneen profetian Täyttäjänä. – Jesaja 42:9; 55:11.

Tuho edessä!

12. a) Mitä maahan tunkeutujat tekisivät Hesekielin 6:1–7:n mukaan? b) Mikä on Hesekielin profetian mukaan vastakuvallinen Jerusalem, ja mitä sille tapahtuu?

¹² Vuonna 613 eaa. Hesekiel puhui maalle ilmaistakseen, mikä kohtaisi epäjumalia palvovia Juudan asukkaita. (Lue Hesekielin 6:1–7.) Maahan tunkeutujat tuhoaisivat väärässä palvonnassa käytetyt uhrikukkulat, suitsutusjalustat ja alttarit. Jo ajatus nälänhädän, ruton ja sodan aiheuttamasta autioituksesta saisi ihmisen huutamaan: ”Voi!” ja korostamaan sitä paukuttamalla käsiään ja polkemalla jalkaansa. Uhrikukkuloilla olisi hengellisen haureuden harjoittajien kuolleita ruumiita. Kun kristikunta, vastakuvallinen Jerusalem, kärsii samanlaisen tuhon, se on tietävä, että sen onnettomuus tulee Jehovalta. – Hesekiel 6:8–14.

13. Mikä oli Jehovan kädessä oleva ”vitsa”, ja mitä sen käyttämisestä piti seurata?

¹³ ’Loppu oli tulossa maan neljälle äärelle’, Juudan uskottomalle uskonnolliselle järjestelmälle. Onnettomuuksien ”seppele” (UM; ”vuoro”, KR) kiertäisi epäjumalanpalvojan pään, kun Jumalan kädessä oleva ”vitsa” – Nebukadnessar ja hänen babylonialaiset joukkonsa – lähtisivät toimintaan Jehovan kansaa ja hänen temppeliään vastaan. Juudassa ostajien ja myyjien ”pauhaavaan joukkoon” kuuluvat joko saisivat surmansa tai joutuisivat pakkosiirtolaisuuteen, ja jos joku olisi onnistunut pysymään hengissä, hänen kätensä herpoaisivat voimattomina. Kun heidän väärä uskonnollinen järjestelmänsä kukistuisi, he ikään kuin ajelisivat päänsä paljaaksi murheessaan. – Hesekiel 7:1–18.

14. Mitä lahjonnalla ei voitu saada aikaan Jerusalemin hyväksi, ja mitä se ilmaisee kristikunnasta?

¹⁴ Jehovaa ja hänen teloitusjoukkojaan ei voi lahjoa. (Lue Hesekielin 7:19.) Lahjuksilla ei voitu säästää ”kätkettyä paikkaa” (UM; ”aarretta”, KR), kaikkein pyhintä, häväistykseltä, kun ”väkivaltaiset” kaldealaiset anastivat itselleen pyhät esineet ja raunioittivat temppelin. Jehova ’teki lopun voimallisten ylpeydestä’, kun kuningas Sidkia vangittiin ja leeviläisen papiston huomattavimmat jäsenet surmattiin. (2. Kuningasten kirja 25:4–7, 18–21) Piiritetyssä Jerusalemissa olevat synnintekijät eivät tosiaankaan voineet paeta häviötä lahjonnan avulla, kun Jumala ’tuomitsi heidät’ liiton rikkojiksi. Samoin kun se, mitä kristikunta pitää pyhänä, pian häväistään, se ei voi päästä lahjomalla kohtaamasta Jumalan sille langettaman tuomion täytäntöönpanoa. Silloin on liian myöhäistä kuunnella Jehovan asettamaa ”vartijaa”. – Hesekiel 7:20–27.

Kauhistusten huokaaminen

15. Mitä Hesekiel näki Jerusalemissa, ja miten sen pitäisi vaikuttaa meihin?

¹⁵ Kun Hesekiel näki elulkuun 5. päivänä 612 eaa. näyn Jumalasta kirkkaudessaan, ’hänen hiussuortuvastaan otti ikään kuin käsi’ ja vei hänet henkeytyksen hengen välityksellä Jerusalemiin. Taivaalliset vaunutkin olivat siirtyneet sinne. Sen, mitä Hesekiel sitten näki, pitäisi saada meidät kavahtamaan pelkkää ajatustakin luopioitten kuuntelemisesta. (Sananlaskut 11:9) Temppelissä israelilaiset luopiot palvoivat epäjumalista vertauskuvaa (kenties pyhää paalua), joka herätti Jumalan kiivauden. (2. Mooseksen kirja 20:2–6) Mitä kauhistuksia Hesekiel näkikään astuessaan sisemmälle esipihalle! (Lue Hesekielin 8:10, 11.) Miten häpeällistä olikaan, että 70 Israelin vanhinta uhrasi suitsutusta väärille jumalille, joita viheliäiset seinäkaiverrukset edustivat! – Hesekiel 8:1–12.

16. Mitä Hesekielin näky ilmaisee luopumuksen vaikutuksista?

¹⁶ Hesekielin näky osoittaa, miten tuhoisaa luopumus on hengellisesti. Olihan israelilaisnaiset saatu suostuteltua itkemään Tammusta, babylonilaista jumalaa, joka oli hedelmällisyyden jumalattaren Ištarin rakastaja! Ja miten inhottavaa olikaan nähdä 25 israelilaismiehen palvovan temppelin sisemmällä esipihalla aurinkoa! (5. Mooseksen kirja 4:15–19) He ojensivat Jumalan nenää kohti rivoa oksaa, joka kenties edusti miehen sukupuolielintä. Ei ihme, että Jehova ei halunnut kuunnella heidän rukouksiaan, samoin kuin kristikuntakin etsii turhaan häneltä apua ”suuren ahdistuksen” aikana. – Hesekiel 8:13–18; Matteus 24:21.

Merkittyjä eloonjäämistä varten

17. Mitkä seitsemän miestä nähtiin näyssä, ja mitä he tekivät?

¹⁷ Seuraavaksi näemme seitsemän miestä – yhden pellavavaatteisiin puetun sihteerin ja kuusi muuta, joilla on hävitysaseet. (Lue Hesekielin 9:1–7.) Nuo ”kuusi miestä” edustivat Jehovan taivaallisia teloitusjoukkoja, vaikka hän saattoikin käyttää maallisia välikappaleita. Ne, joiden otsaan ’pellavapukuinen mies’ pani merkin, saisivat osakseen Jumalan säälin, koska he eivät ole olleet myötämielisiä niille kauhistuksille, joita on tehty temppelissä. ”Kuusi miestä” aloittivat teloituksensa temppelissä olevista 70:stä epäjumalia palvovasta vanhimmasta, Tammusta itkevistä naisista ja 25:stä auringon palvojasta. Babylonialaiset surmasivat nämä ja muut Jumalalle uskottomat ihmiset vuonna 607 eaa.

18. a) Kuka on nykyajan ’pellavapukuinen mies’? b) Mikä on ”merkki”, keillä se on nyt ja mihin sen omistaminen johtaa?

¹⁸ Vastakuvallinen ’pellavapukuinen mies’ on voideltujen kristittyjen luokka. He kulkevat talosta taloon pannakseen vertauskuvallisen merkin niihin, joista tulee osa Kristuksen ”muiden lampaitten” ”suurta joukkoa”. ”Merkki” on todistus siitä, että nuo lampaat ovat vihkiytyneitä ja kastettuja yksilöitä, joilla on Kristuksen kaltainen persoonallisuus. He ’huokaavat ja valittavat niitä kauhistuksia’, joita tehdään kristikunnassa, ja he ovat tulleet ulos Suuresta Babylonista, väärän uskonnon maailmanmahdista. (Ilmestys 18:4, 5) Heidän ”merkkinsä” ilmaisee selvästi Jumalan teloitusjoukoille, että heidät tulee säästää ”suuren ahdistuksen” aikana. He voivat säilyttää tuon ”merkin” osallistumalla voideltujen kanssa vielä muiden merkitsemiseen. Jos sinut siis on jo ’merkitty’, osallistu innokkaasti tähän merkitsemistyöhön. – Hesekiel 9:8–11.

Tulinen tuho edessä!

19. Mitä nykyajan ’pellavapukuinen mies’ levittää kautta kristikunnan?

¹⁹ Pellavapukuinen mies meni taivaallisten vaunujen rattaiden väliin ottamaan tulisia hiiliä. Ne siroteltiin Jerusalemin ylle etukäteisilmoituksen antamiseksi siitä, että sen tuho olisi Jumalan tulisen vihan ilmaus. (Hesekiel 10:1–8; Valitusvirret 2:2–4; 4:11) Hesekielin aikaan Jehovan suuttumus vuodatettiin babylonialaisten välityksellä. (2. Aikakirja 36:15–21; Jeremia 25:9–11) Entä meidän aikanamme? Vastakuvallinen ’pellavapukuinen mies’ levittää Jumalan tulista sanomaa kautta kristikunnan ilmoitukseksi siitä, että Jumalan suuttumus vuodatetaan pian sille ja Suuren Babylonin muille osille. Niillä, jotka kieltäytyvät kuuntelemasta Jehovan asettamaa ”vartijaa”, ei tietenkään ole toivoa elossa säilymisestä. – Jesaja 61:1, 2; Ilmestys 18:8–10, 20.

20. a) Miten taivaallisten vaunujen pyörien ja kerubien välisen sopusoinnun pitäisi vaikuttaa meihin? b) Mitä jotkut ruhtinaat tekivät, ja mihin he väärin vertasivat Jerusalemia?

²⁰ Huomio kiinnitetään jälleen taivaallisiin vaunuihin, Jumalan taivaalliseen järjestöön. Vaunun pyörien ja kerubien välisen sopusoinnun näkemisen pitäisi kannustaa meitä olemaan täysin yhteistoiminnassa Jumalan maallisen järjestön kanssa. Meidän pitäisi myös uskollisuudesta suojella sitä petollisilta ihmisiltä. (Hesekiel 10:9–22) Sellaisia miehiä oli Hesekielin aikaan, sillä hän näki 25:n hallituksen ruhtinaan suunnittelevan egyptiläisten avulla tehtävää kapinaa Jumalan teloitusjoukkoja vastaan. He vertasivat Jerusalemia pataan ja itseään sen sisällä turvassa olevaan lihaan. Mutta miten väärässä he olivatkaan! Babylonialaisten ”muukalaisten” ”miekan” oli määrä surmata jotkut juonittelijat, kun taas toiset joutuisivat vangeiksi. Tämän piti tapahtua, koska Jumala piti juutalaisia vastuullisina hänen liittonsa rikkomisesta. (Hesekiel 11:1–13; 2. Mooseksen kirja 19:1–8; 24:1–7; Jeremia 52:24–27) Koska kristikunta väittää olevansa liitossa Jumalan kanssa, mutta panee luottamuksensa maailmallisiin liittolaisiin, se tuhoutuu Jehovan teloitusvoimien hyökkäyksessä.

21. Mitä tapahtui Juudan 70-vuotisen autioituksen jälkeen, ja mikä vastaava kehitys koski voideltua jäännöstä?

²¹ Vaikka israelilaiset oli ’hajotettu muihin maihin’, kuten tapahtui vuonna 617 eaa., Jumala oli katuvien pakkosiirtolaisten ”pyhäkkö” eli turvapaikka. (Hesekiel 11:14–16) Mutta mitä muuta oli odotettavissa? (Lue Hesekielin 11:17–21.) Juudan 70-vuotisen autioituksen jälkeen jäännös ennallistettiin puhdistettuun ”Israelin maahan”. Vastaavasti voideltu jäännös vapautettiin Babylonin vankeuden jälkeen vuonna 1919 ja kerran autiona ollut hengellisen Israelin ”maa” on Jumalan hengen ohjauksessa puhdistettu. Siksi ne, jotka on ’merkitty’ elossa säilymiseksi, iloitsevat nyt Jumalan suosiosta yhdessä hengellisen Israelin ennallistetun jäännöksen kanssa. Ja jos jatkuvasti kuuntelet Jumalan asettamaa ”vartijaa”, niin saatat olla elossa säilyvien joukossa, kun Jehova paljastaa miekkansa.

[Alaviitteet]

Muistatko?

◻ Miksi tulee kuunnella, kun Jehovan asettama ”vartija” puhuu?

◻ Mitä Jumalan taivaalliset vaunut edustivat?

◻ Kuka palvelee Jehovan asettamana ”vartijana” nykyään?

◻ Mitä luopiotekoja Hesekiel näki Jerusalemissa, ja miten tämän näyn pitäisi vaikuttaa meihin?

◻ Kuka on nykyajan ’pellavapukuinen mies’, ja mikä on ”merkki”, jonka hän panee otsaan?