HALLI
Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ei käytetä hallia tarkoittavaa sanaa ʼē·lamʹ (tai ʼu·lamʹ) yksityiskotien yhteydessä. On vaikea päätellä, oliko israelilaiskodeissa jonkinlainen halli vai ei. Joidenkin Megiddosta löydettyjen talojen arkeologiset jäännökset osoittavat kuitenkin, että nuo talot oli rakennettu sisäpihan ympärille ja että ”yksi pohjakerroksen huone toimi sisääntuloeteisenä” (The Biblical Archaeologist, toukokuu 1968, s. 46, 48). Raamatussa sanaa ʼē·lamʹ käytetään kahdesta Salomon rakentamasta julkisesta rakennuksesta, Salomon temppelin etuosasta ja joistakin Hesekielille näyssä näytettyjen porttikäytävien ja temppelin osista.
Pylväshalli. Yksi niistä hallintorakennuksista, jotka Salomo rakensi temppelialueelle jolloinkin temppelin valmistumisen jälkeen, oli Pylväshalli (1Ku 7:1, 6). Koska Pylväshalli mainitaan Libanoninmetsätaloa ja Valtaistuinhallia koskevien kuvausten välissä, on hyvinkin mahdollista, että Pylväshalli sijaitsi temppelin eteläpuolella, näiden kahden muun hallintorakennuksen välissä. Näin ollen etelästä saapuva kulki ehkä Libanoninmetsätalon läpi tai kiersi sen ja meni sitten Pylväshalliin, jonka läpi hän käveli Valtaistuinhalliin.
Rakennus oli 50 kyynärää (22,3 m) pitkä ja 30 kyynärää (13,4 m) leveä. Sen nimestä voidaan päätellä, että se koostui vaikuttavista pylväsrivistöistä. 1. Kuninkaiden kirjan 7:6:ssa kerrotaan, että sen edessä oli toinen halli pylväineen ja katos. Tämä tarkoittaa ehkä sitä, että ensin saavuttiin halliin, jossa oli pylväiden kannattama, ulkoneva katos. Sitten tämä halli yhtyi suoraan varsinaiseen Pylväshalliin. Jos esitetyt mitat koskevat vain Pylväshallia, niin katoksen peittämän osan kokoa ei kerrota.
Tämä rakennus on saattanut toimia Valtaistuinhallin pääsisäänkäyntinä ja paikkana, jossa kuningas hoiti valtakunnan asioita ja otti vastaan vieraita.
Valtaistuinhalli. Salomo rakensi temppelin valmistumisen jälkeen myös Valtaistuinhallin (1Ku 7:1, 7). Raamatunkohdassa mainittu ”oikeushalli” näyttää olevan ”Valtaistuinhallin” synonyymi. Epäilemättä Salomo siis sijoitti norsunluukoristeisen, kultaisen valtaistuimensa juuri ”Valtaistuinhalliin” ja jakoi siellä oikeutta (1Ku 10:18–20).
Koko kuvaus tästä rakennuksesta kuuluu: ”Hän teki Valtaistuinhallin, jossa hänellä oli tapana tuomita, oikeushallin, ja se katettiin setripuulla lattiasta kattohirsiin saakka.” (1Ku 7:7.) Masoreettisessa tekstissä sanotaan oikeastaan ”lattiasta lattiaan”, mikä on saanut jotkut ajattelemaan, että setriä oli käytetty tämän rakennuksen lattiasta edellisessä jakeessa mainitun Pylväshallin lattiaan saakka. Syyrialaisessa Pešittassa lukee kuitenkin ”lattiasta kattoon” ja latinalaisessa Vulgatassa sanotaan ”lattiasta lakeen”. Tämän vuoksi jotkut kääntäjät uskovat, että setrillä tarkoitettiin jonkinlaista upeaa panelointia, joka ulottui hallin lattiasta sen kattohirsiin eli kattoon saakka (UM, KR-92, KR-38, RS, JB, Ro). Vaikkei muita arkkitehtonisia yksityiskohtia olekaan kerrottu, rakennuksessa ei tämän perusteella ollut avoimia pylväsrivejä millään sivulla, kuten ehkä oli Libanoninmetsätalossa ja Pylväshallissa.
Valtaistuinhalli mainitaan heti Pylväshallin jälkeen, joten jälkimmäinen rakennus toimi mahdollisesti Valtaistuinhallin pääsisäänkäyntinä. Etelästä tulleen on ehkä täytynyt kävellä Pylväshallin läpi päästäkseen oikeushalliin.
Salomon temppeli. Temppelin pääosat olivat pyhä ja kaikkeinpyhin, mutta pyhän edessä (itään päin) oli jyhkeä eteishalli, joka toimi temppelin sisäänkäyntinä. Eteishalli oli 20 kyynärää (8,9 m) pitkä (temppelin päädyn leveyssuunnassa) ja 10 kyynärää (4,5 m) syvä (1Ku 6:3). Sen korkeus oli 120 kyynärää (53,4 m). 2. Aikakirjan 3:4:ssä eteishallin korkeus esitetään muiden huoneen mittojen yhteydessä. Nuo mitat hyväksytään yleisesti, ja ne ovat sopusoinnussa 1. Kuninkaiden kirjassa mainittujen mittojen kanssa. (Vrt. 2Ai 3:3, 4:ää 1Ku 6:2, 3, 17, 20:een.) Eteishalli näytti siis korkealta, ilmeisesti suorakaiteen muotoiselta, tornilta, joka ulottui paljon temppelirakennuksen muun osan yläpuolelle. Sen edessä oli kaksi jyhkeää kuparipylvästä, joiden nimet olivat Jakin ja Boas (1Ku 7:15–22; 2Ai 3:15–17). Eteishallissa oli myös ovet (kuningas Ahas sulki ne, mutta hänen poikansa Hiskia avasi ja kunnosti ne myöhemmin) (2Ai 28:24; 29:3, 7). Temppelin ylvään eteishallin on täytynyt olla hyvin vaikuttava näky varsinkin aamulla, kun idästä nousevan auringon säteet osuivat suoraan siihen.
Hesekielin temppelinäky. Temppelipyhäkköä koskevassa Hesekielin näyssä mainitaan melkoinen määrä eteishalleja. Itse temppelirakennuksen edessä oli eteishalli (kohti itää), kuten Salomon temppelissäkin. Tämä eteishalli oli kuitenkin 20 kyynärää (10,4 m) pitkä ja 11 kyynärää (5,7 m) leveä; sen korkeutta ei kerrota. (Nämä mitat perustuvat pitkään kyynärään eli n. 51,8 cm:iin; ks. Hes 40:5, Rbi8, alav.) Tässä eteishallissa oli sekä pylväitä että sivupylväitä, ja siinä oli puukatos, luultavasti lähellä yläosaa (Hes 40:48, 49; 41:25, 26). Kaikissa kolmessa, monia yksityiskohtia sisältävässä ulkoportissa (joihin tultiin idästä, etelästä ja pohjoisesta) oli eteishalli ja siinä suppenevia ikkunankehiä. Ilmeisesti porttiin johtavia portaita nouseva ohitti vartiokammiot, joita oli kolme kummallakin puolella, ja ylitettyään sitten kynnyksen tuli eteishalliin, ennen kuin saapui ulompaan esipihaan. (Hes 40:6–17.) Myös kaikissa kolmessa sisäportissa oli eteishalli ehkä heti sen jälkeen, kun oli noustu portaat ja saavuttu porttiin. Pohjoiseen päin olevan portin eteishallissa oli neljä pöytää kokonaispolttouhrin teurastamista varten. (Hes 40:35–42.)