”Olemme löytäneet Messiaan”!

”Ensiksi hän [Andreas] tapasi oman veljensä Simonin ja sanoi hänelle: ’Olemme löytäneet Messiaan’ (joka on käännettynä ’Kristus’).” (JOHANNES 1:41.)

 1. Mitä Johannes Kastaja todisti Jeesus Nasaretilaisesta, ja mihin päätelmään Andreas tuli hänestä?

ANDREAS katsoi pitkään ja tutkivasti Jeesus Nasaretilaiseksi kutsuttua juutalaista miestä. Jeesus ei näyttänyt kuninkaalta, oppineelta eikä rabbilta. Hänellä ei ollut kuninkaallisia hienouksia, harmaita hiuksia, pehmeitä käsiä eikä vaaleaa ihoa. Jeesus oli nuori – ehkä noin kolmenkymmenen –, ja hänellä oli ruumiillista työtä tekevän kovettuneet kädet ja päivettynyt iho. Andreas ei siksi ollut ehkä lainkaan yllättynyt saatuaan tietää, että hän oli puuseppä. Siitä huolimatta Johannes Kastaja sanoi tästä miehestä: ”Katso! Jumalan Karitsa!” Edellisenä päivänä Johannes oli sanonut jotain vielä hämmästyttävämpää: ”Tämä on Jumalan Poika.” Voisiko se olla totta? Tuona päivänä Andreas kuunteli Jeesusta jonkin aikaa. Me emme tiedä, mitä Jeesus sanoi; tiedämme vain, että hänen sanansa muuttivat Andreaan elämän. Hän kiiruhti etsimään veljeään Simonia ja tavattuaan tämän huudahti: ”Olemme löytäneet Messiaan”! (Johannes 1:34–41.)

 2. Miksi on tärkeää tarkastella todisteita siitä, oliko Jeesus luvattu Messias?

² Andreaasta ja Simonista (jolle Jeesus antoi nimen Pietari) tuli myöhemmin Jeesuksen apostoleja. Oltuaan yli kaksi vuotta Jeesuksen opetuslapsena Pietari sanoi hänelle: ”Sinä olet Kristus [Messias], elävän Jumalan Poika.” (Matteus 16:16.) Uskolliset apostolit ja opetuslapset osoittivat olevansa halukkaita jopa kuolemaan tuon uskon puolesta. Nykyään miljoonilla vilpittömillä ihmisillä on samanlainen vakaumus. Mutta millaisten todisteiden perusteella? Juuri todisteethan erottavat toisistaan uskon ja pelkän herkkäuskoisuuden (ks. Heprealaisille 11:1). Tarkastelkaamme siksi kolmea yleistä todistusketjua, joiden avulla voidaan osoittaa, että Jeesus oli todella Messias.

Jeesuksen sukuperä

 3. Mitä yksityiskohtia Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kertovat Jeesuksen sukuperästä?

³ Jeesuksen sukuperä on ensimmäinen todiste, joka Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa esitetään hänen messiaanisuutensa tueksi. Raamatussa ennustettiin, että Messias polveutuisi kuningas Daavidin suvusta (Psalmi 132:11, 12; Jesaja 11:1, 10). Matteuksen evankeliumi alkaa sanoilla: ”Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan, Aabrahamin pojan, historian kirja.” Matteus tukee tätä rohkeaa väitettä seuraamalla Jeesuksen polveutumista hänen kasvatusisänsä Joosefin suvun kautta. (Matteus 1:1–16.) Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen sukuperää jäljitetään hänen luonnollisen äitinsä Marian puolelta Daavidin ja Aabrahamin kautta Aadamiin (Luukas 3:23–38).a Evankeliumien kirjoittajat esittävät näin täsmälliset todisteet sille väitteelleen, että Jeesus oli Daavidin perillinen sekä laillisessa että luonnollisessa merkityksessä.

 4, 5. a) Kiistivätkö Jeesuksen aikalaiset sitä, että hän polveutui Daavidista, ja miksi tämä on huomionarvoista? b) Miten ei-raamatulliset lähteet tukevat Jeesuksen sukuperää?

⁴ Jeesuksen messiaanisuutta kaikkein eniten epäilevä vastustajakaan ei voi kiistää sitä Jeesuksen väitettä, että hän oli Daavidin poika. Miksi ei? Kahdesta syystä. Ensinnäkin tuota väitettä kerrottiin yleisesti eteenpäin Jerusalemissa vuosikymmenien ajan ennen kaupungin vuonna 70 tapahtunutta tuhoa (vrt. Matteus 21:9; Apostolien teot 4:27; 5:27, 28). Jos väite olisi ollut väärä, kuka tahansa Jeesuksen vastustaja, joita hänellä oli monta, olisi voinut todistaa Jeesuksen petkuttajaksi vain tarkistamalla hänen sukuperänsä julkisessa arkistossa olevista sukuluetteloista.b Historia ei kuitenkaan kerro kenenkään kiistäneen sitä, että Jeesus polveutui kuningas Daavidista. Väite oli ilmeisestikin kiistaton. Epäilemättä Matteus ja Luukas kopioivat kertomuksiinsa tärkeimmät nimet suoraan julkisista asiakirjoista.

⁵ Toiseksi Raamatun ulkopuoliset lähteet vahvistavat sen, että Jeesuksen sukuperä hyväksyttiin yleisesti. Esimerkiksi Talmudissa kerrotaan erään 300-luvulla eläneen rabbin hyökänneen karkealla tavalla Mariaa, Jeesuksen äitiä, vastaan siksi, että tämä hänen mukaansa teki huorin puuseppien kanssa. Samassa luvussa myönnetään kuitenkin, että ”hän oli ruhtinaiden ja hallitsijoiden jälkeläinen”. Varhaisempi esimerkki on 100-luvulla eläneeltä historioitsija Hegesippokselta. Hän kertoi, että kun Rooman keisari Domitianus halusi hävittää kaikki Daavidin jälkeläiset, jotkut varhaiskristittyjen viholliset antoivat ilmi Jeesuksen velipuolen Juudaan pojanpojat ”Daavidin sukua olevina”. Jos Juudas tunnettiin Daavidin jälkeläisenä, niin eikö yhtä lailla Jeesus? Aivan varmasti! (Galatalaisille 1:19; Juudas 1.)

Messiasta koskevia ennustuksia

 6. Miten runsaasti Heprealaisissa kirjoituksissa on Messiasta koskevia ennustuksia?

⁶ Täyttyneet ennustukset ovat toinen tapa todistaa, että Jeesus oli Messias. Heprealaisissa kirjoituksissa on runsaasti ennustuksia, jotka soveltuvat Messiaaseen. Jeesuksen, Messiaan, elämästä kertovassa teoksessaan (The Life and Times of Jesus the Messiah) Alfred Edersheim mainitsee kaikkiaan 456 Heprealaisten kirjoitusten kohtaa, joiden muinaiset rabbit katsoivat liittyvän Messiaaseen. Rabbeilla oli Messiaasta kuitenkin monia vääriä käsityksiä; monet niistä kohdista, joihin he viittasivat, eivät liittyneet häneen lainkaan. Silti on olemassa vähintäänkin kymmeniä ennustuksia, joiden avulla Jeesus voidaan tunnistaa Messiaaksi. (Vrt. Ilmestys 19:10.)

 7. Mainitse joitakin niistä profetioista, jotka Jeesus täytti maallisen vaelluksensa aikana.

⁷ Niitä ovat muun muassa hänen syntymäkaupunkinsa (Miika 5:1; Luukas 2:4–11); traaginen, laajamittainen lasten murhaaminen hänen syntymänsä jälkeen (Jeremia 31:15; Matteus 2:16–18); hänen kutsumisensa Egyptistä (Hoosea 11:1; Matteus 2:15); kansojen hallitsijoiden yhdistyminen hänen tuhoamisekseen (Psalmi 2:1, 2; Apostolien teot 4:25–28); hänen kavaltamisensa 30 hopearahasta (Sakarja 11:12; Matteus 26:15); jopa hänen kuolintapansa (Psalmi 22:17, englanninkielisen viitelaitoksen [UM] alaviite; Johannes 19:18, 23; 20:25, 27).c

Hänen saapumisensa ennustetaan

 8. a) Missä ennustuksessa osoitetaan Messiaan saapumisaika? b) Mitkä kaksi seikkaa täytyy tietää, jotta ymmärtäisi tämän ennustuksen?

⁸ Kiinnittäkäämme huomiota vain yhteen ennustukseen. Danielin 9:25:ssä juutalaisille kerrottiin, milloin Messias tulisi. Siinä sanotaan: ”Tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa.” Ensi näkemältä tämä ennustus saattaa vaikuttaa arvoitukselliselta. Mutta yleisesti ottaen se edellyttää, että otamme selville vain kaksi seikkaa: lähtökohdan ja ajanjakson pituuden. Havainnollistamme tätä sillä, että jos sinulla olisi kartta, joka osoittaisi aarteen olevan haudattuna ”kaupungin puistossa sijaitsevasta kaivosta 50 askelta itään päin”, ohjeet saattaisivat olla mielestäsi hieman hämmentävät – varsinkin jos et tietäisi kaivon sijaintia etkä sitä, miten pitkä ”askel” on. Etkö selvittäisikin nuo kaksi seikkaa, niin että voisit löytää aarteen? Danielin ennustuksessa on paljolti kyse samasta, vaikka tässä tapauksessa olemmekin tunnistamassa lähtökohtaa ja mittaamassa sitä seuraavaa aikaa.

 9, 10. a) Mikä on se lähtökohta, josta 69 viikkoa lasketaan? b) Miten pitkiä 69 viikkoa olivat, ja mistä tiedämme sen?

⁹ Ensiksi meidän on tiedettävä lähtökohta, päivä, jolloin ”tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava”. Seuraavaksi meidän on saatava selville etäisyys tuosta ajankohdasta, se, miten pitkiä nämä 69 (7+62) viikkoa oikeastaan olivat. Kumpaakaan seikkaa ei ole vaikea selvittää. Nehemia kertoo meille hyvin täsmällisesti, että käsky muurin rakentamisesta Jerusalemin ympärille niin että kaupunki viimeinkin palaisi ennalleen, tuli ”kuningas Artahsastan [Artakserkseen] kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena” (Nehemia 2:1, 5, 7, 8). Näin alkamisajaksi tulee vuosi 455 eaa.d

¹⁰ Voisivatko nämä 69 viikkoa olla kirjaimellisia, seitsemän päivää käsittäviä viikkoja? Eivät, sillä Messias ei ilmaantunut vain vähän yli vuoden kuluttua vuodesta 455 eaa. Niinpä monet Raamatun oppineet ja useat käännökset (kuten suomalainen Kirkkoraamattu sekä juutalainen Tanakh tämän jakeen alaviitteessä) ovat samaa mieltä siitä, että ne ovat vuosiviikkoja. Vanhan ajan juutalaiset tunsivat tämän käsitteen vuosiviikosta eli seitsemän vuotta kestävästä jaksosta. He viettivät sapattipäivää joka seitsemäntenä päivänä, ja heillä oli myös sapattivuosi joka seitsemäntenä vuotena (2. Mooseksen kirja 20:8–11; 23:10, 11). Niinpä 69 vuosiviikkoa olisi yhteensä 69 kertaa 7 vuotta eli 483 vuotta. Meidän täytyy vain laskea. Kun vuodesta 455 eaa. lasketaan 483 vuotta eteenpäin, tulemme vuoteen 29 – juuri siihen vuoteen, jona Jeesus kastettiin ja hänestä tuli ma·šiʹaḥ, Messias! (Ks. ”Seventy Weeks”, Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 899.)

11. Mitä voisimme vastata niille, jotka sanovat, että tämä on vain Danielin ennustuksen nykyaikainen tulkitsemistapa?

¹¹ Jotkut saattavat väittää, että tämä on vain ennustuksen nykyaikainen tulkitsemistapa niin että se sopisi historiaan. Jos näin on, niin miksi Jeesuksen päivinä eläneet ihmiset odottivat Messiaan ilmaantumista tuohon aikaan? Kristitty historioitsija Luukas, roomalaiset historioitsijat Tacitus ja Suetonius, juutalainen historioitsija Josephus ja juutalainen filosofi Filon elivät kaikki tuolloin ja todistivat tästä odotuksesta (Luukas 3:15). Jotkut nykyajan oppineet väittävät, että noihin aikoihin juutalaiset sai kaipaamaan ja odottamaan Messiasta Rooman vallan sorto. Miksi juutalaiset sitten odottivat Messiasta silloin eivätkä sen raa’an vainon aikana, jonka kreikkalaiset olivat aiheuttaneet satoja vuosia aikaisemmin? Miksi Tacitus sanoi, että juuri ”salaperäiset ennustukset” saivat juutalaiset odottamaan sitä, että Juudeasta tulisi voimakkaita hallitsijoita, jotka ”[hankkisivat] itselleen maailmanlaajuisen valtakunnan”? Abba Hillel Silver myöntää kirjassaan, että ”Messiasta odotettiin ensimmäisen vuosisadan toisen neljänneksen tienoilla”, ei Rooman aiheuttaman vainon vuoksi, vaan ”tuohon aikaan suositun ajanlaskun” takia, joka oli osittain peräisin Danielin kirjasta (A History of Messianic Speculation in Israel).

Tunnustus ylhäältä

12. Miten Jehova tunnusti Jeesuksen Messiaaksi?

¹² Kolmas keino Jeesuksen messiaanisuuden tunnistamiseen on itse Jumalan antama todistus. Luukkaan 3:21, 22:n mukaan Jeesus voideltiin kasteensa jälkeen kaikkeuden pyhimmällä ja mahtavimmalla voimalla, Jehova Jumalan omalla pyhällä hengellä. Omalla äänellään Jehova tunnusti hyväksyneensä Poikansa Jeesuksen. Jehova osoitti sen puhumalla Jeesukselle suoraan taivaasta kahdessa muussakin tilanteessa: ensin Jeesuksen kolmen apostolin ollessa läsnä ja toisen kerran lukuisten katselijoiden ollessa paikalla (Matteus 17:1–5; Johannes 12:28, 29). Ylhäältä lähetettiin myös enkeleitä vahvistamaan todeksi Jeesuksen asema Kristuksena eli Messiaana (Luukas 2:10, 11).

13, 14. Miten Jehova osoitti hyväksyvänsä Jeesuksen Messiaaksi?

¹³ Jehova osoitti hyväksyneensä voideltunsa antamalla tälle vallan tehdä suuria tekoja. Jeesus esimerkiksi lausui ennustuksia, jotka kertoivat etukäteen historiallisia yksityiskohtia – jotkin niistä ulottuvat meidän aikaamme asti.e Hän teki myös ihmeitä, esimerkiksi ruokki nälkäisiä ihmisjoukkoja ja paransi sairaita. Hän jopa herätti kuolleita. Keksivätkö hänen seuraajansa vain tarinoita näistä voimateoista jälkikäteen? Jeesus teki monia näistä ihmeistään silminnäkijöiden läsnä ollessa – heitä oli toisinaan tuhansia kerrallaan paikalla. Jeesuksen vihollisetkaan eivät voineet kiistää sitä, että hän todella teki näitä tekoja. (Markus 6:2; Johannes 11:47.) Sitä paitsi jos Jeesuksen seuraajat olisivat olleet taipuvaisia keksimään sellaisia kertomuksia, miksi he sitten kertoivat niin rehellisesti omista epäonnistumisistaan? Olisivatko he tosiaan olleet halukkaita kuolemaan sellaisen uskon puolesta, joka olisi perustunut pelkkiin heidän itsensä keksimiin taruihin? Eivät olisi. Jeesuksen ihmeet ovat historiallisia tosiasioita.

¹⁴ Jumalan antama todistus Jeesuksesta Messiaana meni vielä pitemmälle. Pyhän hengen välityksellä hän piti huolen siitä, että Jeesuksen messiaanisuutta koskevat todisteet kirjoitettiin muistiin ja niistä tuli osa koko historian kaikkein eniten käännettyä ja laajimmin levinnyttä kirjaa.

Miksi juutalaiset eivät hyväksyneet Jeesusta?

15. a) Miten paljon voidaan esittää todisteita Jeesuksen messiaanisuuden puolesta? b) Millaiset odotukset saivat monet juutalaiset hylkäämään Jeesuksen Messiaana?

¹⁵ Kaiken kaikkiaan näihin kolmeen eri todistusketjuun sisältyy kirjaimellisesti satoja tosiasioita, joiden avulla Jeesus voidaan tunnistaa Messiaaksi. Eikö se riitä? Kuvittelehan vain, että ollessasi hankkimassa ajo- tai luottokorttia sinua käskettäisiin todistamaan henkilöllisyytesi ei vain yhdellä tai kahdella tavalla, vaan sadoilla eri tavoilla. Miten kohtuutonta se olisikaan! Raamatussa on siksi varmasti riittävästi todisteita Jeesuksen henkilöllisyydestä. Miksi monet Jeesuksen omaan kansaan kuuluvat ihmiset sitten kiistivät kaikki nämä todisteet siitä, että hän oli Messias? Vaikka todisteet ovatkin tärkeitä aidon uskon saamiseksi, ne eivät takaa uskoa. Valitettavasti monet ihmiset uskovat, mitä haluavat uskoa, huolimatta kiistämättömistä todisteista. Useimmilla juutalaisilla oli hyvin tarkkoja mielipiteitä siitä, mitä he toivoivat Messiaan tulosta. He halusivat poliittisen messiaan, joka lopettaisi Rooman sorron ja palauttaisi Israelin siihen loistoon, joka aineellisesti muistuttaisi Salomon päiviä. Miten he siis voisivat hyväksyä puusepän nöyrän pojan, tämän nasaretilaisen, joka ei ollut lainkaan kiinnostunut politiikasta eikä rikkauksista? Miten hän voisikaan olla Messias kärsittyään ja kuoltuaan häpeällisesti kidutuspaalussa?

16. Miksi Jeesuksen seuraajien oli oikaistava omia Messiasta koskevia odotuksiaan?

¹⁶ Jeesuksen omat opetuslapset olivat järkyttyneitä hänen kuolemastaan. Hänen loistoisan ylösnousemuksensa jälkeen he ilmeisesti toivoivat, että hän ennallistaisi valtakuntansa Israelille heti (Apostolien teot 1:6). Mutta he eivät hylänneet Jeesusta Messiaana vain siksi, että tämä henkilökohtainen toive ei toteutunut. Heidän uskonsa häneen perustui saatavilla olevaan laajaan todistusaineistoon, ja heidän ymmärryksensä kasvoi vähitellen; salaisuudet selvisivät. He oppivat näkemään, ettei Messias voisi täyttää kaikkia itseään koskevia ennustuksia sinä lyhyenä aikana, jonka hän oli ihmisenä tämän maan päällä. Kerrottiinhan yhdessä profetiassa siitä, kuinka hän saapuu nöyränä ratsastaen aasintamman varsalla, ja toisessa taas kerrottiin, kuinka hän tulee kirkkaudessa taivaan pilvien päällä! Miten molemmat ennustukset voisivat pitää paikkansa? Hänen täytyisi selvästikin tulla toistamiseen. (Daniel 7:13; Sakarja 9:9.)

Miksi Messiaan täytyi kuolla

17. Miten Danielin ennustuksessa osoitettiin selvästi, että Messiaan täytyisi kuolla, ja minkä vuoksi hän kuolisi?

¹⁷ Messiasta koskevista ennustuksista kävi lisäksi ilmi, että hänen täytyi kuolla. Esimerkiksi juuri siinä ennustuksessa, jossa kerrottiin, milloin Messias saapuisi, sanottiin sitten seuraavassa jakeessa: ”Kuudenkymmenenkahden vuosiviikon [jotka seurasivat seitsemää vuosiviikkoa] mentyä tuhotaan voideltu [Messias].” (Daniel 9:26.) Heprealainen sana ka·ratʹ, joka on tässä käännetty verbillä ”tuhota”, on sama sana, joka Mooseksen lain alaisuudessa tarkoitti kuolemantuomiota. Messiaan täytyi epäilemättä kuolla. Miksi? Jakeessa 24 meille vastataan: ”Synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan.” Juutalaiset olivat hyvin perillä siitä, että vain uhri, kuolema, voi sovittaa pahat teot (3. Mooseksen kirja 17:11; vrt. Heprealaisille 9:22).

18. a) Miten Jesajan 53. luvussa osoitetaan, että Messiaan täytyy kärsiä ja kuolla? b) Miten tämä ennustus synnyttää näennäisesti järjenvastaisen tilanteen?

¹⁸ Jesajan 53. luvussa Messiaasta puhutaan Jumalan erityisenä Palvelijana, jonka täytyisi kärsiä ja kuolla peittääkseen muiden synnit. Jakeessa 5 sanotaan: ”Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden.” Samassa ennustuksessa meille kerrotaan ensin, että tämän Messiaan täytyy kuolla ”vikauhrina”, ja sitten siinä paljastetaan, että tämä sama Persoona ”elää kauan, ja Herran [Jehovan] tahto toteutuu hänen kauttansa” (jae 10). Eikö tämä ole ristiriitaista? Miten Messias voisi kuolla ja sitten ”elää kauan”? Miten hänet voitaisiin ensin uhrata ja sen jälkeen Jehovan ”tahto toteutuu hänen kauttansa”? Miten hän tosiaankin voisi kuolla ja pysyä kuolleena täyttämättä kaikkein tärkeimpiä häntä koskevia ennustuksia, nimittäin niitä, joiden mukaan hän hallitsisi ikuisesti Kuninkaana ja toisi rauhan ja onnen koko maailmalle? (Jesaja 9:5, 6.)

19. Miten Jeesuksen ylösnousemus selvitti Messiasta koskeneet näennäisesti ristiriitaiset ennustukset?

¹⁹ Tämän näennäisesti järjenvastaisen tilanteen ratkaisi yksi ainut huomattava ihme: Jeesus herätettiin kuolleista. Sadoista rehellissydämisistä ihmisistä tuli tämän loistavan tosiasian silminnäkijöitä (1. Korinttolaisille 15:6). Apostoli Paavali kirjoitti myöhemmin: ”Tämä mies [Jeesus Kristus] uhrasi yhden uhrin syntien edestä ainiaaksi ja istui Jumalan oikealle puolelle ja siitä lähtien odottaa, kunnes hänen vihollisensa pantaisiin hänen jalkojensa alustaksi.” (Heprealaisille 10:10, 12, 13.) Vasta sen jälkeen kun Jeesus saisi ylösnousemuksen taivaalliseen elämään ja odottaisi jonkin aikaa, hänet lopulta asetettaisiin valtaistuimelle Kuninkaaksi ja hän alkaisi toimia Isänsä Jehovan vihollisia vastaan. Taivaallisena Kuninkaana Jeesus Messias vaikuttaa jokaisen nykyään elävän ihmisen elämään. Millä tavoin? Tarkastelemme sitä seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Miksi on hyödyllistä tutkia todisteita siitä, onko Jeesus luvattu Messias?

◻ Miten Jeesuksen sukuperä tukee hänen messiaanisuuttaan?

◻ Miten Raamatun ennustukset auttavat todistamaan, että Jeesus oli Messias?

◻ Millä tavoin Jehova henkilökohtaisesti vahvisti sen, että Jeesus oli Messias?

◻ Miksi monet juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen Messiaana, ja miksi nämä syyt olivat hataria?

[Kuva s. 12]

Jokainen Jeesuksen monista ihmeistä oli lisätodiste siitä, että hän oli Messias