”Kohdista sydämesi” Jumalan temppeliin!
”Ihmisen poika, – – kohdista sydämesi kaikkeen, mitä sinulle näytän – –. Kerro kaikki näkemäsi Israelin huoneelle.” (HESEKIEL 40:4)
1. Millaisessa tilanteessa Jumalan valittu kansa oli vuonna 593 eaa.?
OLI vuosi 593 eaa., Israelin pakkosiirtolaisuuden 14. vuosi. Babylonissa asuvista juutalaisista heidän rakkaan kotimaansa on täytynyt tuntua todella kaukaiselta. Useimmat heistä olivat nähneet Jerusalemin viimeksi liekkien vallassa, sen mahtavat muurit murskana ja ylväät rakennukset raunioina. Jehovan temppeli, joka oli kerran ollut kaupungin kunnian kruunu, ainoa puhtaan palvonnan keskus koko maailmassa, oli hajotettu maan tasalle. Nyt suurin osa Israelin pakkosiirtolaisuudesta oli vielä edessäpäin. Luvattu vapautus koittaisi vasta 56 vuoden kuluttua (Jeremia 29:10).
2. Miksi Hesekiel tunsi varmasti surua muistellessaan Jerusalemissa ollutta Jumalan temppeliä?
2 Uskollisen profeetta Hesekielin on täytynyt tuntea surua ajatellessaan, että Jumalan temppeli oli satojen kilometrien päässä raunioina, hylättynä villieläinten pesäpaikkana (Jeremia 9:11). Hänen oma isänsä Busi oli palvellut siellä pappina (Hesekiel 1:3). Hesekiel olisi saanut saman edun, mutta hänet oli viety pakkosiirtolaisuuteen Jerusalemin jalosukuisten kanssa vuonna 617 eaa., jolloin hän oli vielä nuori. Nyt noin 50-vuotiaana hän todennäköisesti tiesi, ettei hän enää koskaan näkisi Jerusalemia eikä hänellä olisi osaa eikä arpaa sen temppelin jälleenrakentamisessa. Siksi voimme kuvitella, miten paljon näky loistavasta temppelistä on varmasti merkinnyt hänelle.
3. a) Mikä oli Hesekielin temppelinäyn tarkoitus? b) Mitkä ovat näyn neljä pääosaa?
3 Tämä pitkä näky, joka täyttää yhdeksän lukua Hesekielin kirjasta, oli pakkosiirtolaisuudessa eläville juutalaisille uskoa vahvistava lupaus. Puhdas palvonta ennallistettaisiin! Vuosisatojen ajan, aina meidän aikaamme saakka, tämä näky on ollut rohkaisun lähteenä Jehovaa rakastaville ihmisille. Millä tavalla? Tarkastellaanpa, mitä Hesekielin profeetallinen näky merkitsi pakkosiirtolaisuudessa eläville israelilaisille. Näyssä on neljä pääosaa: temppeli, papisto, johtomies ja maa.
Temppeli ennallistetaan
4. Mihin Hesekiel viedään näkynsä alussa, mitä hän näkee siellä, ja kuka opastaa häntä kiertokäynnillä?
4 Ensiksi Hesekiel viedään ”hyvin korkealle vuorelle”. Tuolla vuorella on etelään päin suunnaton temppeli, kuin muurien ympäröimä kaupunki. Enkeli, joka ”oli näöltään ikään kuin kuparin kaltainen”, vie profeetan sinne perusteelliselle kiertokäynnille. (Hesekiel 40:2, 3.) Näyn edetessä Hesekiel näkee, miten enkeli mittaa huolellisesti temppelin kolmet toisiaan vastaavat porttiparit ja niiden vartiokammiot, ulomman esipihan, sisemmän esipihan, ruokailuhuoneet, alttarin ja temppelipyhäkön, johon kuuluu pyhä ja kaikkeinpyhin osasto.
5. a) Mitä Jehova vakuuttaa Hesekielille? b) Mitä olivat ne heidän ”kuninkaittensa ruumiit”, jotka piti siirtää pois temppelistä, ja miksi tämä oli tärkeää?
5 Sitten itse Jehova näyttäytyy tässä näyssä. Hän menee temppeliin ja vakuuttaa Hesekielille, että Hän tulee asumaan siinä. Mutta Hän vaatii, että Hänen huoneensa puhdistetaan, ja sanoi: ”Siirtäkööt he nyt haureutensa ja kuninkaittensa ruumiit minusta kauas, niin olen asuva heidän keskellään ajan hämärään asti.” (Hesekiel 43:2–4, 7, 9.) Näillä heidän ”kuninkaittensa ruumiilla” tarkoitettiin ilmeisesti epäjumalia. Jerusalemin kapinalliset hallitsijat ja kansa olivat saastuttaneet Jumalan temppelin epäjumalilla ja tosiasiassa tehneet niistä kuninkaita. (Vrt. Aamos 5:26.) Ne eivät suinkaan olleet mitään eläviä jumalia tai kuninkaita, vaan kuolleita ja vastenmielisiä esineitä Jehovan silmissä. Ne piti siirtää pois. (3. Mooseksen kirja 26:30; Jeremia 16:18.)
6. Mitä temppelin mittaaminen merkitsi?
6 Mitä näyn tällä osalla tahdottiin sanoa? Se antoi pakkosiirtolaisille varmuuden siitä, että puhdas palvonta ennallistettaisiin täydellisesti Jumalan temppelissä. Lisäksi temppelin mittaaminen oli jumalallinen tae siitä, että näky täyttyisi ehdottoman varmasti. (Vrt. Jeremia 31:39, 40; Sakarja 2:2–8.) Epäjumalanpalvelus poistettaisiin. Jehova siunaisi jälleen huonettaan.
Papisto ja johtomies
7. Mitä kerrotaan leeviläisistä ja papeista?
7 Myös papisto piti puhdistaa. Leeviläisiä oli määrä nuhdella sen vuoksi, että he olivat langenneet epäjumalanpalvelukseen, kun taas pappeina toimivien Sadokin poikien oli määrä saada kiitosta ja palkka siitä, että he olivat pysyneet puhtaina.a Silti molemmilla ryhmillä olisi palvelusasema Jumalan ennallistetussa huoneessa – epäilemättä sikäli kuin he olisivat yksilöinä uskollisia. Edelleen Jehova määräsi: ”Ja kansalleni heidän tulee opettaa pyhän ja ei-pyhän välistä eroa, ja epäpuhtaan ja puhtaan ero heidän tulee saattaa heidän tietoonsa.” (Hesekiel 44:10–16, 23.) Papisto oli siis määrä palauttaa tehtäväänsä, ja pappien uskollinen kestävyys palkittaisiin.
8. a) Keitä olivat muinaisen Israelin johtomiehet? b) Millä tavoin Hesekielin näyn johtomies oli aktiivinen puhtaassa palvonnassa?
8 Näyssä viitataan myös niin sanottuun johtomieheen. Aina Mooseksen päivistä lähtien kansakunnalla oli ollut johtomiehiä. Johtomiestä tarkoittava heprean sana na·siʼʹ saattoi viitata isänpuoleisen suvun, heimon tai jopa kansakunnan päähän. Hesekielin näyssä Israelin hallitusmiehiä nuhdellaan luokkana kansan sortamisesta ja heitä kehotetaan olemaan puolueettomia ja oikeudenmukaisia. Vaikkei johtomies kuulukaan pappisluokkaan, hän on huomattavan aktiivinen puhtaassa palvonnassa. Hän tulee ulommalle esipihalle ja lähtee sieltä ei-papillisten heimojen kanssa, istuu itäportin eteishallissa ja toimittaa joitakin uhreja uhrattavaksi kansan puolesta. (Hesekiel 44:2, 3; 45:8–12, 17.) Näin näky vakuutti Hesekielin kansalle, että ennallistettua kansakuntaa siunattaisiin esimerkillisillä johtajilla, miehillä jotka tukisivat papistoa Jumalan kansan organisoimisessa ja olisivat oivallisia esimerkkejä hengellisissä asioissa.
Maa
9. a) Miten maa piti jakaa, ja ketkä eivät saisi perintöosaa? b) Mikä oli pyhä anti, ja mitä siihen sisältyi?
9 Lopuksi Hesekielin näkyyn sisältyi yleiskuva Israelin maasta. Se piti jakaa niin, että kullekin heimolle tuli siitä osa. Johtomiehelläkin olisi perintöosa. Papeilla ei kuitenkaan olisi, sillä Jehova sanoi: ”Minä olen heidän perintönsä.” (Hesekiel 44:10, 28; 4. Mooseksen kirja 18:20.) Näystä kävi ilmi, että johtomiehen osa maasta sijaitsisi kummallakin puolella erityisaluetta, jota sanottiin pyhäksi anniksi. Tämä oli neliömäinen maa-alue, joka oli jaettu kolmeksi kaistaleeksi: ylimmäinen katuville leeviläisille, keskimmäinen papeille ja alimmainen kaupunkia ja sen tuottoisaa maata varten. Jehovan temppeli sijaitsisi pappien maakaistaleella, keskellä neliömäistä antia. (Hesekiel 45:1–7.)
10. Mitä maan jakamista koskeva profetia merkitsi pakkosiirtolaisuudessa oleville uskollisille juutalaisille?
10 Kaikki tämä epäilemättä rohkaisi suuresti noita pakkosiirtolaisia! Jokainen perhe saisi varmasti perinnön maasta (vrt. Miika 4:4). Puhdas palvonta asetettaisiin siellä korotettuun, keskeiseen asemaan. Hesekielin näystä huomaat myös sen, että pappien tavoin johtomies asuisi maa-alueella, jonka kansa olisi antanut anniksi (Hesekiel 45:16). Ennallistetussa maassa ihmisten oli siis määrä myötävaikuttaa niiden työhön, jotka Jehova asetti ottamaan johdon, ja tukea heitä mukautumalla heidän ohjaukseensa. Kaiken kaikkiaan tämä maa oli järjestyksellisyyden, yhteistoiminnallisuuden ja turvallisuuden perikuva.
11, 12. a) Miten Jehova vakuuttaa profeetallisesti kansalleen, että hän siunaa heidän ennallistettua kotimaataan? b) Mitä kuvattiin virran rannoilla olevilla puilla?
11 Siunaisiko Jehova heidän maataan? Profetia vastaa tähän kysymykseen sydäntä lämmittävällä kuvauksella. Temppelistä tulee virta, joka levenee matkan varrella, niin että se on jo tulvavirta laskiessaan Kuolleeseenmereen. Siellä se elvyttää elottomat vedet, ja kalastuselinkeino kukoistaa eräällä sen rannikko-osuudella. Virran rannoilla on paljon puita, jotka kantavat hedelmää ympäri vuoden ravinnoksi ja parannukseksi. (Hesekiel 47:1–12.)
12 Pakkosiirtolaisille tässä lupauksessa toistuivat ja vahvistuivat aiemmat ennallistusprofetiat, jotka olivat heille hyvin rakkaita. Useammin kuin kerran olivat Jehovan henkeytetyt profeetat kuvailleet ennallistettua, uudelleen asutettua Israelia paratiisiksi. Kuolleiden seutujen herääminen eloon oli ollut toistuva profeetallinen teema. (Jesaja 35:1, 6, 7; 51:3; Hesekiel 36:35; 37:1–14.) Saatettiin siis odottaa, että Jehovan elämääantavat siunaukset virtaisivat ennallistetusta temppelistä kuin joki. Hengellisesti kuollut kansakunta virkoaisi tämän ansiosta eloon. Maahansa palautettuja ihmisiä siunattaisiin huomattavilla hengellisillä miehillä – miehillä jotka olisivat yhtä vanhurskaita ja lujia kuin puut tuon näyn virran varsilla, miehillä jotka ottaisivat johdon raunioituneen maan rakentamisessa uudelleen. Myös Jesaja oli kirjoittanut ”vanhurskauden suurista puista”, jotka ’rakentaisivat uudelleen ammoin hävitetyt paikat’ (Jesaja 61:3, 4).
Milloin näky täyttyy?
13. a) Missä mielessä Jehova siunasi ennallistettua kansaansa ”vanhurskauden suurilla puilla”? b) Miten Kuolluttamerta koskeva profetia täyttyi?
13 Olivatko nuo pakkosiirtolaisuudesta palanneet ihmiset pettyneitä? Kaikkea muuta! Ennallistettu jäännös palasi rakkaaseen kotimaahansa vuonna 537 eaa. Näiden ”vanhurskauden suurten puiden” – esimerkiksi kirjuri Esran, profeettojen Haggain ja Sakarjan sekä ylimmäisen papin Joosuan – ohjauksessa nuo kauan autioina olleet paikat rakennettiin aikanaan uudelleen. Johtomiehet, esimerkiksi Nehemia ja Serubbabel, hallitsivat maassa puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. Jehovan temppeli ennallistettiin, ja hänen antinsa elämän hyväksi – siunaukset joita tuli hänen liittonsa mukaan elämisestä – virtasivat jälleen. (5. Mooseksen kirja 30:19; Jesaja 48:17–20.) Yksi siunaus oli tieto. Papisto palautettiin tehtäviinsä, ja papit opettivat kansalle Lakia. (Malakia 2:7.) Niinpä ihmiset elpyivät hengellisesti ja heistä tuli jälleen hedelmää tuottavia Jehovan palvelijoita, mitä kuvataan sillä, että Kuollutmeri parani ja kalastuselinkeino alkoi kannattaa.
14. Miksi Hesekielin profetialla oli määrä olla tärkeämpi täyttymys kuin se, mitä tapahtui juutalaisten palattua Babylonin pakkosiirtolaisuudesta?
14 Täyttyikö Hesekielin näky ainoastaan näissä tapahtumissa? Ei, vaan se viittaa johonkin paljon suurempaan. Mietitäänpä asiaa: Hesekielin näkemää temppeliä ei voitu todellisuudessa rakentaa kuvauksen mukaisesti. Juutalaiset tosin suhtautuivat tuohon näkyyn vakavasti ja jopa sovelsivat joitakin yksityiskohtia kirjaimellisesti.b Näyn temppeli kokonaisuutena oli kuitenkin niin suuri, ettei se olisi edes mahtunut Morianvuorelle, jolla entinen temppeli oli sijainnut. Hesekielin temppeli ei myöskään sijainnut kaupungissa, vaan jonkin matkan päässä erillisellä maapalstalla, kun taas toinen temppeli rakennettiin edeltäjänsä paikalle, Jerusalemin kaupunkiin (Esra 1:1, 2). Sitä paitsi Jerusalemin temppelistä ei koskaan lähtenyt kirjaimellista virtaa. Näin ollen muinainen Israel näki vain pienoistäyttymyksen Hesekielin profetiasta. Tämä osoittaa, että näyllä täytyy olla suurempi, hengellinen täyttymys.
15. a) Milloin Jehovan hengellinen temppeli aloitti toimintansa? b) Mikä osoittaa, että Hesekielin näky ei täyttynyt Kristuksen eläessä maan päällä?
15 Saadaksemme selville Hesekielin näyn pääasiallisen täyttymyksen meidän täytyy aivan ilmeisesti kohdistaa huomiomme Jehovan suureen, hengelliseen temppeliin, josta apostoli Paavali puhuu pitkään Heprealaiskirjeessä. Tuo temppeli aloitti toimintansa, kun Jeesus Kristus voideltiin sen Ylimmäiseksi Papiksi vuonna 29. Mutta täyttyikö Hesekielin näky Jeesuksen päivinä? Selvästikään ei. Ylimmäisenä Pappina Jeesus täytti sen, mitä sovituspäivä profeetallisesti merkitsi, käymällä kasteella, kuolemalla uhrina ja menemällä kaikkeinpyhimpään, itse taivaaseen (Heprealaisille 9:24). On kuitenkin kiinnostavaa, että Hesekielin näyssä ei mainita kertaakaan ylimmäistä pappia eikä sovituspäivää. Näyttää siksi epätodennäköiseltä, että tämä näky olisi viitannut ajanlaskumme ensimmäiselle vuosisadalle. Mihin aikaan se sitten soveltuu?
16. Mistä muusta profetiasta Hesekielin näyn tapahtumapaikka muistuttaa meitä, ja miten tämä auttaa meitä saamaan selville, milloin Hesekielin näky pääasiallisesti toteutuu?
16 Palataanpa itse näkyyn, jotta saisimme vastauksen. Hesekiel kirjoitti: ”Jumalan näyissä hän vei minut Israelin maahan ja laski minut lopulta hyvin korkealle vuorelle, jolla oli ikään kuin rakennettu kaupunki etelään päin.” (Hesekiel 40:2.) Tämän näyn tapahtumapaikka, ”hyvin korkea vuori”, muistuttaa meitä Miikan 4:1:stä: ”On tapahtuva päivien lopulla, että Jehovan huoneen vuori tulee lujasti perustetuksi vuorten huipun yläpuolelle, ja se korotetaan kukkuloita korkeammalle, ja sinne on virtaava kansoja.” Milloin tämä profetia täyttyy? Miikan 4:5:ssä osoitetaan, että se alkaa toteutua kansakuntien palvoessa vielä vääriä jumalia. Tosiasiassa juuri meidän aikanamme, ”päivien lopulla”, puhdas palvonta on korotettu, ennallistettu oikeaan asemaansa Jumalan palvelijoiden elämässä.
17. Miten Malakian 3:1–5:n profetia auttaa meitä päättelemään, milloin Hesekielin näyn temppeli puhdistettiin?
17 Mikä mahdollisti tämän ennallistuksen? Muistamme, että Hesekielin näyn merkittävimmässä tapahtumassa Jehova tulee temppeliin ja vaatii, että hänen huoneensa puhdistetaan epäjumalanpalveluksesta. Milloin Jumalan hengellinen temppeli puhdistettiin? Malakian 3:1–5:ssä Jehova ennustaa ajan, jolloin hän ”on tuleva temppeliinsä” ’liiton sanansaattajansa’, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Mitä tarkoitusta varten? ”Hän on kuin sulattajan tuli ja kuin pesijöiden lipeä.” Tämä sulattaminen puhdistamista varten alkoi ensimmäisen maailmansodan aikana. Mikä oli tulos? Jehova on asunut huoneessaan ja siunannut kansansa hengellistä maata vuodesta 1919 lähtien (Jesaja 66:8). Voimme siis päätellä, että Hesekielin temppeliprofetialla on tärkeä täyttymys viimeisinä päivinä.
18. Milloin temppelinäky täyttyy lopullisesti?
18 Kuten muillakin ennallistusprofetioilla myös Hesekielin näyllä on vielä yksi täyttymys, lopullinen täyttymys, paratiisissa. Vasta silloin oikeasydäminen ihmiskunta saa täyden hyödyn Jumalan temppelijärjestelystä. Kristus soveltaa silloin lunastusuhrinsa arvoa yhdessä niiden 144 000:n kanssa, jotka muodostavat hänen taivaallisen papistonsa. Kaikki Kristuksen hallinnon tottelevaiset ihmisalamaiset kohotetaan täydellisyyteen. (Ilmestys 20:5, 6.) Hesekielin näky ei voi kuitenkaan täyttyä ensisijaisesti paratiisissa. Miksi ei?
Näky kohdistaa huomion meidän omaan aikaamme
19, 20. Miksi näyn täytyy täyttyä pääasiallisesti nykyään eikä paratiisissa?
19 Hesekiel näki temppelin, joka piti puhdistaa epäjumalanpalveluksesta ja hengellisestä haureudesta (Hesekiel 43:7–9). Tämä ei varmastikaan voisi soveltua Jehovan palvontaan paratiisissa. Lisäksi tuon näyn papit kuvaavat voideltua pappisluokkaa sen ollessa yhä maan päällä, ei sen taivaallisen ylösnousemuksen jälkeen eikä tuhatvuotiskaudella. Miksi? Huomaa, että pappien kuvaillaan palvelevan sisemmässä esipihassa. Vartiotornin aiempien numeroiden kirjoituksissa on osoitettu, että tämä esipiha kuvaa sitä ainutlaatuista hengellistä asemaa, joka Kristuksen alipapeilla on vielä täällä maan päällä ollessaan.c Pane myös merkille, että näyssä tähdennetään pappien epätäydellisyyttä. Heitä kehotetaan uhraamaan uhreja omien syntiensä vuoksi. Heitä varoitetaan vaarasta tulla hengellisesti ja moraalisesti epäpuhtaiksi. Niinpä he eivät kuvaa kuolleista herätettyjä voideltuja, joista apostoli Paavali kirjoitti: ”Trumpetti soi, ja kuolleet herätetään turmeltumattomina.” (1. Korinttilaisille 15:52; Hesekiel 44:21, 22, 25, 27.) Näyn papit ovat ihmisten joukossa, ja he palvelevat heitä suoranaisesti. Tällaista tilannetta ei ole paratiisissa, kun pappisluokka on taivaassa. Näyssä esitetään siis hieno kuva siitä, miten voidellut työskentelevät läheisesti ”suuren joukon” kanssa maan päällä nykyään. (Ilmestys 7:9; Hesekiel 42:14.)
20 Näin ollen Hesekielin näky temppelistä ennakoi nykyään käynnissä olevan hengellisen puhdistamisen terveellisiä vaikutuksia. Mutta mitä se merkitsee sinulle? Tässä ei ole kysymys vain jostakin käsitteellisestä teologisesta ongelmasta. Näky liittyy paljolti sinun omaan päivittäiseen palvontaasi, jonka omistat ainoalle tosi Jumalalle, Jehovalle. Seuraavassa kirjoituksessamme näemme, miten se siihen liittyy.
[Alaviitteet]
a Tämä saattoi koskettaa Hesekieliä henkilökohtaisesti, sillä hänen itsensä sanotaan kuuluneen Sadokin pappissukuun.
b Esimerkiksi muinaisessa Mišnassa annetaan ymmärtää, että ennallistettuun temppeliin rakennettiin alttari, temppelin kaksoisovet ja keittoalueet Hesekielin näyn mukaan.
Muistatko?
◻ Mikä oli temppeliä ja sen papistoa koskevan Hesekielin näyn ensimmäinen täyttymys?
◻ Miten Hesekielin näky maan jakamisesta toteutui ensimmäisen kerran?
◻ Ketkä toimivat uskollisina johtomiehinä ja ketkä toimivat ”vanhurskauden suurina puina” muinaisen Israelin ennallistuksessa?
◻ Miksi Hesekielin temppelinäyn täytyy täyttyä pääasiallisesti viimeisinä päivinä?