”Heidän on tultava tietämään, että minä olen Jehova”
”Enkä minä enää salli häväistävän pyhää nimeäni, ja kansakuntien on tultava tietämään, että minä olen Jehova.” – HESEKIEL 39:7, UM.
1, 2. Mistä tiedämme, ettei Jehova suvaitse loputtomasti pyhän nimensä häpäisemistä?
MUINAISET israelilaiset häpäisivät Jehovan pyhää nimeä. Hesekielin kirja ilmaisee sen selvästi. Mutta myös kristikuntaan kuuluvat häpäisevät sen Jumalan nimen, jota he väittävät palvovansa.
2 Suvaitseeko Kaikkeuden Suvereeni loputtomasti nimensä häpäisemistä? Ei, sillä hän on julistanut: ”Enkä minä enää salli häväistävän pyhää nimeäni, ja kansakuntien on tultava tietämään, että minä olen Jehova.” (Hesekiel 39:7, UM; ks. myös Hesekiel 38:23.) Mitä tämä merkitsee? Ja mitä voimme oppia Hesekielin kirjan loppuluvuista?
Muita vastaan esitettyjä profetioita
3. a) Miten muut kansat suhtautuivat Juudan kärsimyksiin? b) Millaisen hengen osoittamisen vuoksi Tyyron ”kuningas” poistettiin vallasta, ja miten tämän pitäisi vaikuttaa meihin?
3 Jerusalemin tuhon jälkeen tuomittiin Ammon, koska se oli ilmaissut iloitsevansa Juudan kärsimyksistä, ja Mooab, koska se suhtautui pilkallisesti Juudaan. Edom katsottiin syylliseksi ilkeämielisyyteen, ja filistealaisten kostonhimoinen henki saisi Jumalan ’rankaisemaan kiivaudessa’. (Hesekiel 25:1–17; Sananlaskut 24:17, 18) Koska Tyyron kaupunki riemuitsi Jerusalemin onnettomuudesta, se joutuisi Nebukadnessarin eli Nebukadressarin (lähempänä babylonialaista kirjoitustapaa) käsiin. (Hesekiel 26:1–21) Se oli kuin varmasti uppoava laiva. (Hesekiel 27:1–36) Tyyron ”kuningas” (ilmeisesti sen hallitsijasuku) poistettiin vallasta Saatanan kaltaisen ylpeän henkensä vuoksi. (Hesekiel 28:1–26) Meidän pitäisi siis varmastikin karttaa syntistä kopeutta, joka voisi saada meidät häpäisemään Jehovan nimeä. – Psalmi 138:6; Sananlaskut 21:4.
4. Mikä odotti faraota ja Egyptiä?
4 Hesekiel ennusti Egyptille 40-vuotisen autioituksen. Nebukadressar saisi sen rikkaudet maksuksi niistä sotilaallisista palveluksista, joita se suoritti pannessaan täytäntöön Jehovan tuomion Tyyrolle. (Hesekiel 29:1–21) Jumalan huolehtiessa siitä, että egyptiläiset hajotettiin, ’he tulisivat tietämään, että hän on Herra’. (Hesekiel 30:1–26) Egyptiä edustavaa ylpeätä faraota verrattiin korkeaan setriin, joka kaadettaisiin maahan. (Hesekiel 31:1–18) Lopuksi Hesekiel viritti itkuvirsiä faraosta ja siitä, miten Egypti vaipuisi šeoliin. – Hesekiel 32:1–32.
Vartijan velvollisuus
5. a) Ainoastaan millaisissa olosuhteissa Jumala hyväksyy hengellisen vartijan? b) Mitä ’elämän käskyjen mukaan vaeltaminen’ merkitsee?
5 Hesekieliä muistutettiin hänen velvollisuudestaan vartijana. (Hesekiel 33:1–7) Tietysti Jumala hyväksyy hengellisen vartijan vain, jos tämä tekee velvollisuutensa ja varoittaa jumalattomia. (Lue Hesekielin 33:8, 9.) Hesekielin tavoin voideltu ”vartija”-luokka julistaa siksi rohkeasti Jumalan varoituksia. Koska jumalattomien kuolema ei ole Jumalalle mieleen, hän ei pidä lukua heidän entisistä pahoista teoistaan, jos he noudattavat varoituksia ja ’vaeltavat elämän käskyjen mukaan’. Hesekielin aikana noiden käskyjen mukaan vaeltaminen merkitsi Lain noudattamista, mutta nykyään se merkitsee Kristuksen lunastusuhrin vastaanottamista ja hänen seuraajanaan olemista. (1. Pietari 2:21) Tavassa, jolla Jumala rankaisee tai palkitsee ihmisiä, ei ole mitään tasapainotonta, ja ”suuren ahdistuksen” läpi säilyminen riippuu hänen käskyihinsä mukautumisesta. – Hesekiel 33:10–20; Matteus 24:21.
6. Miten nykyään monet ovat Hesekielin ajan juutalaisten pakkosiirtolaisten kaltaisia?
6 Lähellä vuoden 607 eaa. loppua joku pakolainen kertoi Jerusalemin tuhosta, ja Hesekiel puhui jälleen Jehovan sanomaa. (Hesekiel 33:21–29) Miten pakkosiirtolaiset reagoivat? (Lue Hesekielin 33:30–33.) Nykyään monet ovat niiden juutalaisten pakkosiirtolaisten kaltaisia, joille Hesekiel oli kuin ”rakkauslaulun” laulaja. Kun voidellut ja heidän toverinsa tekevät käyntejä talosta taloon, nämä ihmiset kuuntelevat mielellään Valtakunnan sanomaa, mutta he eivät omaksu sitä. Se on heille kuin miellyttävä rakkauslaulu, mutta he eivät vihkiydy Jehovalle eivätkä säily ”suuressa ahdistuksessa”.
Jehovan ”yksi paimen”
7. Mitä Jehovan nykyisiä tekoja voidaan verrata siihen, miten hän kohteli lampaitaan Hesekielin aikaan?
7 Jehova antoi Jerusalemin kukistumisen jälkeen Hesekielille sanoman, jossa hän tuomitsi pyhän nimensä häpäisijät, hallitsijoihin kuuluvat ”Israelin paimenet”. Miten hyvin nuo sanat sopivatkaan kristikunnan hallitsijoihin! (Lue Hesekielin 34:1–6.) Toisin kuin Hyvä Paimen, Jeesus Kristus, kristikunnan poliittiset hallitsijat lihottavat itseään aineellisesti ”lampaiden” kustannuksella. (Johannes 10:9–15) Mutta samoin kuin Jumala vapautti lampaansa riistämällä hallitusvallan itsekkäiltä paimenilta, kun Juuda autioitettiin, hän vapauttaa jälleen lampaansa riistämällä vallan kristikunnan hallitsijoilta ”suuren ahdistuksen” aikana. (Ilmestys 16:14–16; 19:11–21) Jehova osoitti rakkautta lampaankaltaisia ihmisiään kohtaan vapauttaessaan heidät Babylonista vuonna 537 eaa., samoin kuin hän osoitti tuota ominaisuutta käyttäessään Suurempaa Kyyrosta, Jeesusta Kristusta, vapauttamaan hengellisen Israelin jäännöksen Suuren Babylonin orjuudesta vuonna 1919. – Hesekiel 34:7–14.
8. Mitä Jehova tekee, jos ’lihava lammas’ sortaa laumaa, ja miten kristittyjen alipaimenten täytyy kohdella lampaita?
8 Jumala huolehtii hellästi lampaistaan. (Lue Hesekielin 34:15, 16.) Jos ’lihava lammas’ sortaa Jumalan laumaa nykyään, Jehova ’kaitsee’ häntä erottamalla hänet nyt ja tuhoamalla hänet ”suuressa ahdistuksessa”. Vuonna 1914 Jehova asetti voidellulle jäännökselle ”yhden paimenen”, Jeesuksen Kristuksen. Vuodesta 1935 lähtien hän on johtanut sen ”muiden lampaitten” ”suuren joukon” kokoamista, joka palvelee nyt voideltujen ’Jehovan laitumen lampaitten’ kanssa. Jumalan ja Kristuksen tavoin kristittyjen alipaimenten täytyy kohdella kaikkia näitä lampaita hellästi. – Hesekiel 34:17–31; Ilmestys 7:9; Johannes 10:16; Psalmi 23:1–4; Apostolien teot 20:28–30.
”Eedenin puutarha”!
9. Mitä Jehova teki, koska hän oli päättänyt, että Juudan ja Israelin maan tulisi pitää sapattia?
9 Ajattelehan jälleen Juudan ja Israelin autioitettua maata. Koska Jumala oli päättänyt, että sen tulisi pitää sapattia pysymällä asumattomana 70 vuotta, hän toimi estääkseen Edomia ja muita kansoja asuttamasta tuota aluetta. (2. Aikakirja 36:19–21; Daniel 9:2) Itse asiassa Edom Seirin vuoristoseutuineen oli myös autiona, kuten oli ennustettu, sillä babylonialaiset kukistivat sen vuosina 602–601 eaa. – Hesekiel 35:1–36:5; Jeremia 25:15–26.
10. Mihin meidän aikamme kehitysvaiheisiin jäännöksen ennallistaminen Juudaan vuonna 537 eaa. kiinnitti huomion?
10 Jäännöksen ennallistaminen Juudaan vuonna 537 eaa. kiinnittää huomion meidän aikanamme nähtyihin sykähdyttäviin kehitysvaiheisiin. Vuonna 1919 hengellisesti elvytetty jäännös alkoi jälleen asuttaa ”Israelin vuoria” eli Jehovan voideltujen todistajien hengellistä tilaa. (Hesekiel 36:6–15) Jumala puhdisti heidät uskonnollisesta saastaisuudesta ja pani heihin ”uuden hengen”, jonka avulla he saattoivat tuottaa hänen pyhän henkensä hedelmää. (Galatalaisille 5:22, 23) Ja jotta maailmalliset ihmiset eivät häpäisisi Jehovan nimeä siksi, että hän oli kurittanut kansaansa, hän on siunannut jäännöstä runsaskätisesti. – Hesekiel 36:16–32.
11. Mitä Jumala on tehnyt voidellun jäännöksen hengelliselle tilalle sopusoinnussa Hesekielin 36:33–36:n kanssa?
11 Kun jäännös oli palannut Juudaan, tuo autio maa muutettiin hedelmälliseksi ”Eedenin puutarhaksi”. (Lue Hesekielin 36:33–36.) Samoin Jehova on vuodesta 1919 lähtien muuttanut voidellun jäännöksen kerran aution tilan hedelmälliseksi hengelliseksi paratiisiksi, josta myös ”suuri joukko” saa nyt nauttia. Koska tämän hengellisen paratiisin asukkaat ovat pyhiä ihmisiä, ponnistelkoon jokainen vihkiytynyt kristitty säilyttääkseen sen puhtaana. – Hesekiel 36:37, 38.
Ykseys ennallistetaan
12. Miten muinaisen juutalaisen kansan elvyttämistä havainnollistettiin Hesekielin 37:1–14:ssä, ja mikä rinnakkaisuus tällä oli nykyään?
12 Babylonin vankeudessa juutalaiset olivat lähes kuollut kansa, kuin pelkkiä luita kedolla. (Hesekiel 37:1–4) Mutta mitä Hesekiel näki seuraavaksi? (Lue Hesekielin 37:5–10.) Noihin luihin kasvoivat jänteet, liha ja nahka, ja elämän henki elvytti ne jälleen toimintaan. (Hesekiel 37:11–14) Jumala herätti kuolleista juutalaisen kansan, kun 42 360 henkeä Israelin kaikista sukukunnista ja noin 7 500 ei-israelilaista otti vastaan tilaisuuden asuttaa uudelleen Juuda, rakentaa jälleen Jerusalem ja sen temppeli ja ennallistaa tosi palvonta kotimaahansa. (Esra 1:1–4; 2:64, 65) Samoin vuonna 1918 tuli hengellisen Israelin vainotusta jäännöksestä kuin nuo kuivat luut – surmattuja julkiseen todistustyöhönsä nähden. Mutta vuonna 1919 Jehova elvytti heidät Valtakunnan julistajina. (Ilmestys 11:7–12) Tämän rinnakkaisuuden pitäisi vahvistaa luottamustamme siihen, että nämä voidellut ja heidän toverinsa muodostavat sen maallisen järjestön, jota Jehova käyttää nykyään. – Ks. Jehovan todistajain vuosikirjaa 1980 sivuja 87–125.
13. Miten Jehovan muinaisen kansan järjestöykseyden ennallistusta valaistiin Hesekielin 37:15–20:ssä, ja mikä rinnakkaisuus sillä oli?
13 Miten Jehovan muinaisen kansan järjestöykseyden ennallistusta valaistiin? (Lue Hesekielin 37:15–20.) Kahden sauvan yhdistämisellä on nykyaikainen rinnakkaisuus (toinen edusti Juudan kahden sukukunnan valtakuntaa, toinen Israelin kymmenen sukukunnan valtakuntaa). Ensimmäisen maailmansodan aikana kunnianhimoiset miehet yrittivät rikkoa Jumalan palvelijoiden ykseyden, mutta vuonna 1919 uskolliset voidellut yhdistettiin Kristuksen, heidän ’yhden kuninkaansa’ ja ’yhden paimenensa’, alaisuudessa. Lisäksi Juudaan palanneiden yli 7 500 ei-israelilaisen tavoin ”suureen joukkoon” kuuluvat on nyt yhdistetty voideltuun jäännökseen. Miten suuri ilo onkaan saada olla hengellisessä paratiisissa palvellen Jehovaa ykseydessä ’yhden kuninkaamme’ alaisuudessa! – Hesekiel 37:21–28.
Goog hyökkää!
14. Kuka on Maagogin Goog, ja mihin toimenpiteisiin hän ryhtyy? (Hesekiel 38:1–17)
14 Seuraavaksi ennustettiin dramaattinen tapahtuma. Toivoen voivansa häpäistä Jumalan nimen ja tuhota Hänen kansansa Maagogin Goog hyökkää Jehovan ”vaimoa” eli taivaallista järjestöä edustavan hengellisen Israelin jäännöksen kimppuun. (Ilmestys 12:1–17) Goog on ”tämän maailman hallitsija”, Saatana Panettelija. Hän sai nimen Goog sen jälkeen kun hänet karkotettiin taivaasta Valtakunnan synnyttyä vuonna 1914. (Johannes 12:31) ”Maagogin maa” on paikka, johon Goog ja hänen demoninsa on suljettu maan läheisyydessä. Sen jälkeen kun uskonnonvastaiset voimat tuhoavat kristikunnan ja muun Suuren Babylonin, Jehova tuo Googin hengellisen Israelin näennäisesti puolustuskyvytöntä jäännöstä ja sen vihkiytyneitä tovereita vastaan. – Hesekiel 38:1–17; Ilmestys 17:12–14.
15. Mitä tapahtuu, kun Goog hyökkää Jehovan todistajien kimppuun?
15 Mitä tapahtuu, kun Goog hyökkää Jehovan todistajien kimppuun? (Lue Hesekielin 38:18–23.) Jehova pelastaa kansansa! Hänen aseitaan tulevat olemaan hyvin ankarat kaatosateet, suunnattomat rakeet, alassyöksyvä tuli ja raivoava rutto. Epäjärjestykseen joutuneet Googin joukot kääntävät miekkansa toinen toistaan vastaan. Mutta ennen kuin Jumala pyyhkäisee heidät pois olemassaolosta, ’heidät pannaan tietämään, että hän on Jehova’.
16. a) Mitä tapahtuu ”Maagogin maalle”? b) Miten ennustettujen Googiin liittyvien tapahtumien tietämisen pitäisi vaikuttaa meihin?
16 Kun Saatana ja hänen demoninsa syöstään syvyyteen, ”Maagogin maa”, heidän alennettu olinpaikkansa maan päällä, on oleva poissa iäksi. (Ilmestys 20:1–3) Googin sotavarusteita on silloin niin paljon, että niiden hävittäminen vaatii jonkin aikaa. Linnut ja petoeläimet syövät ahnaasti Googin joukkojen hautaamattomia ruumiita. Miten tämän kaiken tietämisen pitäisi vaikuttaa meihin? Sen tietämisen, että Googin hyökkäys on lähellä, mutta että Jehova pelastaa kansansa, pitäisi lisätä uskoamme ja saada meidät iloitsemaan siitä, että nuo tapahtumat johtavat pitkään häväistyn Jumalan nimen pyhittämiseen! – Hesekiel 39:1–29.
Katso Jehovan pyhäkköä!
17. a) Mikä näky annettiin Hesekielille vuonna 593 eaa.? b) Mitä näyn temppelin olemassaolo todistaa?
17 Vuonna 593 eaa., 14. vuotena Jerusalemin temppelin tuhosta, Hesekielille annettiin näky Jehovan palvontaan tarkoitetusta uudesta pyhäköstä. Profeetan enkeliopas mittasi sen, ja se oli jättiläismäinen. (Hesekiel 40:1–48:35) Tämä temppeli kuvasi ”tosi telttaa – –, jonka pystytti Jehova”, ja sillä oli ”taivaallisten esikuvat”. Jeesus Kristus astui vuonna 33 sen kaikkein pyhimpään, ”itse taivaaseen”, esittämään Jumalalle lunastusuhrinsa ansion. (Heprealaisille 8:2; 9:23, 24) Näyn temppeli todistaa, että puhdas palvonta selviytyy Googin hyökkäyksestä. Miten suuresti se lohduttaakaan Jehovan nimeä rakastavia!
18. Mainitse joitakin erikoispiirteitä, joita näyn temppelistä on merkitty muistiin.
18 Temppelissä oli monia erikoispiirteitä. Esimerkiksi sen ulommassa ja sisemmässä muurissa oli kuusi porttikäytävää. (Hesekiel 40:6–35) Ulommassa esipihassa oli 30 ruokailuhuonetta (todennäköisesti sitä varten, että ihmiset voisivat niissä syödä yhteysuhreja). (40:17) Polttouhrialttari oli sisemmässä esipihassa. (43:13–17) Temppelin ensimmäisessä huoneessa oli puinen alttari, ilmeisesti suitsutuksen polttamista varten. (41:21, 22) Kaikkein pyhimmän pituus ja leveys oli 20 kyynärää, ja temppeliä ympäröivä muuri oli kultakin sivulta 500 ruokoa (1 600 metriä) pitkä. Miten suurenmoinen huone, joka oli täynnä Jumalan kunniaa! – Hesekiel 41:4; 42:16–20; 43:1–7.
19. Miten temppelin yksityiskohtien ja sen, että siinä palvelevien piti noudattaa Jumalan mittapuita, tulisi vaikuttaa meihin?
19 Temppelin, uhrien ja juhlien monien yksityiskohtien pitäisi juurruttaa mieleemme sen tärkeys, että noudatamme Jumalan järjestöltä tulevia ohjeita huolellisesti ymmärtäen, että meidän pitäisi kaikin voimin pyrkiä korottamaan Jehova ja hänen palvontansa. (Hesekiel 45:13–25; 46:12–20) Temppelissä palvelevien piti noudattaa Jumalan korkeita mittapuita, ja heidän piti opettaa kansalle ”erotus pyhän ja epäpyhän välillä”. (Hesekiel 44:15, 16, 23) Tämän pitäisi saada meidät säilyttämään pyhyys Jehovan kansana. – Efesolaisille 1:3, 4.
20. a) Mitä näyn temppelistä virrannut vesi vertauskuvaa? b) Millainen vaikutus tällä kuvaannollisella vedellä tulee olemaan?
20 Temppelistä virtasi puro, joka paransi eli makeutti Kuolleenmeren suolaiset vedet, niin että niissä alkoi vilistä kaloja. (Hesekiel 47:1–11) Tämä vesi vertauskuvaa Jumalan järjestelyjä ikuisen elämän saamiseksi, Jeesuksen uhri mukaan luettuna. Tätä vettä on runsaasti tarjolla Googin hyökkäyksessä eloon jääville ja muille, myös ylösnousseille. (Johannes 5:28, 29; 1. Johannes 2:2; Ilmestys 22:1, 2) Kuollutmeri edustaa sitä olotilaa, jossa ihmiskunta on ollut – perisynnin ja kuoleman tuomion samoin kuin Saatanan hallitusvallan alaisuudessa. Kuolleenmeren makeaksi muuttuneissa vesissä runsaina parveilevien kalojen tavoin lunastettu ihmiskunta kukoistaa messiaanisen hallitusvallan parannetuissa olosuhteissa.
21. Mistä tottelevainen ihmiskunta Hesekielin 47:12:n mukaan nauttii uudessa maailmassa?
21 Parantumiseen liittyvät myös näyn virran rannoilla kasvavat puut. (Lue Hesekielin 47:12.) Uudessa maailmassa tottelevainen ihmiskunta nauttii täydellisestä fyysisestä ja hengellisestä terveydestä. Ja miksipä ei? Näyn hedelmäpuiden lehdillä on jatkuvasti parantavia ominaisuuksia. Millaisia siunauksia saavatkaan ne, jotka tuntevat Jehovan ja palvelevat häntä!
Silloin he tulevat tietämään!
22. Mikä osoittaa, että Jumala asettaa ihmiset valitsemiinsa paikkoihin paratiisissa?
22 Olemalla yhteistoiminnassa Jehovan järjestön kanssa nyt voimme kehittää ominaisuuksia, joiden ansiosta olemme yhteistoiminnallisia silloin, kun Jumala asettaa ihmiset valitsemiinsa paikkoihin maallisessa paratiisissa. Tällaiseen ihmisten sijoitteluun viittaa se, että sukukunnat määrättiin Hesekielin näyssä näkemän hallintovyöhykkeen pohjois- ja eteläpuolelle. Tuohon kolmiosaiseen ”antimaahan” sisältyi yksi osa ei-papillisille leeviläisille ja pappien osa, joka käsitti näyn temppelin. Eteläisen osan keskellä oli kaupunki, jossa työskenteli ihmisiä kaikista sukukunnista kollektiivisen ”ruhtinaan”, ”uudessa maassa” olevien Messiaan ruhtinaallisten edustajien, alaisuudessa. – Hesekiel 47:13–48:34; 2. Pietari 3:13; Psalmi 45:17.
23. Mitä meidän täytyy tehdä nyt kuuluaksemme lunastettuun ihmiskuntaan, joka elää paratiisissa?
23 Taivaallisen pyhäkkönsä valtaistuimella istuva Jumala siunaa Hesekielin näkemää vertauskuvallista kaupunkia. (Lue Hesekielin 48:35.) Tuon maallisen hallituspaikan nimi tulee olemaan Jehova-Samma eli ”Jehova itse on siellä”. Jos osoitat jatkuvasti horjumatonta rakkautta Jumalaa kohtaan, niin sinäkin voit kuulua lunastettuun ihmiskuntaan, joka elää paratiisissa. Kukaan maan päällä ei silloin ole hengellisessä pimeydessä, vaan kaikki tietävät, että Jehova on ainoa elävä, tosi Jumala. (Habakuk 2:14) Voit välttyä siltä, että joudut tunnustamaan Jumalan nimen vastoin tahtoasi, kun jumalattomat tuhotaan. Ilmaise uskoa ja osoita siten, että sinulla on toivo olla niiden joukossa, jotka säilyvät elossa, kun hän täyttää sanat: ”Kansakuntien on tultava tietämään, että minä olen Jehova.” – Hesekiel 36:23, UM.
Mitä sanoisit?
◻ Ainoastaan missä olosuhteissa Jehova hyväksyy hengellisen vartijan?
◻ Miten Jehova kohtelee lampaitaan, ja miten kristittyjen paimenten pitäisi kohdella heitä?
◻ Miten juutalaisen kansan elvyttämistä valaistiin? (Hesekiel 37:1–14) Mikä on tämän nykyinen rinnakkaisuus?
◻ Kuka on Maagogin Goog, ja mitä tapahtuu, kun hän hyökkää Jehovan todistajien kimppuun?
◻ Mitä näyn temppelistä virtaava vesi vertauskuvaa?
[Kartta/Kuva s. 25]
(Ks. painettu julkaisu)
Pyhä antimaa ja sukukuntien aluemääräykset
SUURI MERI
KULKUTIE HAMATIIN
DAAN
ASSER
NAFTALI
MANASSE
EFRAIM
RUUBEN
JUUDA
PÄÄMIES
Pyhä antimaa
Een-Eglaim
BENJAMIN
SIMEON
Een-Gedi
ISASKAR
SEBULON
Taamar
GAAD
Meriba-Kaades
Suolameri
Jordan
Galileanmeri
[Kuva s. 23]
Muinaisten paimenten tavoin Jehova huolehtii hellästi lampaistaan. Kristittyjen paimenten tulisi siksi kohdella Jumalan laumaa hellästi