KOLMAS LUKU
Jehovan päivä – elintärkeä teema
1, 2. a) Mihin elintärkeään teemaan kaikki kaksitoista profeettaa kohdistavat huomion? b) Millaisia suoria mainintoja Jehovan päivästä jotkut kahdestatoista profeetasta esittivät?
”JEHOVAN suuri päivä on lähellä. Se on lähellä ja tulee hyvin kiireesti.” (Sefanja 1:14.) Kerran toisensa jälkeen Jumalan profeetat varoittivat lähestyvästä Jehovan päivästä. Yleensä he kohdistivat huomion siihen, miten sen lähestymisen pitäisi vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään, moraaliin ja käytökseen. Heidän julistuksiinsa liittyi aina kiireellisyyden tuntu. Miten olisit suhtautunut näihin sanomiin, jos olisit kuullut ne omin korvin?
2 Lukiessasi kahdentoista profeetan kirjoituksia voit havaita, että niissä kaikissa puhutaan suoraan tai epäsuorasti Jehovan päivästä.a Ennen kuin siis alat tarkastella seuraavissa luvuissa käsiteltävää arvokasta aineistoa, jota kaksitoista profeettaa esittivät, mieti tätä toistuvaa teemaa, Jehovan päivää. Kuusi näistä profeetoista käytti nimenomaan tätä ilmausta tai samantapaisia ilmauksia. Joel puhui havainnollisesti ”Jehovan suuresta ja pelottavasta päivästä” (Joel 1:15; 2:1, 2, 30–32). Aamos sanoi israelilaisille, että heidän oli valmistauduttava kohtaamaan Jumalansa, koska Jehovan päivä olisi pimeyden päivä (Aamos 4:12; 5:18). Myöhemmin Sefanja lausui tämän luvun ensimmäiseen kappaleeseen lainatut sanat. Ja juuri ennen Jerusalemin tuhoa Obadja varoitti: ”Jehovan päivä kaikkia kansakuntia vastaan on lähellä.” (Obadja 15.)
3. Miten pakkosiirtolaisuuden jälkeiset profeetat käsittelivät Jehovan päivää koskevaa aihetta?
3 Havaitset myös, että vastaavanlaisia ilmauksia käytti kaksi niistä profeetoista, jotka lähetettiin juutalaisten luo pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeen. Sakarja puhui päivästä, jolloin kaikki Jerusalemia vastaan tulevat kansakunnat tuhottaisiin. Hän kuvaili eloisasti, mitä tapahtuisi ”päivänä, joka tunnetaan Jehovalle kuuluvana” (Sakarja 12:9; 14:7, 12–15). Malakia taas varoitti Jumalan kansaa ”Jehovan suuren ja pelottavan päivän” tulosta (Malakia 4:1–5).
4. Miten jotkut kahdestatoista profeetasta puhuivat Jehovan päivästä?
4 Vaikka muut kahdestatoista profeetasta eivät käyttäneetkään ilmausta ”Jehovan päivä”, he puhuivat tuosta päivästä epäsuorasti. Hoosea puhui siitä, että Jehova tekisi tilinsä selviksi ensin Israelin ja sitten Juudan kanssa (Hoosea 8:13, 14; 9:9; 12:2). Heidän sanomansa liittyivät usein siihen, mitä Jehova tekisi noina päivinä. Esimerkiksi Joona julisti Jumalan Ninivelle langettamaa tuomiota ja Miika kuvaili, mitä tapahtuisi, kun Jumala toimisi kapinallisia kansoja vastaan (Joona 3:4; Miika 1:2–5). Nahum lupasi, että Jehova kostaisi vihollisilleen (Nahum 1:2, 3). Habakuk huusi oikeutta ja kuvaili ”ahdingon päivää” (Habakuk 1:1–4, 7; 3:16). Osa näiden profeettojen sanomista viittasi selvästi tapahtumiin, jotka koskisivat tosi kristittyjä. Esimerkiksi pakkosiirtolaisuuden jälkeinen profeetta Haggai ennusti, että kansakuntia järkytettäisiin (Haggai 2:6, 7). Apostoli Paavali lainasi Haggain 2:6:n sanoja kehottaessaan kristittyjä olemaan hyväksytyssä tilassa, kun Jumala poistaa vertauskuvallisen jumalattoman taivaan (Heprealaisille 12:25–29; Ilmestys 21:1).
MIKÄ JEHOVAN PÄIVÄ ON?
5, 6. Millainen Jehovan päivä tulee profeettojen mukaan olemaan?
5 On aiheellista pohtia, millainen Jehovan päivä tulee olemaan. Voisit kysyä itseltäsi, vaikuttaako Jehovan päivä elämäntapaasi ja tulevaisuuteesi. Profeetat osoittivat, että Jehovan päivä on ajanjakso, jolloin Jehova panee täytäntöön tuomion vihollisilleen, taistelun päivä. Tuona pelottavana päivänä tulee luultavasti olemaan taivaallisia ilmiöitä. ”Jopa aurinko ja kuu pimenevät varmasti, ja tähdetkin pidättävät hohteensa.” (Joel 2:2, 11, 30, 31; 3:15; Aamos 5:18; 8:9.) Mitä tapahtuu täällä maan päällä? Miika sanoo: ”Vuorten täytyy sulaa hänen [Jehovan] allaan ja alatasangotkin halkeavat kuin vaha tulen edestä, kuin vedet, jotka syöksyvät jyrkännettä alas.” (Miika 1:4.) Nämä sanat saattavat olla kuvaannollisia, mutta niistä voidaan päätellä, että Jumalan teot saavat aikaan hävitystä maapallolla ja vaikuttavat tuhoisasti sen asukkaisiin. Eivät kuitenkaan kaikkiin ihmisiin. Samat profeetat osoittivat, että ne, jotka ”etsivät hyvää”, saavat runsaita siunauksia ja näin ollen pysyvät elossa (Aamos 5:14; Joel 3:17, 18; Miika 4:3, 4).
6 Toiset kahdestatoista profeetasta esittävät lisää havainnollisia kuvauksia Jehovan päivästä. Habakuk kuvailee eloisasti, miten Jehova murskaa ”ikuiset vuoret” ja hajottaa maan tasalle ”pysyvät kukkulat” – osuvia ilmauksia ihmisten järjestöistä, jotka näyttävät vakailta (Habakuk 3:6–12). Jehovan päivä on tosiaan ”vimman päivä, ahdingon ja tuskan päivä, myrskyn ja autioituksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilvien ja sankan hämäryyden päivä” (Sefanja 1:14–17).
7. Millainen vitsaus on ennustettu, ja miten ennustus saattaa täyttyä?
7 Millainen vitsaus kohtaakaan niitä, jotka taistelevat Jumalaa vastaan! ”Jokaisen liha mätänee hänen vielä seisoessaan jaloillaan, ja hänen silmänsäkin mätänevät kuopissaan, ja jopa hänen kielensä mätänee hänen suussaan.” (Sakarja 14:12.) Täyttyypä tämä näky kirjaimellisesti tai ei, se tietää monille murhenäytelmää. Jumalan vihollisten kielet mätänevät ainakin siinä mielessä, että heidän uhmakas puheensa tyrehtyy. Myös heidän luomansa mielikuvat yhteistoimintaan ryhtymisestä Jumalan kansaa vastaan sumenee.
MIKSI RAKKAUDEN JUMALA RYHTYY TOIMIIN?
8, 9. a) Mitä sinun tulee ottaa huomioon, jotta ymmärtäisit, miksi Jehova ryhtyy toimiin jumalattomia vastaan? b) Miten se, että Jehova ryhtyy toimiin, ja sinun uskollisuutesi arkielämässä liittyvät toisiinsa?
8 Olet ehkä kuullut ihmisten kysyvän: Miten rakastava Jumala voi tuottaa tällaisen onnettomuuden vihollisilleen? Täytyykö Jumalan aiheuttaa tuhoa maan päällä? Eikö Jeesus kehottanut rakastamaan jatkuvasti jopa vihollisia ja osoittautumaan siten taivaallisen Isän pojiksi? (Matteus 5:44, 45.) Vastaukseksi voisit kohdistaa huomion siihen, miten ihmiskunnan ongelmat saivat alkunsa. Jumala loi ensimmäisen ihmisparin kuvakseen ja kaltaisekseen; he olivat täydellisiä. He kuitenkin toivat synnin ja kuoleman ihmissukuun ja näin myös meidän elämäämme. He asettuivat Saatana Panettelijan puolelle kiistassa, joka koski sitä, kenellä on lopullinen oikeus hallita ihmiskuntaa. (1. Mooseksen kirja 1:26; 3:1–19.) Vuosisatojen kuluessa Saatana on yrittänyt todistaa, että ihmiset eivät palvele Jehovaa, jos heitä houkutellaan toimimaan toisin. Tiedät, että Saatana on epäonnistunut. Jeesus Kristus ja monet muut Jehovan palvelijat ovat pysyneet nuhteettomina Jumalan edessä ja osoittaneet palvelevansa häntä rakkaudesta (Heprealaisille 12:1–3). Etkö tiedäkin monia, jotka palvelevat Jumalaa uskollisesti?
9 Sinäkin olet osallisena tässä kiistassa, joka päättyy siihen, että Jehova tekee lopun jumalattomuudesta. Esimerkiksi kun luet kahdentoista profeetan kirjoja, huomaat, että jotkut näistä profeetoista kohdistivat huomion sellaisten ihmisten ylelliseen elämäntyyliin, jotka laiminlöivät Jehovan palvontaa. Profeetat kehottivat Jumalan kansaan kuuluvia ”kohdistamaan sydämensä teihinsä” ja tekemään muutoksia elämässään. (Haggai 1:2–5; 2:15, 18; Aamos 3:14, 15; 5:4–6.) Profeetat tosiaan osoittivat, millainen on oikea elämäntapa. Ne jotka ottivat kehotukset varteen, osoittivat, että Jehova on heidän ylin hallitsijansa ja että Saatana on valehtelija. Jehova osoittautuu uskolliseksi heille, kun hän tuhoaa vihollisensa (2. Samuelin kirja 22:26).
10. Miten Miikan havainnot antavat Jehovalle lisäsyyn ryhtyä toimiin?
10 Jumala ryhtyy toimiin eräästä muustakin syystä. Suunnataanpa huomio 700-luvulle eaa., jolloin Miika profetoi Juudassa. Hän puhuu itsestään ikään kuin hän olisi tuo kansa ja vertaa sen tilaa viini- tai hedelmätarhaan, josta on korjattu sato: viinirypäleitä tai viikunoita ei ole jäljellä. Tällainen tilanne vallitsi juutalaisessa yhteiskunnassa, josta ei juuri löytynyt oikeamielistä ihmistä. Israelilaiset väijyivät maanmiestensä verta. Heidän johtajansa ja tuomarinsa ajoivat itsekkäästi omaa etuaan. (Miika 7:1–4.) Miltä sinusta tuntuisi, jos eläisit tuollaisissa olosuhteissa? Tuntisit luultavasti sääliä viattomia uhreja kohtaan. Miten paljon enemmän siis Jehova tunteekaan myötätuntoa sorrettuja kohtaan! Jehova tutkii nykyään ihmiskuntaa. Mitä arvelet hänen havaitsevan? Sortajat käyttävät raa’asti toisia hyväkseen ja käyvät väkivaltaisesti lähimmäistensä kimppuun. Uskollisia on suhteellisen vähän maailman väkilukuun nähden. Meidän ei kuitenkaan tarvitse vaipua epätoivoon. Rakkaudesta uhreja kohtaan Jehova saattaa oikeuden voimaan (Hesekiel 9:4–7).
11. a) Mitä Jehovan päivä merkitsee niille, jotka pelkäävät häntä? b) Miten Joonan varoitussanoma vaikutti niniveläisiin?
11 Jehovan päivä merkitsee selvästikin tuhoa hänen vihollisilleen ja vapautusta niille, jotka pelkäävät ja palvelevat häntä.b Miika ennusti, että kansakuntia virtaisi Jehovan huoneen vuorelle, mikä johtaisi maailmanlaajuiseen rauhaan ja ykseyteen (Miika 4:1–4). Vaikuttiko se, että profeetat julistivat Jehovan päivää, millään tavalla ihmisten elämään silloin? Kyllä joidenkuiden elämään. On hyvä muistaa, että kun Joona julisti tuomiota Ninivelle, kaupungin väkivaltaiset, jumalattomat asukkaat ”alkoivat uskoa Jumalaan” ja ”kääntyivät pois pahalta tieltään”. Siksi Jehova ei tuhonnut heitä tuolloin. (Joona 3:5, 10.) Sanoma uhkaavasta Jehovan tuomiopäivästä tosiaan vaikutti niniveläisiin!
MITEN TUO PÄIVÄ VAIKUTTAA SINUUN?
12, 13. a) Keistä kaksitoista profeettaa ennustivat? b) Millä perusteella voidaan sanoa, että kahdentoista profeetan sanat viittasivat kauas tulevaisuuteen?
12 ”Nuo profeetathan elivät satoja vuosia sitten”, saattaa joku vastustella. ”Miten heidän sanomansa Jehovan päivästä liittyvät minuun?” He tosiaan elivät kauan ennen kuin Jeesus edes syntyi, mutta meidän pitäisi miettiä, mitä merkitystä heidän sanoillaan Jehovan päivästä on meidän aikanamme. Miten voimme käytännössä hyötyä siitä, mitä he sanoivat Jehovan suuresta päivästä? Voimme oivaltaa heidän sanomiensa merkityksellisyyden ja hyödyllisyyden, kun kiinnitämme huomiota siihen, että he varoittivat Jehovan päivästä Israelia, Juudaa, ympäröiviä kansoja ja joitakin silloisia maailmanvaltoja.c Asian ydin on se, että nämä ennustukset täyttyivät! Assyrialaiset tosiaan tunkeutuivat Samariaan, Juuda autioitui vuonna 607 eaa., ja ympäröivät viholliskansat hävitettiin. Lopulta Assyrian ja Babylonian maailmanvallatkin kukistuivat nimenomaisten ennustusten täyttymykseksi.
13 Ajatellaanpa seuraavaksi vuoden 33 helluntaita, jolloin oli kulunut jo pitkä aika siitä, kun monet noista profetioista olivat täyttyneet ensimmäisen kerran. Tuona päivänä apostoli Pietari sovelsi Joelin profetiaa Jumalan pyhän hengen vuodattamiseen. Sitten Pietari lainasi Joelin kirjaa: ”Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin Jehovan suuri ja loistava päivä saapuu.” (Apostolien teot 2:20.) Tämä osoittaa, että Jehovan päivää koskevilla ennustuksilla olisi muitakin täyttymyksiä. Esimerkiksi Joelin ennustus täyttyi toisen kerran vuonna 70, jolloin Rooman armeija tuhosi Jerusalemin. Tuota aikaa totisesti leimasivat pimeys ja veri.
14, 15. a) Miksi voidaan sanoa, että ennustukset Jehovan päivästä koskevat meitä? b) Milloin voimme odottaa Jehovan päivän koittavan?
14 Joelin profetialla ja muilla ennustuksilla Jehovan päivästä tulee vielä olemaan lopullinen täyttymys, joka koskee meitä 2000-luvulla eläviä ihmisiä. Millä perusteella? Pietari kehotti kristittyjä pitämään ”Jehovan päivän läsnäolon” ”läheisenä mielessä”. Hän jatkoi: ”Hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.” (2. Pietarin kirje 3:12, 13.) Vuonna 70 tapahtuneen Jerusalemin tuhon jälkeen ei heti perustettu uusia taivaita (uutta teokraattista hallitusta) ja uutta maata (tuon hallituksen alaista vanhurskasta ihmisyhteiskuntaa). Jehovan päivää koskevilla profeetallisilla sanoilla täytyy siis olla vielä jokin muu täyttymys. Nämä profetiat tosiaankin koskevat meitä näinä ”kriittisinä aikoina” eläviä ihmisiä! (2. Timoteukselle 3:1.)
15 Se, mitä kahdentoista profeetan kirjoissa kerrotaan Jehovan päivästä, saa ajattelemaan Jeesuksen Kristuksen sanoja: ”Tulee olemaan suuri ahdistus, jollaista ei ole sattunut maailman alusta tähän asti, ei, eikä enää satu.” Hän sanoi, että ”kohta” tuon suuren ahdistuksen alun ”jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaiden voimat järkkyvät”. (Matteus 24:21, 29.) Tämän ansiosta voimme tietää, milloin Jehovan päivä tulee. Se on aivan edessä. Raamattu osoittaa, että suuri ahdistus tuhoaa ”Suuren Babylonin”, väärän uskonnon maailmanmahdin. Sitten, suuren ahdistuksen huippukohdassa, Jehovan päivä pyyhkäisee Jumalan viholliset pois maan pinnalta. (Ilmestys 17:5, 12–18; 19:11–21.)
16. Millä merkittävällä tavalla Jehovan päivää koskevat ennustukset täyttyvät?
16 Jehovan todistajat ovat ymmärtäneet, mitä peruspiirteitä liittyy Jehovan päivää koskevien ennustusten täyttymyksiin. Luopio-Jerusalem, uskoton Samaria, vihamieliset edomilaiset, väkivaltainen Assyria ja babylonialaiset kuvasivat usein ja eri tavoin väärään uskontoon liittyviä puolia. Tällainen uskonto tuhotaan kokonaan suuren ahdistuksen alkuvaiheessa. ”Jehovan suuren ja pelottavan päivän” edetessä kohtaavat loppunsa väärän uskonnon poliittiset ja kaupalliset rakastajat (Joel 2:31).
OSOITA OLEVASI VALMIS
17, 18. a) Miksi Aamos sanoi: ”Voi niitä, jotka haluavat Jehovan päivää”? b) Mitä tapahtuisi niille, jotka eivät ole valmistautuneet Jehovan päivään?
17 Koska nämä tuomiosanomat kohdistuvat pääasiassa väärään uskontoon, joistakin kristityistä voi tuntua, ettei näiden profetioiden täyttymys koske heitä. Aamos kuitenkin sanoi israelilaisille jotain, millä on käytännön merkitystä kaikille: ”Voi niitä, jotka haluavat Jehovan päivää!” Jotkut Aamoksen ajan israelilaiset ajattelivat, että Jehovan päivä merkitsisi heille pelkkiä siunauksia. He uskoivat sen olevan päivä, jolloin Jumala toimii kansansa puolesta. He jopa halusivat tuota päivää! Omahyväisille ihmisille Jehovan päivä olisi kuitenkin ”pimeyttä eikä valoa”, Aamos jatkoi. Nuo israelilaiset saisivat tosiaankin osakseen Jehovan vihan! (Aamos 5:18.)
18 Sitten Aamos kuvaili, mitä Jehovan päivää haluaville tapahtuisi. Ajattele miestä, joka pakenee leijonaa ja kohtaakin karhun. Juostessaan pakoon karhua hän etsii turvaa talosta. Läähättäen hän sulkee oven takanaan ja nojaa seinään, mutta silloin häntä puree käärme. Näin tavallaan käy niille, jotka eivät todellisuudessa ole valmiita Jehovan päivään. (Aamos 5:19.)
19. Miten voimme käytännössä valmistautua Jehovan päivään?
19 Ymmärrätkö, mitä käytännön merkitystä tällä voisi olla sinulle? Muista, että Aamos kohdisti sanansa niille, jotka kuuluivat Jumalalle vihkiytyneeseen kansaan. Silti heidän tekonsa ja asenteensa kaipasivat korjausta. Eikö sinun kannatakin tutkia elämääsi saadaksesi selville, osoitatko olevasi valmis elintärkeään Jehovan päivään vai onko sinun tarpeen tehdä korjauksia elämässäsi? Miten voit osoittaa olevasi todella valmis? Et tietenkään siten, että rakennat itsellesi suojan, varastoit ruokaa, opettelet puhdistamaan vettä tai varastoit kultarahoja, kuten jotkut suurkatastrofiin varautuvat ihmiset tekevät. ”Ei heidän hopeansa eikä kultansa voi vapauttaa heitä Jehovan vimman päivänä”, sanoi Sefanja. Valmiina oleminen ei siis riipu aineellisen varastoimisesta. (Sefanja 1:18; Sananlaskut 11:4; Hesekiel 7:19.) Sen sijaan meidän on oltava valppaana hengellisesti ja elettävä päivästä päivään kuin ne, jotka ovat valmiina. Meillä on oltava oikea asenne – ja sen mukaisia tekoja. Miika sanoi: ”Minä puolestani tähyilen Jehovaa. Tahdon ilmaista odottavani pelastukseni Jumalaa.” (Miika 7:7.)
20. Mitkä seikat eivät saa sinua luopumaan odottamisesta?
20 Jos sinäkin odotat pelastuksen Jumalaa, sinusta näkyy, että olet valmis Jehovan päivään, tähyilet sitä. Et ole huolissasi siitä, milloin tuo päivä tulee tai kuinka pitkään sinun on odotettava sitä. Kaikki tuota päivää koskevat ennustukset täyttyvät Jehovan sopivaksi katsomana aikana; niiden toteutuminen ei viivästy. Jehova sanoi Habakukille: ”Näky on vielä määräaikaa varten, ja se rientää kiihkeästi kohti loppua, eikä se valehtele. Vaikka se viipyisikin [ihmisten näkökulmasta], odota sitä, sillä se toteutumalla toteutuu. Se ei myöhästy [Jehovan näkökulmasta].” (Habakuk 2:3.)
21. Millaista hyödyllistä aineistoa tämä julkaisu sisältää?
21 Tästä julkaisusta opit, miten voit ilmaista odottavasi pelastuksen Jumalaa. Millaista hyödyllistä aineistoa on odotettavissa? Huomio kiinnitetään sellaiseen osaan Raamattua, joka ei ehkä ole sinulle kovin tuttu: kahteentoista niin sanottuun pieneen profeettaan. Aineisto tulee siis varmasti olemaan avartavaa ja mielenkiintoista. Esimerkiksi julkaisun toisessa osassa pohditaan, miten noudattaa kehotusta ”etsikää Jehovaa, niin saatte elää” (Aamos 5:4, 6). Kahdentoista profeetan kirjoja tutkimalla voit oppia tuntemaan Jehovan paremmin, ja ne täsmentävät näkemystäsi siitä, miten häntä voi palvella jopa entistä täydemmin. Ne epäilemättä syventävät näkemystäsi hänen persoonallisuudestaan. Kolmannessa osassa sinua autetaan ymmärtämään selvemmin, mitä Jehova odottaa, kun ajatellaan suhdettasi perheesi jäseniin ja muihin ihmisiin. Tämä voi auttaa sinua olemaan valmis hänen suureen päiväänsä. Neljännessä osassa perehdyt lopuksi profeettojen neuvoihin siitä, millainen asenne sinulla pitäisi olla Jehovan päivän lähestyessä, ja opit lisäksi, miten heidän neuvonsa voivat vaikuttaa kristilliseen palvelukseesi. Tulet epäilemättä olemaan innoissasi, kun tarkastelet näiden profeetallisten kirjojen valossa, millainen tulevaisuutesi voi olla.
22. Miten haluaisit suhtautua kahdentoista profeetan kirjoissa oleviin neuvoihin?
22 Muistatko vielä ne kiireellisyyttä henkivät Sefanjan sanat, joita lainattiin luvun alussa? (Sefanja 1:14.) Hänen sanomansa vaikutti nuoren kuningas Josian elämään. Hän alkoi etsiä Jehovaa ollessaan vasta 16-vuotias. Kaksikymmenvuotiaana hän käynnisti kampanjan epäjumalanpalvontaa vastaan niiden kannustavien ajatusten mukaisesti, joita Sefanja esitti Juudan ja Jerusalemin asukkaille. (2. Aikakirja 34:1–8; Sefanja 1:3–6.) Ovatko varoitukset Jehovan päivästä vaikuttaneet sinun päivittäiseen elämääsi yhtä paljon kuin ne vaikuttivat Josiaan? Katsotaanpa, miten kaksitoista profeettaa voivat auttaa itse kutakin meistä.
a Jehovan päivästä varoittivat myös Jesaja, joka eli samaan aikaan kuin ensimmäinen ryhmä kahdestatoista profeetasta, ja Hesekiel, joka eli yhtä aikaa toisen ryhmän kanssa (Jesaja 13:6, 9; Hesekiel 7:19; 13:5; ks. myös tämän julkaisun 2. luku, kpl 4–6).
b Ks. lisätodisteeksi tästä myönteisestä puolesta seuraavat kohdat: Hoosea 6:1; Joel 2:32; Obadja 17; Nahum 1:15; Habakuk 3:18, 19; Sefanja 2:2, 3; Haggai 2:7; Sakarja 12:8, 9; Malakia 4:2.
c Jotkut kahdestatoista profeetasta eivät profetoineet vain yhtä vaan useaa kansakuntaa vastaan.