Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Nahumin, Habakukin ja Sefanjan kirjoista
ASSYRIAN maailmanvalta on jo hävittänyt Samarian, Israelin kymmenen heimon valtakunnan pääkaupungin. Se on kauan uhannut myös Juudaa. Siellä palvelevalla profeetta Nahumilla on sanoma, joka koskee Assyrian pääkaupunkia Niniveä. Tuo sanoma on Raamatussa Nahumin kirjassa, joka valmistui ennen vuotta 632 eaa.
Seuraavaksi hallitsemaan nousee Babylonian maailmanvalta, jonka johdossa on aika ajoin kaldealaisia kuninkaita. Habakukin kirjassa, joka saatiin valmiiksi kenties vuonna 628 eaa., ennustetaan, miten Jehova tulee käyttämään Babylonian maailmanvaltaa välikappaleenaan tuomion täytäntöönpanossa. Lisäksi siinä kerrotaan, kuinka Babylonian lopulta käy.
Juudassa asuva Sefanja palvelee profeettana aiemmin kuin Nahum ja Habakuk. Hän profetoi yli 40 vuotta ennen Jerusalemin tuhoa, joka tapahtuu vuonna 607 eaa., ja julistaa Juudalle sekä tuomion että toivon sanomaa. Raamatun Sefanjan kirja sisältää julistuksia muitakin kansakuntia vastaan.
”VOI VERENVUODATUKSEN KAUPUNKIA!”
”Julistus Niniveä vastaan” on lähtöisin Jehova Jumalalta, joka on ”hidas vihastumaan ja suuri voimassa”. Vaikka Jehova onkin häneltä turvaa etsiville ”linnoitus ahdingon päivänä”, Ninive tullaan hävittämään. (Nahum 1:1, 3, 7.)
”Jehova kokoaa [palauttaa] Jaakobin ylpeyden.” Assyria on kuitenkin pitänyt Jumalan kansaa kauhun vallassa kuin raateleva leijona. Jehova ”polttaa – – [Niniven] sotavaunut savuksi. Ja miekka syö – – [sen] harjakkaat nuoret leijonat.” (Nahum 2:2, 12, 13.) Voi Niniveä, ”verenvuodatuksen kaupunkia”! ”Kaikki, jotka saavat kuulla – – [siitä], taputtavat varmasti – – käsiään” ja iloitsevat. (Nahum 3:1, 19.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:9: Mitä Niniven ”perinpohjainen hävitys” merkitsee Juudalle? Se merkitsee pysyvää vapautusta Assyriasta: ”ahdinko ei nouse toista kertaa”. Nahum kirjoittaa ikään kuin Niniveä ei enää olisi olemassa: ”Katso! Vuorilla hyvän uutisen tuojan jalat, sen, joka julistaa rauhaa. Oi Juuda, vietä juhliasi.” (Nahum 1:15.)
2:6: Mitkä ”jokien portit” avautuivat? Näillä porteilla viitattiin aukkoon, jonka Tigrisvirran vedet repivät Niniven muureihin. Kun babylonialaisten ja meedialaisten yhdistyneet sotajoukot hyökkäsivät Niniveä vastaan vuonna 632 eaa., se ei tuntenut asemaansa erityisen uhatuksi. Korkeiden muuriensa turvissa se ajatteli olevansa kaupunki, johon on mahdotonta tunkeutua. Rankkasateet saivat kuitenkin Tigriin tulvimaan. Historioitsija Diodoroksen mukaan tulvavedet ”sekä peittivät alleen osan kaupungista että luhistivat muureja”. Tällä tavalla ”jokien portit” avautuivat, ja kuten oli ennustettu, Ninive vallattiin yhtä nopeasti kuin tuli kuluttaa kuivat oljenkorret. (Nahum 1:8–10.)
3:4: Miten Ninive oli kuin portto? Ninive petti kansoja, kun se lupasi niille ystävyyttä ja apua mutta todellisuudessa pani ne sorron ikeen alle. Assyria auttoi esimerkiksi Juudan kuningasta Ahasia taistelussa syyrialais-israelilaista salaliittoa vastaan. Mutta lopulta ”Assyrian kuningas – – tuli häntä vastaan ja aiheutti hänelle ahdinkoa” (2. Aikakirja 28:20).
Opetuksia meille
1:2–6: Jehova kostaa vihollisilleen, jotka kieltäytyvät omistamasta hänelle yksinomaista antaumustaan. Se osoittaa, että hän odottaa palvojiltaan ehdottoman yksinomaista antaumusta. (2. Mooseksen kirja 20:5.)
1:10: Niniven jykevät muurit satoine torneineen eivät voineet estää Jehovan sanaa toteutumasta sitä vastaan. Jehovan kansan nykyisetkään viholliset eivät voi paeta hänen epäsuotuisia tuomioitaan (Sananlaskut 2:22; Daniel 2:44).
”VANHURSKAS SAA JATKUVASTI ELÄÄ”
Habakukin kirjan kaksi ensimmäistä lukua sisältävät profeetan ja Jehova Jumalan välisen vuoropuhelun. Se mitä Juudassa tapahtuu, vaivaa Habakukia, ja siksi hän kysyy Jumalalta: ”Minkä vuoksi sinä annat minun nähdä sitä, mikä on vahingollista, ja katselet jatkuvasti pelkkää vaivaa?” Jehova vastaa: ”Minä nostan kaldealaiset, katkeran ja rajun kansakunnan.” Profeetta on yllättynyt siitä, että Jumala rankaisisi Juudaa ”petollisesti menettelevien” välityksellä. (Habakuk 1:3, 6, 13.) Habakukille vakuutetaan, että ”vanhurskas saa jatkuvasti elää” mutta vihollinen ei jää rangaistuksetta. Lisäksi Habakuk kirjoittaa muistiin viisi voi-huutoa kaldealaista vihollista vastaan. (Habakuk 2:4.)
Habakuk rukoilee armoa ja kertoo ”surulauluina” siitä, miten Jehova on osoittanut kunnioittavaa pelkoa herättävän voimansa esimerkiksi Punaisellamerellä, erämaassa ja Jerikossa. Profeetta ennustaa myös, että Jehova marssii esiin tuhoisassa suuttumuksessaan Harmagedonissa. Rukous päättyy sanoihin: ”Jehova, Suvereeni Herra, on minun elinvoimani, ja hän tekee jaloistani naarasjalohirvien jalkojen kaltaiset, ja kukkuloillani hän antaa minun astella.” (Habakuk 3:1, 19.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:5, 6: Miksi kaldealaisten nostaminen Jerusalemia vastaan on saattanut vaikuttaa juutalaisista uskomattomalta? Habakukin alkaessa profetoida Juuda oli Egyptin voimakkaan vaikutuksen alaisena (2. Kuninkaiden kirja 23:29, 30, 34). Vaikka Babylonia olikin vahvistumassa, sen armeija ei ollut vielä lyönyt farao Nekoa (Jeremia 46:2). Lisäksi Jehovan temppeli oli Jerusalemissa, ja Daavidin hallitsijasuku oli ollut siellä vallassa keskeytyksettä. Sen ajan juutalaisten oli mahdotonta ajatellakaan sitä Jumalan ”tekoa”, että hän sallisi kaldealaisten tuhota Jerusalemin. Mutta kuulostivatpa Habakukin sanat heistä kuinka uskomattomilta tahansa, näky siitä, että babylonialaiset tuhoaisivat Jerusalemin, ”toteutumalla toteutui” vuonna 607 eaa. (Habakuk 2:3.)
2:5: Kuka on tässä mainittu ”voimakas mies”, ja miksi hän ei ”saavuta tavoitettaan”? Babylonialaiset, jotka käyttivät sodankäyntitaitojaan valloittaakseen kansoja, olivat tuo ”voimakas mies”. Voiton huumassaan he olivat ikään kuin päihtyneet viinistä. He eivät kuitenkaan onnistuisi kokoamaan kaikkia kansoja, koska Jehova kukistaisi heidät meedialaisten ja persialaisten välityksellä. Nykyään poliittiset vallat ovat tuo ”mies”. Nekin ovat juovuksissa omasta itsevarmuudestaan ja omahyväisyydestään, ja niillä on kyltymätön halu laajentua. Mutta ne eivät saavuta tavoitettaan ”koota itselleen kaikki kansakunnat”. Ainoastaan Jumalan valtakunta tulee yhdistämään kaikki ihmiset (Matteus 6:9, 10).
Opetuksia meille
1:1–4; 1:12–2:1: Habakuk kyseli vilpittömästi, ja Jehova vastasi hänelle. Tosi Jumala kuuntelee uskollisten palvelijoidensa rukouksia.
2:1: Habakukin tavoin meidänkin tulisi pysyä hengellisesti valppaina ja toimeliaina. Meidän pitäisi myös olla valmiita korjaamaan ajatteluamme minkä tahansa ”ojennuksen” mukaisesti, jota ehkä saamme.
2:3; 3:16: Kun odotamme uskossa Jehovan päivän tuloa, emme saa kadottaa kiireellisyyden tunnetta.
2:4: Meidän täytyy olla uskollisia ja kestäviä, jotta voisimme säilyä elossa tulevasta Jehovan tuomion päivästä (Heprealaisille 10:36–38).
2:6, 7, 9, 12, 15, 19: Murhe kohtaa varmasti niitä, jotka tavoittelevat ahneesti epärehellistä voittoa, rakastavat väkivaltaa, harjoittavat moraalittomuutta tai palvovat epäjumalia. Meidän on oltava varuillamme, jotta voisimme karttaa tällaisia ominaisuuksia ja tapoja.
2:11: Jos me emme paljasta maailmassa vallitsevaa pahuutta, ”muurista huutaa valittaen kivi”. On tärkeää, että saarnaamme edelleen rohkeasti Valtakunnan sanomaa.
3:6: Mikään ei voi estää Jehovaa panemasta tuomiotaan täytäntöön, eivät edes ihmisten järjestöt, jotka näyttävät yhtä pysyviltä kuin vuoret ja kukkulat.
3:13: Voimme olla varmoja, että Harmagedonissa tuho ei ole sattumanvaraista. Jehova tulee pelastamaan uskolliset palvelijansa.
3:17–19: Vaikka saatamme kokea kovia ennen Harmagedonia ja sen aikana, voimme luottaa siihen, että Jehova antaa meille ”elinvoimaa”, kun jatkamme iloiten hänen palvelemistaan.
”JEHOVAN PÄIVÄ ON LÄHELLÄ”
Juudassa rehottaa Baalin palvonta. Jehova sanoo profeettansa Sefanjan välityksellä: ”Minä ojennan käteni Juudaa vastaan ja kaikkia Jerusalemin asukkaita vastaan.” Sefanja varoittaa: ”Jehovan päivä on lähellä.” (Sefanja 1:4, 7, 14.) Vain ne jotka täyttävät Jumalan vaatimukset, ”kätketään” tuona päivänä (Sefanja 2:3).
Voi Jerusalemia, ”sortavaa kaupunkia”! ”’Odottakaa minua’, lausuu Jehova, ’siihen päivään saakka, jona nousen saaliille, sillä oikeudellinen päätökseni on, että minä kokoan kansakunnat – – vuodattaakseni niiden päälle tuomiojulistukseni.’” Jumala kuitenkin lupaa: ”Minä teen teidät nimeksi ja ylistykseksi maan kaikkien kansojen keskuudessa, kun minä kokoan takaisin vangittunne teidän silmienne edessä.” (Sefanja 3:1, 8, 20.)
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
2:13, 14: Kenen ”laulua kuuluu” kokonaan autioituneessa Ninivessä? Koska Ninivestä tulisi villieläinten ja lintujen asuinpaikka, tuo laulu viittaa linnunlauluun ja mahdollisesti tuulen ääneen hylättyjen talojen ikkunoissa.
3:9: Mikä on ”puhdas kieli”, ja miten sitä puhutaan? Se on Jumalan totuus, joka esitetään hänen Sanassaan Raamatussa. Siihen sisältyvät kaikki Raamatun opetukset. Me puhumme tuota kieltä uskomalla totuuteen, opettamalla sitä oikein toisille ja elämällä sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa.
Opetuksia meille
1:8: Jotkut Sefanjan aikalaiset ilmeisesti etsivät ympäröivien kansojen hyväksyntää pukeutumalla ”vieraaseen asuun”. Nykyisten Jehovan palvojien olisi tyhmää yrittää jollakin samanlaisella tavalla olla maailman ihmisten kaltaisia.
1:12; 3:5, 16: Jehova lähetti jatkuvasti profeettoja varoittamaan hänen kansaansa hänen oikeudellisista päätöksistään. Hän teki näin siitä huolimatta, että monet juutalaiset olivat asettuneet aloilleen kuin viinisammion pohjalle jähmettynyt sakka ja olivat välinpitämättömiä sanomaa kohtaan. Jehovan suuren päivän lähestyessä emme saa antaa käsiemme ”vaipua alas” velttoina ihmisten piittaamattomuuden vuoksi. Sen sijaan meidän tulee julistaa herkeämättä Valtakunnan sanomaa.
2:3: Vain Jehova voi pelastaa meidät suuttumuksensa päivänä. Meidän pitää ”etsiä Jehovaa” tutkimalla huolellisesti hänen Sanaansa Raamattua, rukoilemalla häneltä ohjausta ja lähestymällä häntä – näin voimme pysyä hänen suosiossaan. Meidän täytyy ”etsiä vanhurskautta” viettämällä moraalisesti puhdasta elämää. Meidän tulee myös ”etsiä sävyisyyttä” kehittämällä nöyryyttä ja alistuvaisuutta.
2:4–15; 3:1–5: Kun Jehova panee tuomionsa täytäntöön, kristikunta ja kaikki kansakunnat, jotka ovat vastustaneet hänen kansaansa, kohtaavat samanlaisen lopun kuin muinainen Jerusalem ja sitä ympäröivät kansat (Ilmestys 16:14, 16; 18:4–8). Meidän tulee edelleen pelottomasti julistaa Jumalan tuomioita.
3:8, 9: Odottaessamme Jehovan päivää valmistaudumme elossa säilymistä varten siten, että opettelemme puhumaan ”puhdasta kieltä” ja ”huudamme avuksemme Jehovan nimeä”, toisin sanoen vihkiydymme hänelle henkilökohtaisesti. Lisäksi palvelemme Jehovaa ”olka olkaa vasten” hänen kansansa yhteydessä ja uhraamme hänelle ”ylistysuhria” (Heprealaisille 13:15).
”Tulee hyvin kiireesti”
Psalmista lauloi: ”Vain hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole, ja sinä luot katseesi hänen paikkaansa, eikä häntä ole.” (Psalmit 37:10.) Kun pohdimme sitä, mitä ennustettiin Nahumin kirjassa Ninivestä ja Habakukin kirjassa Babylonista ja luopio-Juudasta, meillä ei ole epäilystäkään psalmistan sanojen täyttymisestä tulevaisuudessa. Mutta kuinka kauan meidän on vielä odotettava?
Sefanjan 1:14:ssä sanotaan: ”Jehovan suuri päivä on lähellä. Se on lähellä ja tulee hyvin kiireesti.” Sefanjan kirjassa kerrotaan myös, miten meidät voidaan kätkeä tuona päivänä ja mitä meidän täytyy nyt tehdä eloon jäämistä silmällä pitäen. Kuinka totta onkaan, että ”Jumalan sana on elävä ja voimaa uhkuva” (Heprealaisille 4:12).
[Kuvat s. 8]
Niniven jykevät muurit eivät estäneet Nahumin profetiaa täyttymästä.
[Lähdemerkintä]
Randy Olson/National Geographic Image Collection