Kuka ”pääsee turvaan”?
”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.” (APOSTOLIEN TEOT 2:21)
1. Miksi vuoden 33 helluntai oli käännekohta maailman historiassa?
VUODEN 33 helluntai oli käännekohta maailman historiassa. Miksi? Koska tuona päivänä syntyi uusi kansakunta. Aluksi tuo kansakunta ei ollut kovin suuri, vain 120 Jeesuksen opetuslasta, jotka olivat kokoontuneet erääseen ylähuoneeseen Jerusalemiin. Mutta nykyään – kun useimmat tuolloin olemassa olleet kansat on jo unohdettu – tuossa ylähuoneessa syntynyt kansa on edelleen parissamme. Tällä on erittäin suuri merkitys meille kaikille, sillä tämä on se kansa, jonka Jumala on asettanut olemaan todistajanaan ihmiskunnan edessä.
2. Mitkä yliluonnolliset tapahtumat olivat merkkinä uuden kansakunnan syntymästä?
2 Kun tuo uusi kansakunta tuli olemassaoloon, tapahtui tärkeitä asioita, jotka täyttivät Joelin profeetalliset sanat. Apostolien tekojen 2:2–4:ssä kerrotaan noista tapahtumista: ”Yhtäkkiä tuli taivaalta niin kuin navakan tuulenpuuskan synnyttämä kohahdus, ja se täytti koko talon, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat, ja heidän kunkin päälle asettui yksi, ja he kaikki täyttyivät pyhällä hengellä ja rupesivat puhumaan eri kielillä, sen mukaan kuin henki soi heidän puhua.” Tällä tavalla noista 120 uskollisesta miehestä ja naisesta tuli hengellinen kansa, ensimmäisiä jotka kuuluivat ”Jumalan Israeliin”, joksi apostoli Paavali tuota kansaa myöhemmin kutsui (Galatalaisille 6:16).
3. Mikä Joelin ennustus täyttyi vuoden 33 helluntaina?
3 Väkijoukot tulivat ottamaan selvää ”navakasta tuulenpuuskasta”, ja apostoli Pietari selitti heille, että yksi Joelin ennustuksista täyttyi parhaillaan. Mikä ennustus? Kuuntelehan, mitä hän sanoi: ”’Viimeisinä päivinä’, sanoo Jumala, ’minä vuodatan henkeäni kaikenlaisen lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, ja teidän nuoret miehenne näkevät näkyjä, ja teidän vanhat miehenne uneksivat unia; ja jopa orjieni ja orjattarieni päälle minä olen vuodattava henkeäni niinä päivinä, ja he profetoivat. Ja minä olen antava ennusmerkkejä ylhäällä taivaalla ja tunnusmerkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savu-usvaa; aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin Jehovan suuri ja loistava päivä saapuu. Ja jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.’” (Apostolien teot 2:17–21.) Pietari lainasi Joelin 2:28–32:n sanoja, joiden täyttyminen merkitsi sitä, että aika oli loppumassa juutalaiselta kansakunnalta. ”Jehovan suuri ja loistava päivä”, tilinteon aika uskottomalle Israelille, oli lähellä. Mutta ketkä pelastuisivat eli pääsisivät turvaan? Ja mistä tämä oli esikuva?
Ennustuksen kaksi täyttymystä
4, 5. Minkä neuvon Pietari antoi ottaen huomioon tulevat tapahtumat, ja miksi tuo neuvo on soveltunut hänen päiviensä jälkeenkin?
4 Vuoden 33 jälkeisinä vuosina Jumalan hengellinen Israel kukoisti, mutta lihallinen Israelin kansakunta ei. Vuonna 66 lihallinen Israel oli sodassa Rooman kanssa. Vuonna 70 Israel melkeinpä hävisi olemassaolosta ja Jerusalem temppeleineen poltettiin maan tasalle. Vuoden 33 helluntaina Pietari antoi erinomaisen neuvon tuon lähestyvän murhenäytelmän varalle. Hän lainasi jälleen Joelia ja sanoi: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.” Jokaisen juutalaisen oli päätettävä itse huutaa avukseen Jehovan nimeä. Tähän sisältyi se, että noudatti Pietarin lisäohjeita: ”Katukaa, ja kastettakoon kukin teistä Jeesuksen Kristuksen nimessä syntienne anteeksi antamiseksi.” (Apostolien teot 2:38.) Pietarin kuulijoiden täytyi ottaa vastaan Jeesus Messiaana, jonka Israel oli kansana hylännyt.
5 Noilla Joelin profeetallisilla sanoilla oli voimakas vaikutus ensimmäisen vuosisadan nöyriin ihmisiin. Niillä on kuitenkin vielä voimakkaampi vaikutus nykyään, sillä kuten 1900-luvun tapahtumat osoittavat, Joelin profetialla on ollut toinen täyttymys. Tarkastellaanpa sitä.
6. Miten se, ketkä muodostivat Jumalan Israelin, alkoi käydä selvästi ilmi lähestyttäessä vuotta 1914?
6 Apostolien kuoleman jälkeen valekristillisyyden rikkakasvit peittivät alleen Jumalan Israelin. Mutta lopun aikana, joka alkoi vuonna 1914, tämä hengellinen kansakunta voitiin jälleen tunnistaa selvästi. Kaikki tämä tapahtui vehnää ja rikkakasveja koskevan Jeesuksen vertauksen täyttymykseksi. (Matteus 13:24–30, 36–43.) Kun vuosi 1914 läheni, voidellut kristityt alkoivat erottautua uskottomasta kristikunnasta hylkäämällä rohkeasti sen väärät opit ja saarnaamalla, että ”kansakuntien määräajat” päättyisivät pian (Luukas 21:24). Vuonna 1914 puhjennut ensimmäinen maailmansota nosti kuitenkin esiin kysymyksiä, joihin he eivät olleet varautuneet. Voimakkaan painostuksen alaisina monet hidastivat vauhtia ja jotkut tinkivät periaatteistaan. Vuoteen 1918 mennessä heidän saarnaamistoimintansa oli käytännöllisesti katsoen lakannut.
7. a) Mitä samankaltaista tapahtui vuonna 1919 kuin oli tapahtunut vuoden 33 helluntaina? b) Millainen vaikutus Jumalan hengen vuodattamisella oli Jehovan palvelijoihin vuodesta 1919 lähtien?
7 Tätä tilannetta ei kuitenkaan kestänyt kauan. Vuodesta 1919 lähtien Jehova alkoi vuodattaa henkeään kansansa päälle tavalla, joka toi mieleen vuoden 33 helluntain. Vuonna 1919 ei tietenkään esiintynyt kielillä puhumista eikä kuultu navakan tuulenpuuskan kohahdusta. Ensimmäisen korinttilaiskirjeen 13:8:aan muistiin merkittyjen Paavalin sanojen perusteella ymmärrämme, että ihmeiden aika oli kauan sitten mennyt ohi. Jumalan henki oli silti selvästi havaittavissa vuonna 1919, kun uskolliset kristityt saivat uutta voimaa Cedar Pointin konventissa Ohiossa Yhdysvalloissa ja alkoivat jälleen saarnata Valtakunnan hyvää uutista. Vuonna 1922 he palasivat Cedar Pointiin, ja vetoomuksella ”Julistakaa, julistakaa, julistakaa Kuningasta ja hänen valtakuntaansa” oli heihin sähköistävä vaikutus. Maailma pakotettiin panemaan merkille Jumalan hengen vuodattamisen vaikutukset, kuten oli tapahtunut ensimmäiselläkin vuosisadalla. Jokainen vihkiytynyt kristitty – mies ja nainen, vanha ja nuori – alkoi ’profetoida’ eli julistaa ”Jumalan suurenmoisuuksia” (Apostolien teot 2:11). Pietarin tavoin he kehottivat nöyriä: ”Pelastautukaa tästä kierosta sukupolvesta.” (Apostolien teot 2:40.) Miten ne, jotka osoittivat vastakaikua, voisivat pelastautua? Heidän tuli noudattaa Joelin 2:32:ssa olevia Joelin sanoja: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pääsee turvaan.”
8. Miten asiat ovat Jumalan Israelin osalta menneet eteenpäin vuodesta 1919 lähtien?
8 Asiat ovat Jumalan Israelin osalta menneet eteenpäin noista varhaisista vuosista. Voideltujen sinetöinti näyttää edistyneen hyvin pitkälle, ja 1930-luvulta lähtien kuvaan on tullut suuri joukko nöyriä ihmisiä, joilla on maallinen toivo (Ilmestys 7:3, 9). Kaikilla on kiireellisyyden tunne, sillä Joelin 2:28, 29:n toinen täyttymys osoittaa, että me olemme lähellä vieläkin pelottavampaa Jehovan päivää, jolloin maailmanlaajuinen uskonnollinen, poliittinen ja kaupallinen asiainjärjestelmä tuhotaan. Meillä on kaikki syyt ’huutaa avuksi Jehovan nimeä’ ja uskoa täysin siihen, että hän pelastaa meidät!
Miten huudamme avuksi Jehovan nimeä?
9. Mitä muun muassa sisältyy siihen, että huutaa avukseen Jehovan nimeä?
9 Mitä siihen sisältyy, että huutaa avuksi Jehovan nimeä? Joelin 2:28, 29:n tekstiyhteys auttaa meitä vastaamaan tähän kysymykseen. Esimerkiksi Jehova ei kuuntele jokaista, joka huutaa häntä avukseen. Jehova sanoi Israelille erään toisen profeetan, Jesajan, välityksellä: ”Kun te levitätte kätenne, minä peitän silmäni teiltä. Vaikka esitätte monia rukouksia, minä en kuuntele.” Miksi Jehova kieltäytyi kuuntelemasta niitä, jotka kuuluivat hänen omaan kansaansa? Hän itse selittää: ”Teidän kätenne ovat tulleet täyteen vuodatettua verta.” (Jesaja 1:15.) Jehova ei kuuntele verivelkaisia eikä synninharjoittajia. Siksi Pietari käski helluntaina juutalaisia katumaan. Joelin 2:28, 29:n tekstiyhteydestä havaitsemme, että Joelkin korostaa katumuksen merkitystä. Esimerkiksi Joelin 2:12, 13:ssa sanotaan: ”’Ja nytkin’, lausuu Jehova, ’palatkaa luokseni kaikesta sydämestänne sekä paastoten ja itkien ja valittaen. Ja repäiskää rikki sydämenne älkääkä vaatteitanne, ja palatkaa Jehovan, Jumalanne, luo, sillä hän on suosiollinen ja armollinen, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa.’” Vuonna 1919 voidellut kristityt alkoivat toimia näiden sanojen mukaisesti. He katuivat virheitään ja päättivät, etteivät he enää koskaan tinkisi periaatteistaan eivätkä hidastaisi vauhtia. Näin Jumalan hengen vuodattamiselle avautui tilaisuus. Jokaisen, joka haluaa huutaa avukseen Jehovan nimeä ja tulla kuulluksi, täytyy toimia samalla tavoin.
10. a) Mitä on aito katumus? b) Miten Jehova suhtautuu aitoon katumukseen?
10 Muista, että aitoon katumukseen sisältyy enemmän kuin vain se, että sanoo olevansa pahoillaan. Israelilaisten oli tapana ilmaista voimakkaat tunteensa repäisemällä rikki päällysvaippansa. Mutta Jehova sanoo: ”Repäiskää rikki sydämenne älkääkä vaatteitanne.” Aito katumus tulee sydämestä, sisimmästä olemuksestamme. Siihen sisältyy selkämme kääntäminen väärinteoille. Jesajan 55:7:ssä sanotaankin: ”Hylätköön jumalaton tiensä ja vahinkoa aiheuttava mies ajatuksensa, ja palatkoon hän Jehovan luo.” Tähän liittyy se, että Jeesuksen tavoin vihaa syntiä (Heprealaisille 1:9). Silloin voimme luottaa siihen, että Jehova antaa meille anteeksi lunastusuhrin perusteella, koska Jehova on ”suosiollinen ja armollinen, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa”. Hän hyväksyy palvontamme, hengellisen viljauhrimme ja juomauhrimme. Hän kuuntelee, kun huudamme avuksemme hänen nimeään. (Joel 2:14.)
11. Millainen sija tosi palvonnalla pitäisi olla elämässämme?
11 Meidän tulee pitää mielessä myös se, mitä Jeesus sanoi vuorisaarnassa: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.” (Matteus 6:33.) Meidän ei tule suhtautua palvontaamme välinpitämättömästi, osallistua siihen nimellisesti rauhoittaaksemme omaatuntoamme. Jumalan palveleminen ansaitsee ensi sijan elämässämme. Siksi Jehova jatkaa Joelin välityksellä sanomalla: ”Puhaltakaa torvea Siionissa. – – Kootkaa kansa. Pyhittäkää seurakunta. Kerätkää vanhat miehet. Kootkaa lapset ja rintoja imevät. Lähteköön sulhanen sisähuoneestaan ja morsian hääkammiostaan.” (Joel 2:15, 16.) Vastanaineiden ei luonnollisestikaan ole helppoa keskittää huomiotaan näihin asioihin: he näkevät vain toisensa. Mutta heidänkin täytyy antaa Jehovan palvelemiselle etusija. Mikään ei saisi olla niin tärkeää kuin se, että meidät on koottu Jumalamme luo ja että me huudamme avuksemme hänen nimeään.
12. Millaisia mahdollisuuksia kasvuun ilmenee viime vuoden muistonviettoraportista?
12 Harkitaanpa tämä mielessämme niitä tilastotietoja, jotka käyvät ilmi Jehovan todistajien raportista palvelusvuodelta 1997. Valtakunnan julistajien huippu oli viime vuonna 5 599 931 – todella suuri joukko ylistäjiä! Muistonvietossa läsnä olleiden määrä – 14 322 226 – oli noin 8,5 miljoonaa suurempi kuin julistajien määrä. Tämä luku osoittaa, että kasvuun on loistavat mahdollisuudet. Monet noista 8,5 miljoonasta olivat sellaisia kiinnostuneita tai kastettujen vanhempien lapsia, jotka jo tutkivat Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Monet taas olivat aivan ensimmäistä kertaa kokouksessa. Se että he olivat läsnä, antoi Jehovan todistajille erinomaisen tilaisuuden tutustua heihin paremmin ja tarjota heille apua, jotta he voisivat jatkaa edistymistä. Sitten oli niitä, jotka käyvät joka vuosi muistonvietossa ja ehkä muutamassa muussa kokouksessa mutta eivät edisty sen pitemmälle. He ovat tietysti hyvin tervetulleita kokouksiimme. Mutta me kehotamme heitä pohtimaan huolellisesti Joelin profeetallisia sanoja ja harkitsemaan, mitä muita askeleita heidän täytyy ottaa voidakseen olla varmoja siitä, että Jehova kuulee heitä, kun he huutavat avukseen hänen nimeään.
13. Mikä vastuu meillä on toisia kohtaan, jos me jo huudamme avuksemme Jehovan nimeä?
13 Apostoli Paavali korosti vielä erästä piirrettä, joka liittyy Jumalan nimen avuksi huutamiseen. Hän lainasi Roomalaiskirjeessään Joelin profeetallisia sanoja: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.” Sitten hän pohti: ”Kuinka he tulevat huutamaan avukseen häntä, johon he eivät ole uskoneet? Entä kuinka he tulevat uskomaan häneen, josta eivät ole kuulleet? Entä kuinka he tulevat kuulemaan, ellei joku saarnaa?” (Roomalaisille 10:13, 14.) Monien muiden, jotka eivät ole tähän mennessä tulleet tuntemaan Jehovaa, täytyy tosiaan huutaa avukseen hänen nimeään. Niillä, jotka jo tuntevat Jehovan, on vastuu paitsi saarnata myös pyrkiä tavoittamaan ihmisiä ja antaa heille tällaista apua.
Hengellinen paratiisi
14, 15. Mistä paratiisillisista siunauksista Jehovan kansa iloitsee, koska se huutaa avukseen hänen nimeään häntä miellyttävällä tavalla?
14 Tämä on sekä voideltujen että muiden lampaiden näkemys, ja siksi Jehova siunaa heitä. ”Jehova tulee olemaan palavan innokas maansa puolesta ja osoittamaan sääliä kansalleen.” (Joel 2:18.) Vuonna 1919 Jehova oli palavan innokas kansansa puolesta ja osoitti sille sääliä, kun hän elvytti sen ja toi sen hengellisen toiminnan alueelleen. Tämä on todella hengellinen paratiisi, jota Joel kuvaili hyvin seuraavin sanoin: ”Älä pelkää, oi maa. Riemuitse ja iloitse, sillä Jehova on tekevä suuria siinä, mitä Hän tekee. Älkää pelätkö, te kedon eläimet, sillä erämaan laitumet alkavat varmasti viheriöidä. Sillä puu antaa hedelmänsä. Viikunapuun ja viiniköynnöksen on annettava elinvoimansa. Ja te Siionin pojat, riemuitkaa ja iloitkaa Jehovassa, Jumalassanne, sillä hän totisesti antaa teille syyssadetta oikean määrän ja hän vuodattaa päällenne rankkasadetta, syyssadetta ja kevätsadetta, kuten alussa. Ja puimatantereiden on oltava täynnä puhdistettua viljaa, ja kuurna-altaiden on pursuttava uutta viiniä ja öljyä.” (Joel 2:21–24.)
15 Miten ihastuttava kuva! Kolmea Israelin välttämättömyyshyödykettä – viljaa, oliiviöljyä ja viiniä – olisi yltä kyllin sekä runsaasti eläinlaumoja. Meidän päivinämme nuo profeetalliset sanat täyttyvät tosiaan hengellisesti. Jehova antaa meille kaiken sen hengellisen ravinnon, jonka tarvitsemme. Emmekö olekin kaikki mielissämme tällaisesta Jumalan antamasta runsaudesta? Aivan kuten Malakia ennusti, Jumalamme on tosiaan ’avannut taivaiden sulkuportit ja vuodattanut päällemme siunauksen, kunnes puutetta ei enää ole’ (Malakia 3:10).
Asiainjärjestelmän loppu
16. a) Mitä Jehovan hengen vuodattaminen merkitsee meidän aikanamme? b) Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
16 Sen jälkeen kun Joel on esittänyt ennustuksen Jumalan kansan paratiisillisista oloista, hän ennustaa Jehovan hengen vuodattamisesta. Kun Pietari lainasi tätä ennustusta helluntaina, hän sanoi, että se täyttyi ”viimeisinä päivinä” (Apostolien teot 2:17). Tuolloin Jumalan hengen vuodattaminen tarkoitti sitä, että juutalaisen asiainjärjestelmän viimeiset päivät olivat alkaneet. Jumalan hengen vuodattaminen Jumalan Israelin päälle 1900-luvulla tarkoittaa sitä, että me elämme maailmanlaajuisen asiainjärjestelmän viimeisiä päiviä. Mitä tulevaisuus näin ollen tuo tullessaan? Joelin ennustuksessa kerrotaan edelleen: ”Minä olen antava ennusmerkkejä taivaissa ja maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita. Aurinkokin muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi ennen Jehovan suuren ja pelottavan päivän tuloa.” (Joel 2:30, 31.)
17, 18. a) Mikä Jehovan pelottava päivä koitti Jerusalemille? b) Mitä Jehovan tulevan pelottavan päivän varmuus saa meidät tekemään?
17 Nämä profeetalliset sanat alkoivat toteutua Juudeassa vuonna 66, kun tapahtumat etenivät vääjäämättömästi kohti huipennusta, Jehovan pelottavaa päivää, joka koitti vuonna 70. Miten kauhistuttavaa olikaan tuolloin kuulua niihin, jotka eivät ylistäneet Jehovan nimeä! Nykyään edessä on aivan yhtä kauhistuttavia tapahtumia, kun tämä koko maailman asiainjärjestelmä tuhoutuu Jehovan käsissä. Pakoon pääseminen on kuitenkin vielä mahdollista. Ennustus jatkuu: ”On tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pääsee turvaan, sillä osoittautuu, että pakoon päässeet ovat Siioninvuorella ja Jerusalemissa, niin kuin Jehova on sanonut, sekä niiden eloon jääneiden joukossa, jotka Jehova kutsuu.” (Joel 2:32.) Jehovan todistajat ovat todella kiitollisia siitä, että he tuntevat Jehovan nimen, ja he luottavat täysin siihen, että hän pelastaa heidät, kun he huutavat häntä avukseen.
18 Mutta mitä sitten tapahtuu, kun Jehovan suuri ja loistava päivä kohtaa tätä maailmaa kaikessa rajuudessaan? Sitä tarkastellaan viimeisessä tutkistelukirjoituksessa.
Muistatko?
◻ Milloin Jehova ensi kerran vuodatti henkeään kansansa päälle?
◻ Mitä muun muassa sisältyy siihen, että huutaa avukseen Jehovan nimeä?
◻ Milloin Jehovan suuri ja loistava päivä koitti lihalliselle Israelille?
◻ Miten Jehova siunaa niitä, jotka huutavat avukseen hänen nimeään nykyään?
[Kuva s. 15]
Vuoden 33 helluntaina syntyi uusi kansakunta
[Kuva s. 16, 17]
Tämän vuosisadan alkupuolella Jehova vuodatti jälleen henkeään kansansa päälle Joelin 2:28, 29:n täyttymykseksi
[Kuva s. 18]
Ihmisiä täytyy auttaa huutamaan avukseen Jehovan nimeä