Hesekielin 29:1–16:ssa ennustetaan Egyptin autioitus, jonka oli määrä kestää 40 vuotta. Tämä on ehkä tapahtunut sen jälkeen, kun Nebukadnessar oli voittanut Egyptin. Joissakin kommentaareissa mainitaan, että Hofran seuraajan Amasis (Ahmose) II:n hallituskaudella vallitsi ylenpalttinen hyvinvointi yli 40 vuoden ajan, mutta niiden maininnat perustuvat pääasiassa vasta yli sata vuotta myöhemmin Egyptissä käyneen Herodotoksen todistukseen. Encyclopædia Britannicassa (1959, 8. osa, s. 62) sanotaan kuitenkin Herodotoksen tätä aikaa (ns. saislaista aikaa) koskevasta historiasta: ”Kun hänen sanansa voidaan tarkistaa niukoista paikallisista todisteista, ne eivät osoittaudu täysin luotettaviksi.” Sen jälkeen kun F. C. Cookin teoksessa The Holy Bible with Commentary (huomautus B., s. 132) on todettu, ettei Herodotos edes mainitse Nebukadnessarin hyökkäystä Egyptiin, siinä sanotaan: ”On varsin hyvin tunnettua, että vaikka Herodotos kirjasi uskollisesti muistiin kaiken, mitä hän kuuli ja näki Egyptissä, niin historiantietojensa osalta hän oli egyptiläisten pappien varassa, joiden tarinat hän hyväksyi sokean herkkäuskoisesti. – – Koko [Herodotoksen] kertomukseen Aprieksesta [Hofrasta] ja Amasiksesta on sekoittunut niin paljon epäjohdonmukaisuutta ja legendaarisuutta, että voimme aivan hyvin epäröidä sen hyväksymistä autenttiseksi historiaksi. Ei ole millään tavoin outoa, että papit olisivat yrittäneet kätkeä vieraan ikeen alle joutumisesta koituneen kansallisen häpeän.” Vaikka maallisessa historiassa ei siis olekaan selviä todisteita profetian täyttymyksestä, voimme luottaa siihen, että Raamatun kertomus pitää paikkansa.

Kreikan ja Rooman alaisuudessa. Egypti pysyi Persian hallinnassa, kunnes Aleksanteri Suuri valloitti sen 332 eaa. ja otaksuttavasti vapautti Egyptin Persian ikeestä mutta päätti kaikiksi ajoiksi paikallisten faraoiden hallinnon. Mahtavasta Egyptistä oli tosiaan tullut ”alhainen valtakunta” (Hes 29:14, 15).