NELJÄS LUKU
Jehova – Jumala joka toteuttaa ennustuksensa
1, 2. a) Miksi jostakusta voi tuntua, etteivät asiat ole kenenkään hallinnassa? b) Millaisen kuvan kaksitoista profeettaa maalaavat Jehovasta?
MONISTA tuntuu, että he eivät enää pysty hallitsemaan elämäänsä. Ja uutisten perusteella he päättelevät, että koko ihmiskunta on syöksykierteessä. Kun maailman ongelmia yritetään korjata, toivottomalta tuntuva tilanne näyttää vain mutkistuvan. Joillakuilla tarkasteltavana olevista kahdestatoista profeetasta oli vastaavanlaisia huolia, ja he esittivät toivoa antavia sanomia, joista voimme hyötyä itse ja joilla voimme lohduttaa muita (Miika 3:1–3; Habakuk 1:1–4).
2 Keskeinen ajatus heidän profeetallisissa kirjoissaan on se, että ihmisten asiat ovat täysin Jehovan, kaikkeuden Suvereenin, hallinnassa ja että hän on hyvin kiinnostunut hyvinvoinnistamme. Itse asiassa jokainen meistä voi sanoa: ”Hän on kiinnostunut minun hyvinvoinnistani.” Kaksitoista profeettaa maalaavat puoleensavetävän kuvan ”armeijoiden Jehovasta”. Jumala voi ”koskettaa maata, niin että se sulaa”, ja silti hän vakuuttaa kansalleen: ”Joka koskee teihin, se koskee silmäterääni.” (Sakarja 2:8; Aamos 4:13; 9:5.) Eikö olekin sydäntä lämmittävää lukea kohtia, jotka valaisevat sitä, että Jumalan toimintaa hallitsee rakkaus ja että hän on armollinen ja anteeksiantava? (Hoosea 6:1–3; Joel 2:12–14.) Näiden profeettojen teksteissä ei tietenkään perehdytä kaikkiin Jumalan persoonallisuuden piirteisiin; siihen tarvitaan kaikkia 66:ta Raamatun kirjaa. Silti nämä kaksitoista kirjaa tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella Jumalan vetoavaa persoonallisuutta ja hänen toimintatapojaan.
3. Miten kaksitoista profeettaa osoittavat selvästi, että Jehova on Jumala, joka toteuttaa tarkoituksensa?
3 Kahdentoista profeetan kirjoitukset voivat lujittaa luottamustamme siihen, että Jehova ennustaa tulevaisuutta luotettavasti ja toteuttaa tarkoituksensa erehtymättömästi. Niissä vakuutetaan, että hän saa lopulta aikaan maanpäällisen paratiisin, joka on hänen hallitusvaltansa alaisuudessa (Miika 4:1–4). Jotkut kahdestatoista profeetasta kertovat, miten Jehova valmisti tietä Messiaalle sekä lunastukselle, joka vapauttaisi ihmiskunnan synnistä ja kuolemasta (Malakia 3:1; 4:5). Miksi on tärkeää tietää kaikki tämä?
KAIKKI ON RAKKAUDELLISEN SUVEREENIN HALLINNASSA
4, 5. a) Mitä perustotuutta kaksitoista profeettaa korostavat Jumalasta? b) Millaisen vaikutuksen Jehovan kaikkivaltius tekee sinuun?
4 Muistat varmaan edellisestä luvusta, että Jumalan hallitsemisoikeus kiistettiin. Kapina Jehovan valtaa vastaan – ja hänen vaikuttimiensa epäily – saivat jotkut taivaassa olemaan tottelemattomia Jumalalle ja aiheuttamaan sekasortoa maan päällä. On siis selvää, että Jehovan suvereeniutta on kunnioitettava ja siihen on alistuttava, jotta kaikkeudessa vallitsisi järjestys ja ihmiset voisivat elää rauhassa keskenään. Siksi Jehova on aiheellisesti päättänyt saattaa suvereeniutensa kunniaan. Tarkastellaanpa, miten kahdentoista profeetan kirjat voivat auttaa meitä ymmärtämään tämän selvemmin.
5 Jehovan sanansaattajina kaksitoista profeettaa korostivat hänen ylhäistä asemaansa. Esimerkiksi Aamos korostaa Kaikkivaltiaan nimen ja suvereeniuden merkitystä käyttämällä 21 kertaa nimitystä ”Suvereeni Herra”. Tämä osoittaa, että tosi Jumala on äärettömän suuri ja ettei mikään ole hänen ulottumattomissaan. (Aamos 9:2–5; ks. tekstiruutu ”Jehova, Kaikkivaltias”.) Vain Jehovalla on oikeus kaikkeuden suvereeniuteen; hän on vertaansa vailla elottomien epäjumalien rinnalla (Miika 1:7; Habakuk 2:18–20; Sefanja 2:11). Kaiken Tekijänä Jehovalla on luonnollinen oikeus käyttää ylintä valtaa kaikkiin nähden (Aamos 4:13; 5:8, 9; 9:6). Miksi tällä on merkitystä sinulle?
6. Miten jokainen ihminen liittyy Jumalan tarkoituksen toteutumiseen?
6 Jos olet kokenut syrjintää tai vääryyttä tai sinuun on suhtauduttu ennakkoluuloisesti, voit saada lohtua siitä tiedosta, että rakkaudellinen Suvereeni välittää kaikista. Vaikka Jehovalla oli erikoissuhde erääseen muinaiseen kansaan, hän on ilmoittanut päättäneensä siunata kaikkia kansakuntia ja kieliä edustavia ihmisiä. Hän on ”koko maan tosi Herra” (Miika 4:13). Jumala on luvannut, että hänen nimensä ”tulee olemaan suuri kansakuntien keskuudessa” (Malakia 1:11). Taivaallisen Isämme kutsu tulla hänen palvojakseen herättää innostunutta vastakaikua ”kaikkien kansakuntien kieliä” edustavissa ihmisissä, koska hän ilmaisee itsensä puolueettomasti kaikille (Sakarja 8:23).
7. Miksi Jehovan nimen merkitys on tärkeä?
7 Tieto siitä, millainen Jumala on ja mitä hän tulee tekemään, liittyy läheisesti hänen nimeensä (Psalmit 9:10). Miikan elinaikana Jehovan nimelle tuotettiin häpeää, koska monet hänen nimiinsä otetut ihmiset olivat räikeän tottelemattomia. Tämä profeetta henkeytettiin korostamaan ”Jehovan – – nimen ylemmyyttä” ja kiinnittämään huomiota siihen, että ”se, jolla on käytännöllistä viisautta, pelkää [Jumalan] nimeä” (Miika 5:4; 6:9). Miksi? Luotettava toivo loputtomasta tulevaisuudesta liittyy erottamattomasti tuon nimen tärkeään merkitykseen: ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Lue Joelin 2:26 ja mieti, miten onnellinen voit olla siitä, että Jumalan nimi yhdistetään sinuun ja että voit kertoa toisille ainoasta Jumalasta, joka voi tulla miksi tahansa hänen on tarpeen tulla, jotta hän voisi auttaa kaikkia luomuksiaan. Jumala on osoittanut, että hänellä on rajaton kyky toteuttaa se, mikä on tarpeellista. Tästä ovat todisteena ne lukuisat toteutuneet ennustukset, jotka kaksitoista profeettaa tekivät tunnetuiksi.
8. Miten Jehovan nimi on kannustanut sinua?
8 Miljoonille on ollut hyötyä sen oppimisesta, että Jehova voi toteuttaa kaiken, mitä hän tahtoo. Joel osoitti tämän kuuluisissa sanoissa, joita kristityt kirjoittajat ovat lainanneet: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pääsee turvaan.” (Joel 2:32; Apostolien teot 2:21; Roomalaisille 10:13.) Yhdymmekö Miikan vakuutukseen: ”Me puolestamme vaellamme Jehovan, Jumalamme, nimessä ajan hämärään asti, niin, ikuisesti”? (Miika 4:5.) Kohdatessamme vainoa tai henkilökohtaisia vaikeuksia voimme tosiaan luottavaisin mielin ”turvautua Jehovan nimeen” (Sefanja 3:9, 12; Nahum 1:7).
9. Miten suuri valta Jumalalla on ihmishallitsijoihin?
9 Kahdentoista profeetan kirjoja lukiessa voi tulla entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että Jehovalla on valtaa jopa ihmishallitsijoihin ja vaikutusvaltaisiin päättäjiin. Hän voi saada heidät toimimaan tahtonsa mukaisesti (Sananlaskut 21:1). Otetaan esimerkiksi Persian Dareios Suuri. Tosi palvonnan viholliset kääntyivät hänen puoleensa pysäyttääkseen Jerusalemissa olevan Jehovan temppelin jälleenrakennustyöt. Kävi juuri päinvastoin! Noin vuonna 520 eaa. Dareios saattoi uudelleen voimaan Kyyroksen antaman säädöksen ja tuki juutalaisten rakennustyötä. Kun tuli uusia vastoinkäymisiä, Jumala lähetti sanoman juutalaiselle käskynhaltijalle Serubbabelille: ”’Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni’, on armeijoiden Jehova sanonut. Kuka sinä olet, oi suuri vuori? Serubbabelin edessä sinusta tulee lakeus.” (Sakarja 4:6, 7.) Mikään ei voi estää Jehovaa tuhoamasta nykyistä jumalatonta asiainjärjestelmää ja perustamasta paratiisia palvojiensa iloksi (Jesaja 65:21–23).
10. Miten laaja-alaista Jumalan valta on, ja miksi tällä on merkitystä?
10 Jehova hallitsee myös luonnonvoimia, joiden avulla hän voi halutessaan tuhota vihollisensa (Nahum 1:3–6). Sakarja korosti kuvakielellä, miten Jehova voi suojella kansaansa: ”Jehova itse nähdään heidän yläpuolellaan, ja hänen nuolensa on lähtevä liikkeelle niin kuin salama. Ja Suvereeni Herra Jehova itse puhaltaa torveen, ja hän on kulkeva etelän myrskytuulissa.” (Sakarja 9:14.) Onko Jumalan siis vaikea osoittaa ylemmyytensä nykyisiin jumalattomiin kansakuntiin nähden? Ei todellakaan! (Aamos 1:3–5; 2:1–3.)
LUOTETTAVA LUPAUSTEN PITÄJÄ
11, 12. a) Miksi Niniveä pidettiin valloittamattomana? b) Miten Niniven kävi Jumalan profeetallisen sanan mukaisesti?
11 Kuvittele, että olisit elänyt 800-luvulla eaa. alueella, joka nykyään tunnetaan Lähi-itänä. Mistä suuresta kaupungista olisit luultavasti kuullut? Tietysti Ninivestä. Se oli huomattava assyrialaiskaupunki, joka sijaitsi Tigriin itärannalla noin 900 kilometriä Jerusalemista koilliseen. Olisit kuullut puhuttavan sen vaikuttavasta koosta. Sen ympärysmitta oli satakunta kilometriä. Ninivessä käyneet sanoivat, että se oli yhtä loistokas kaupunki kuin Babylon; siellä oli kuninkaallisia palatseja, temppeleitä, leveitä katuja, puistoja ja vaikuttava kirjasto. Lisäksi sotastrategit puhuivat sen massiivisista, läpipääsemättömistä ulko- ja sisämuureista.
12 ”Valloittamaton!” Näin ovat monet varmaankin Ninivestä puhuessaan sanoneet. Silti jotkut mitättömän Juudan profeetoista väittivät kiven kovaan, että Jehova oli tuominnut tuon ”verenvuodatuksen kaupungin” tuhoon. Joonan sanoma synnytti kaupungin asukkaissa vastakaikua, ja kaupunki säästyi sillä kertaa Jumalan tuomiolta. Niniveläiset kuitenkin palasivat vanhoihin pahoihin tapoihinsa. Nahum ennusti: ”Ninive – – Miekka karsii sinut pois. – – Ei ole vapautusta suuresta onnettomuudestasi.” (Nahum 3:1, 7, 15, 19; Joona 3:5–10.) Samoihin aikoihin Jumala ennusti Sefanjan välityksellä, että Ninive autioituisi (Sefanja 2:13). Kukistuisiko tuo voittamaton poliittinen mahti Jehovan sanojen täyttymykseksi? Vastaus saatiin vuoden 632 eaa. paikkeilla, kun babylonialaiset, skyyttalaiset ja meedialaiset piirittivät Niniven. Äkillisten tulvien vuoksi sen muurit luhistuivat, ja hyökkääjät tunkeutuivat sen suojavarustusten läpi (Nahum 2:6–8). Kerran niin mahtava kaupunki muuttui nopeasti rauniokummuksi. Ninive on edelleenkin autiona.a Tuo ”riemuitseva kaupunki” ei kyennyt estämään Jumalan sanaa toteutumasta (Sefanja 2:15).
13. Mitä ennustusten toteutumiseen liittyviä todisteita löytyy kahdentoista profeetan kirjoituksista?
13 Se, mitä Ninivelle tapahtui, on vain yksi esimerkki toteutuneista ennustuksista. Silmäile nykyistä Lähi-idän karttaa. Voitko löytää siitä Ammonia, Assyriaa, Babyloniaa, Edomia tai Moabia? Et voi. Vaikka ne olivat aikoinaan huomattavia kansakuntia, kaksitoista profeettaa ennustivat niiden lopun. (Aamos 2:1–3; Obadja 1, 8; Nahum 3:18; Sefanja 2:8–11; Sakarja 2:7–9.) Yksi kerrallaan ne katosivat kansakuntina olemassaolosta. Jehova sanoi, että ne häviäisivät, ja niin myös kävi! Nämä profeetat ennustivat myös, että juutalaisten jäännös palaisi Babylonin vankeudesta, ja sekin toteutui!
14. Miksi voit luottavaisin mielin rakentaa elämäsi Jehovan lupausten ympärille?
14 Miten tällaiset todisteet Jehovan kyvystä ennustaa tulevaisuutta vaikuttavat luottamukseesi häntä kohtaan? Voit olla varma, että Jehova pitää lupauksensa; hän on Jumala, ”joka ei voi valehdella” (Titukselle 1:2). Lisäksi Jumala kertoo Sanansa välityksellä, mitä meidän on tarpeen tietää. Voit rakentaa elämäsi Jehovan tahdon tekemisen ja hänen pettämättömien profeetallisten sanojensa ympärille. Kahdentoista profeetan ennustukset eivät ole vain esimerkkejä menneisyydessä toteutuneista profetioista. Monet näistä ennustuksista toteutuvat parhaillaan tai lähitulevaisuudessa. Kahdentoista profeetan kirjat voivat siis vahvistaa luottamustasi siihen, että meidän aikaamme ja tulevaisuutta koskevat ennustukset toteutuvat varmasti. Kiinnitä näihin kirjoihin vakavaa huomiota.
HUOLEHTIVA ISÄ
15. Miten Miikan kokemukset voivat auttaa sinua, kun kamppailet henkilökohtaisten ongelmien kanssa?
15 Jumalan luotettavuus ei liity vain siihen, mikä kohtaa kansoja tai mitä tapahtuu koko maailmannäyttämöllä. Se että Jehova toteuttaa ennustuksensa, voi vaikuttaa sinuun yksilönä. Millä tavalla? Saatat toisinaan kamppailla henkilökohtaisten ongelmien kanssa. Tajuat, ettet tarvitse vain jotakuta, joka ymmärtää, vaan jonkun, jolta voit luottaa saavasi apua. Miikan on täytynyt tuntea itsensä 700-luvulla eaa. melko yksinäiseksi, kun hän kohtasi Juudan ylpeät asukkaat. On voinut näyttää siltä, että hän oli viimeinen uskollinen ihminen maan päällä ja ettei hän voinut luottaa edes sukulaisiinsa. Hän näki kaikkialla verenhimoisia, petollisia ja turmeltuneita ihmisiä. Häntä kuitenkin rohkaisi se, että Jumala oli luvannut pitää huolta uskollisista, tekivätpä muut mitä hyvänsä. Tämä voi lohduttaa sinuakin, varsinkin jos havaitset Jehovan palvojana olevasi vähemmistössä tai yksin sellaisten ihmisten ympäröimänä, jotka eivät kunnioita Jumalaa. (Miika 7:2–9.)
16. Miksi voit olla varma, että Jumala panee merkille turmeluksen ja sorron ja pelastaa vanhurskaat?
16 Juudan ja Israelin rikkaista ja vaikutusvaltaisista ihmisistä tuli ahneita ja epäoikeudenmukaisia, kuten tällaisille ihmisille käy usein nykyäänkin. Kohtuuttomat verot ja maaomaisuuden anastaminen johtivat lainvastaiseen orjuuteen. Köyhiä kohdeltiin kylmästi, jopa julmasti. (Aamos 2:6; 5:11, 12; Miika 2:1, 2; 3:9–12; Habakuk 1:4.) Jumala teki sanansaattajiensa välityksellä selväksi, että hän ei suvaitse turmelusta ja sortoa ja että hän rankaisee itsepintaisia väärintekijöitä (Habakuk 2:3, 6–16). Hän ennustaa, että hän on ”oikaiseva kaukana olevien mahtavien kansakuntien asiat” ja että hänen hyväksymänsä palvelijat ”istuvat todella kukin viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla, eikä kukaan saata heitä vapisemaan” (Miika 4:3, 4). Kuvittele millainen helpotus! Jumala on ennustanut paljon muutakin ja sen jälkeen toteuttanut nuo ennustukset. Etkö voikin olla varma, että myös tämä lupaus täyttyy?
17, 18. a) Miksi Jumala antaa kansalleen toivon? b) Miten meidän tulee suhtautua Jehovalta saatavaan kuritukseen?
17 Jehova ei täytä lupauksiaan vain todistaakseen osaavansa ennustaa, ikään kuin hän haluaisi tehdä vaikutuksen ihmisiin. Hänen tekojensa vaikuttimena on periaatteiden ohjaama rakkaus, koska ”Jumala on rakkaus” (1. Johanneksen kirje 4:8). On hyvä palauttaa mieleen 700-luvulla eaa. elänyt Hoosea. Aivan kuten Hoosean vaimo Gomer oli uskoton Hoosealle, israelilaisetkin olivat uskottomia Jehovalle. Heidän epäjumalanpalveluksensa muistutti aviorikosta; he yhdistivät Jehovan puhtaaseen palvontaan Baalin palvontaa. Lisäksi he kuvaannollisesti puhuen ”syyllistyivät haureuteen” Assyrian ja Egyptin kanssa. Miten Jehova suhtautuisi siihen? Hoosean piti etsiä uskoton vaimonsa ja tuoda hänet takaisin. Jehova yritti saada kansansa luokseen rakkaudesta. ”Ihmisen köysillä minä vedin heitä jatkuvasti, rakkauden siteillä, – – ja hellävaraisesti minä toin ruokaa kullekin.” (Hoosea 2:5; 11:4.) Jos he katuisivat vilpittömästi, he voisivat saada Jumalalta anteeksi ja ennallistaa suhteensa häneen (Hoosea 1:3, 4; 2:16, 23; 6:1–3; 14:4). Eikö olekin koskettavaa havaita, millaista kiintymystä Jehova osoittaa? Kysy itseltäsi: jos Jehova osoitti tällaista kiintymystä menneisyydessä, enkö minäkin voi olla varma hänen rakkaudestaan, hänen hellästä, uskollisesta, muuttumattomasta ja kuolemattomasta kiintymyksestään? (Hoosea 11:8.)
18 Kahdentoista profeetan kirjoista sinulle selviää myös, että Jumalan rakkauteen voi liittyä oikaiseminen. Jehova vakuutti hairahtuneelle kansalleen, ettei hän ”tuhoa kokonaan” heitä (Aamos 9:8). Jumala ei pidättynyt rankaisemasta, kun se oli tarpeen, mutta on ollut varmasti huojentavaa tietää, että rangaistus olisi tilapäinen. Malakian 1:6:ssa Jehovaa verrataan rakastavaan isään. Tiedät, että isä voi kurittaa rakkaita lapsiaan oikaistakseen heitä. (Nahum 1:3; Heprealaisille 12:6.) Rakkautensa vuoksi taivaallinen Isämme on kuitenkin hidas vihaan, ja Malakian 3:10, 16:ssa vakuutetaan, että hän palkitsee palvelijansa runsaskätisesti.
19. Millainen itsetutkistelu on paikallaan?
19 Malakia aloittaa kirjansa vakuutuksella: ”’Minä olen rakastanut teitä’, on Jehova sanonut.” (Malakia 1:2.) Kun ajattelet tätä vakuutusta, jonka Jumala esitti Israelille, kysy itseltäsi: Teenkö jotain sellaista, mikä voi estää minua saamasta osakseni Jumalan rakkauden? Mitä Jumalan rakkauden piirteitä haluaisin tuntea paremmin ja kokea voimakkaammin? Jumalan rakkauden syvällinen tiedostaminen voi vahvistaa luottamustasi hänen ikuiseen kiintymykseensä.
ANTEEKSIANTO AVAA TIEN PELASTUKSEEN
20. Miten Jumalan anteeksianto avaa tien pelastukseen?
20 Lukiessasi kahdentoista profeetan kirjoja huomaat, että Jehova ennusti toisinaan onnettomuuksia. Miksi? Yleensä saadakseen kansansa katumaan. Tästä syystä hän antoi vierasmaalaisten tuhota Samarian vuonna 740 eaa. ja Jerusalemin vuonna 607 eaa. Se, mitä Jumala ennusti, toteutui, mutta myöhemmin hän antoi katuvien palata maahansa. Näissä kirjoissa korostuu se, että Jumala antaa armollisesti anteeksi niille, jotka luopuvat synnistä ja tulevat hänen luokseen, ja saattaa heidät entiseen tilaansa. (Habakuk 3:13; Sefanja 2:2, 3.) Miika julisti: ”Kuka on sinun kaltaisesi Jumala, joka antaa anteeksi erehdyksen ja sivuuttaa perintönsä jäännöksen rikkomuksen? Hän ei varmasti pidä suuttumuksestaan kiinni ikuisesti, sillä hän saa iloa rakkaudellisesta huomaavaisuudesta.” (Miika 7:18; Joel 2:13; Sakarja 1:4.) Toteutuneet ennustukset ovat takeena tästä.
21. a) Mitä kaksitoista profeettaa sanovat Messiaasta? b) Mitkä messiaaniset profetiat ovat sinusta kiinnostavia?
21 Jotta saataisiin kestävä laillinen peruste pysyvälle anteeksiannolle, Jehova ennusti, että tulisi Messias, joka uhraisi ihmiselämänsä ”vastaaviksi lunnaiksi” syntisen ihmiskunnan puolesta (1. Timoteukselle 2:6). Aamos puhui ennallistuksesta, jonka Messias, Daavidin poika, saisi aikaan (Aamos 9:11, 12; Apostolien teot 15:15–19). Miika jopa ilmoitti, missä Jeesus – hän jonka ilmaantuminen tuottaisi elämää antavaa hyötyä kaikille hänen uhriinsa uskoville – syntyisi (Miika 5:2). Sakarja puhui ”Vesasta”, Jeesuksesta, joka ”istuutuisi ja hallitsisi valtaistuimellaan” (Sakarja 3:8; 6:12, 13; Luukas 1:32, 33). Uskosi epäilemättä lujittuu, kun tutkit lisää tällaisia ennustuksia (ks. tekstiruutu ”Huomattavia ennustuksia Messiaasta”).
22. Miten se, mitä kaksitoista profeettaa kertovat Jehovasta, kasvattaa luottamustamme häneen?
22 Kahdentoista profeetan sanomia lukiessa luottamus Jumalan lopulliseen voittoon kasvaa. Jehova on Puolustajamme, ja hän saattaa voimaan tosi oikeuden. Jumalan sana pysyy. Hän muistaa kansansa kanssa tekemänsä sopimukset, huolehtii palvelijoistaan ja vapauttaa heidät kaikkien sortajien käsistä. (Miika 7:8–10; Sefanja 2:6, 7.) Jehova ei ole muuttunut (Malakia 3:6). On hyvin rohkaisevaa tietää, ettei hän kohtaa vaikeita pulmia tai esteitä toteuttaessaan tarkoitustaan. Kun hän sanoo, että hänen tuomiopäivänsä tulee, se myös tulee. Pysy siis valveilla Jehovan päivän suhteen. ”Jehovasta on tuleva koko maan kuningas. Sinä päivänä osoittautuu, että Jehova on yksi ja hänen nimensä yksi.” (Sakarja 14:9.) Hän on ennustanut sen; hän myös toteuttaa sen.
a Vuoden 2002 marraskuussa, ennen Irakin sotaa, tuolla alueella kävi professori Dan Cruickshank. Hän kertoi BBC:n televisio-ohjelmassa: ”Mosulin laidalla ovat Niniven kaupungin valtavat rauniot, joita brittiläiset arkeologit ovat – – Nimrudin ohella tutkineet innokkaasti 1840-luvulta lähtien. – – näiden assyrialaiskaupunkien tutkiminen on tuonut päivänvaloon kauan kadoksissa olleen, lähes tarunomaisen kulttuurin, joka tunnettiin aiemmin ainoastaan Raamatun lyhyistä, arvoituksellisista ja kaikkea muuta kuin imartelevista kuvauksista.”