Hyökkäys pohjoisesta!

 1. Miten veli Russell ja hänen toverinsa tutkivat Raamattua, ja miksi tuo menetelmä oli hyvä?

YLI sata vuotta sitten veli Charles Taze Russell ja pieni joukko hänen tovereitaan alkoivat tutkia Jumalan sanaa yhdessä. He halusivat selvittää, mitä Raamattu todella opettaa Jehova Jumalasta, Jeesuksesta Kristuksesta, kuolleiden tilasta ja lunastuksesta. Heidän menetelmänsä oli yksinkertainen: Joku esitti kysymyksen, minkä jälkeen ryhmä perehtyi kaikkiin aiheeseen liittyviin raamatunkohtiin. Lopuksi he kirjoittivat muistiin sen, mitä olivat saaneet selville. Jehovan siunauksen ansiosta nuo kristityt miehet ymmärsivät monia Raamatun perustotuuksia, joita me pidämme edelleen suuressa arvossa.

 2. Mikä voi johtaa vääriin päätelmiin, kun yritetään ymmärtää Raamatun profetioita?

² Nuo raamatuntutkijat huomasivat kuitenkin pian, että on helpompaa ottaa selvää jostain Raamatun oppikysymyksestä kuin ymmärtää, mitä jokin Raamatun profetia tarkoittaa. Mistä se johtuu? Ensinnäkin Raamatun profetiat ymmärretään usein parhaiten silloin kun ne täyttyvät tai ovat jo täyttyneet. Toiseksi jotta profetian voisi ymmärtää oikein, täytyy tavallisesti ottaa huomioon tekstiyhteys. Jos keskittyy vain yhteen profetian piirteeseen ja jättää muut huomiotta, voi tehdä vääriä päätelmiä. Näyttää siltä, että erään Joelin kirjassa olevan profetian suhteen on käynyt juuri näin. Tarkastelemme nyt tuota profetiaa ja sitä, miksi nykyistä näkemystämme täytyy korjata.

3–4. Miten Joelin 2:7–9:ssä oleva profetia on tähän saakka ymmärretty?

³ Lue Joelin 2:7–9. Joel ennustaa, että heinäsirkat tuhoavat Israelin maan. Noiden ahnaiden hyönteisten hampaat ja leuat ovat kuin leijonalla, ja ne ahmivat kaiken eteensä tulevan (Joel 1:4, 6). Tämä profetia on vuosien ajan ymmärretty siten, että saarnaamistyötä tekevät Jehovan palvelijat ovat kuin heinäsirkkaparvi, jota ei voi pysäyttää. Ajateltiin, että saarnaamistyö vaikuttaa tuhoisasti ”maahan” eli ihmisiin, joita uskonnolliset johtajat pitävät otteessaan.b

⁴ Tämä selitys näyttäisi oikealta, jos lukisimme vain Joelin 2:7–9:n. Kun tätä profetiaa tarkastellaan tekstiyhteydessään, huomataan kuitenkin, että sen täytyy tarkoittaa jotain muuta. Käsittelemme seuraavaksi neljää syytä siihen, miksi näin on.

5–6. Mikä kysymys herää a) Joelin 2:20:stä? b) Joelin 2:25:stä?

⁵ Ensiksikin Jehova sanoo heinäsirkoista: ”Minä ajan pohjoisesta tulevan [heinäsirkat] kauas luotanne.” (Joel 2:20.) Jos heinäsirkat tarkoittaisivat Jehovan todistajia, jotka tottelevat Jeesuksen käskyä saarnata ja tehdä opetuslapsia, miksi Jehova sanoisi ajavansa ne pois? (Hes. 33:7–9; Matt. 28:19, 20.) Jehova ei selvästikään aja pois uskollisia palvelijoitaan vaan jonkin tai jonkun, joka uhkaa heitä.

⁶ Toinen syy on Joelin 2:25:ssä, jossa Jehova sanoo: ”Minä korvaan teille ne vuodet, joina satonne söi siivekäs heinäsirkka, siivetön heinäsirkka, kyltymätön heinäsirkka ja ahmiva heinäsirkka – suuri armeijani, jonka lähetin keskuuteenne.” Jehova siis lupaa korvata heinäsirkkojen aiheuttaman vahingon. Jos heinäsirkat kuvaisivat valtakunnan julistajia, eikö se tarkoittaisi, että heidän julistamansa sanoma olisi vahingollinen? Todellisuudessa tämä sanoma voi saada pahat ihmiset katumaan tekojaan ja pelastaa heidän elämänsä (Hes. 33:8, 19). Tästä olisi heille paljon hyötyä!

 7. Miksi Joelin 2:28, 29:ssä olevat sanat ”tämän jälkeen” ovat huomionarvoiset?

⁷ Lue Joelin 2:28, 29. Kolmas huomionarvoinen asia on profetiassa esitetty tapahtumajärjestys. Jehova sanoo: ”Tämän jälkeen minä vuodatan henkeäni”, toisin sanoen sen jälkeen kun heinäsirkat ovat saaneet työnsä päätökseen. Jos heinäsirkat olisivat Jumalan valtakunnan julistajia, miksi Jumala vuodattaisi henkeään heidän päälleen sen jälkeen kun he lopettavat todistustyönsä? Todellisuudessa he eivät olisi pystyneet saarnaamaan vuosikymmenien ajan huolimatta vastustuksesta ja jopa kielloista, ellei Jehovan voimakas pyhä henki olisi tukenut heitä.

 8. Keitä heinäsirkat kuvaavat Ilmestyksen 9:1–11:ssä? (Ks. kansikuva.)

⁸ Lue Ilmestyksen 9:1–11. Tarkastellaan seuraavaksi neljättä syytä. Joelin kuvailema heinäsirkkavitsaus liitettiin aikaisemmin saarnaamistyöhömme, koska myös Ilmestyskirjassa on samankaltainen profetia heinäsirkkaparvesta. Siinä heinäsirkoilla on ihmiskasvot ja päässään kultakruunut (Ilm. 9:7). Ne piinaavat ”niitä ihmisiä [Jumalan vihollisia], joilla ei ole otsassaan Jumalan sinettiä”, viisi kuukautta eli heinäsirkan keskimääräisen eliniän (Ilm. 9:4, 5). Tässä heinäsirkat näyttävät tosiaankin kuvaavan Jehovan voideltuja palvelijoita. He julistavat rohkeasti Jumalan tuomiosanomia tälle pahalle maailmalle, mikä saa sen kannattajat tuntemaan olonsa erittäin epämukavaksi.

 9. Mitä merkittäviä eroja on Joelin ja Johanneksen näkemillä heinäsirkoilla?

⁹ Ilmestyskirjan ja Joelin kirjan profetiat muistuttavat kyllä toisiaan, mutta niiden välillä on myös merkittäviä eroja. Joelin profetiassa heinäsirkat tuhoavat kasvillisuuden (Joel 1:4, 6, 7). Johanneksen näyssä heinäsirkoille ”sanottiin, etteivät ne saa vahingoittaa maan kasvillisuutta” (Ilm. 9:4). Joelin näkemät heinäsirkat tulevat pohjoisesta (Joel 2:20). Johannes taas näkee heinäsirkkojen nousevan syvyydestä (Ilm. 9:2, 3). Joelin kirjassa heinäsirkat ajetaan pois. Ilmestyskirjassa niitä ei ajeta pois vaan niiden annetaan saattaa työnsä päätökseen, eikä mikään osoita, että Jehova olisi niihin tyytymätön. (Ks. tekstiruutu ”Kaksi profetiaa heinäsirkoista – mitä eroa niillä on?”)

10. Mikä Raamatun esimerkki osoittaa, että Joelin ja Johanneksen kuvailemat heinäsirkat voivat tarkoittaa eri asioita?

¹⁰ Näiden kahden profetian väliset merkittävät erot johtavat siihen päätelmään, että ne eivät liity toisiinsa. Tarkoittaako tämä, että Joelin kirjan heinäsirkat eivät ole samoja kuin Ilmestyskirjan heinäsirkat? Kyllä tarkoittaa. Raamatussa jokin vertauskuva voi eri tekstiyhteydessä merkitä eri asioita. Esimerkiksi Ilmestyksen 5:5:ssä Jeesusta sanotaan ”leijonaksi Juudan heimosta”, kun taas 1. Pietarin kirjeen 5:8:ssa Paholaista kuvaillaan ”karjuvaksi leijonaksi”. Edellä esitettyjen syiden vuoksi Joelin profetialla täytyy olla jokin toinen selitys. Mikä se voisi olla?

11. Miten Joelin 1:6 ja 2:1, 8, 11 auttavat ymmärtämään, mitä heinäsirkoilla tarkoitetaan?

¹¹ Kun Joelin profetiaa tarkastellaan tekstiyhteydessään, käy ilmi, että Joel puhui tulevasta sotilaallisesta hyökkäyksestä (Joel 1:6; 2:1, 8, 11). Jehova sanoi, että hän rankaisisi tottelemattomia israelilaisia ”suuren armeijansa” (babylonialaisten sotilaiden) välityksellä (Joel 2:25). Armeijaa sanotaan osuvasti ”pohjoisesta tulevaksi”, sillä babylonialaiset valloittajat tulisivat Israeliin pohjoisesta (Joel 2:20). Sitä verrataan hyvin järjestäytyneeseen heinäsirkkaparveen. Joel kertoo: ”Jokainen [sotilas] etenee reitillään. – – Kaupunkiin ne ryntäävät, muurilla ne juoksevat. Taloihin ne kiipeävät, ikkunoista ne menevät sisään kuin varas.” (Joel 2:8, 9.) Kuvittele tilannetta. Sotilaita on kaikkialla, eikä heiltä voi piiloutua. Kukaan ei pääse pakoon Babylonian armeijaa!

12. Miten Joelin profetia heinäsirkoista täyttyi?

¹² Babylonialaiset (eli kaldealaiset) olivat kuin heinäsirkat, kun he valloittivat Jerusalemin vuonna 607 eaa. Raamatussa kerrotaan: ”Kaldealaisten kuningas, joka tappoi heidän nuoria miehiään miekalla – – ei säälinyt nuorta miestä eikä nuorta naista, ei vanhaa eikä heikkoa. Jumala antoi kaiken hänen käsiinsä. Hän poltti tosi Jumalan temppelin, hajotti Jerusalemin muurin, poltti kaikki sen linnoitustornit ja tuhosi kaiken arvokkaan.” (2. Aik. 36:17, 19.) Kun babylonialaiset olivat tuhonneet maan, siitä voitiin sanoa: ”Se on joutomaata, siellä ei ole ihmisiä eikä eläimiä, ja se on luovutettu kaldealaisille.” (Jer. 32:43.)

13. Mitä Jeremian 16:16, 18 tarkoittaa?

¹³ Noin 200 vuotta Joelin profetian jälkeen Jehova ennusti Jeremian välityksellä jotain muuta babylonialaisten hyökkäyksestä. Hän sanoi, että pahoihin tekoihin syyllistyviä israelilaisia etsittäisiin perusteellisesti ja että lopulta heidät vangittaisiin. ”’Minä kutsun monta kalastajaa’, julistaa Jehova, ’ja he kalastavat heitä. Sen jälkeen kutsun monta metsästäjää, ja he metsästävät heitä jokaisella vuorella ja jokaisella kukkulalla sekä kallioiden halkeamissa. – – maksan heille täyden hinnan heidän rikkomuksensa ja syntinsä mukaan.’” Meret sen enempää kuin metsätkään eivät voisi kätkeä katumattomia israelilaisia babylonialaisilta valloittajilta. (Jer. 16:16, 18.)

14. Milloin Joelin 2:28, 29 täyttyi?

¹⁴ Seuraavaksi Joel kertoo hyviä uutisia. Maasta tulisi jälleen hedelmällinen. (Joel 2:23–26.) Jolloinkin tulevaisuudessa saatavilla olisi myös runsaasti hengellistä ruokaa. Jehova lupaa: ”Minä vuodatan henkeäni kaikenlaisten ihmisten päälle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat – – minä vuodatan henkeäni jopa orjieni ja orjattarieni päälle.” (Joel 2:28, 29.) Tämä profetia ei toteutunut heti sen jälkeen kun israelilaiset palasivat Babylonista kotimaahansa vaan vasta satoja vuosia myöhemmin, helluntaina vuonna 33. Mistä tiedämme sen?

15. Miten Apostolien tekojen 2:16, 17 ja Joelin 2:28 eroavat toisistaan, ja mitä se osoittaa?

¹⁵ Jumalan hengen vaikutuksesta apostoli Pietari sovelsi Joelin 2:28, 29:ää helluntaipäivän merkittäviin tapahtumiin. Noin yhdeksän aikaan aamulla Jumala vuodatti pyhää henkeä, ja sitä saaneet alkoivat puhua ”Jumalan suurenmoisista teoista” (Apt. 2:11). Pietari lainasi Joelin profetiaa, mutta Jumala ohjasi häntä käyttämään hieman eri sanoja. Huomaatko, mitä hän sanoi toisin? (Lue Apostolien tekojen 2:16, 17.) Kun Pietari puhui pyhän hengen vuodattamisesta ”kaikenlaisten ihmisten päälle”, hän ei aloittanut lainausta sanoilla ”tämän jälkeen” vaan sanoilla ”viimeisinä päivinä”, joilla tässä tekstiyhteydessä tarkoitettiin juutalaisen järjestelmän viimeisiä päiviä. Tämä osoittaa, että oli kulunut pitkän aikaa ennen kuin Joelin profetia täyttyi.

16. Miten Jumalan henki vaikutti saarnaamistyöhön ensimmäisellä vuosisadalla, ja miten se vaikuttaa nykyään?

¹⁶ Sen jälkeen kun Jumalan henkeä oli vuodatettu ensimmäisellä vuosisadalla, saarnaamistyö alkoi mennä eteenpäin täyttä vauhtia. Kun apostoli Paavali kirjoitti Kolossalaiskirjeen noin vuonna 61, hän sanoi, että hyvää uutista oli saarnattu ”taivaan alla koko luomakunnassa” (Kol. 1:23). Paavali tarkoitti ”koko luomakunnalla” silloin tunnettua maailmaa. Jehovan voimakkaan pyhän hengen avulla saarnaamistyötä tehdään nykyään vielä laajemmalla alueella, ”maan äärissä asti” (Apt. 13:47). (Ks. tekstiruutu ”Minä vuodatan henkeäni”.)

17. Miten näkemyksemme heinäsirkkoja koskevasta Joelin profetiasta on muuttunut?

¹⁷ Mikä on muuttunut? Ymmärrämme nyt paremmin Joelin 2:7–9:ssä olevan profetian. Näissä jakeissa ei selvästikään puhuta innokkaasta saarnaamistyöstämme vaan siitä, miten Babylonian armeija hyökkäsi Jerusalemiin vuonna 607 eaa.

18. Mikä Jehovan palvelijoiden tilanteessa ei ole muuttunut?

¹⁸ Mikä ei ole muuttunut? Me Jehovan palvelijat kerromme edelleen hyvää uutista kaikkialla ja kaikin mahdollisin tavoin (Matt. 24:14). Mitkään viranomaisten rajoitukset eivät voi estää meitä täyttämästä tätä tehtävää. Jehova siunaa meitä, ja me kerromme rohkeasti valtakunnan hyvää uutista aktiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Luotamme nöyrästi siihen, että Jehova auttaa meitä ymmärtämään Raamatun profetioita ja että kun aika on oikea, hän opastaa meidät ”koko totuuteen” (Joh. 16:13).