Raamatun 31. kirja: Obadja
Kirjoittaja: Obadja
Kirjoitus päättyi: n. 607 eaa.
1. Mikä osoittaa, että sanoma – ei niinkään sanansaattaja – on tärkeä?
VAIN 21 jakeen pituisessa Obadjan kirjassa, Raamatun heprealaisten kirjoitusten lyhimmässä kirjassa, julistetaan Jumalan tuomio, joka johti erään kansakunnan tuhoon, ja ennustetaan samalla Jumalan valtakunnan lopullinen riemuvoitto. Johdantosanoissa todetaan yksinkertaisesti: ”Obadjan näky.” Milloin ja missä hän syntyi, mihin heimoon hän kuului, millainen oli hänen elämänsä – kaikesta tästä ei kerrota mitään. Profeetan henkilöllisyys ei selvästikään ole tärkeä, mutta sanoma sen sijaan on, mikä onkin täysin perusteltua, sillä Obadja itse julisti sen olevan ”sanoma Jehovalta”.
2. Mihin maahan Obadjan profetia kohdistetaan, ja mikä sai sen asukkaat tuntemaan olonsa turvalliseksi?
2 Sanomassa kohdistetaan päähuomio Edomiin. Kuolleestamerestä etelään pitkin Arabaa ulottuva Edomin maa, jota sanotaan myös Seirin vuoristoksi, on korkeiden vuorien ja syvien rotkojen muodostamaa epätasaista seutua. Araban itäpuolella sijaitseva vuorijono kohoaa paikoin 1700 metrin korkeuteen. Temanin alue oli kuuluisa väestönsä viisaudesta ja rohkeudesta. Jo Edomin maan maasto-olosuhteet ja niiden suomat puolustusasemat saivat sen asukkaat tuntemaan olonsa turvalliseksi ja ylpistymään.a
3. Olivatko edomilaiset toimineet veljellisesti Israelia kohtaan?
3 Edomilaiset olivat Eesaun, Jaakobin veljen, jälkeläisiä. Jaakobin nimi muutettiin Israeliksi, joten edomilaiset olivat israelilaisten läheisiä sukulaisia, jopa siinä määrin, että heitä pidettiin ’veljinä’. (5. Moos. 23:7) Edom oli kuitenkin käyttäytynyt kaikkea muuta kuin veljellisesti. Vähän ennen kuin israelilaiset menivät Luvattuun maahan, Mooses lähetti pyytämään Edomin kuninkaalta lupaa saada kulkea rauhaisasti hänen maansa läpi, mutta edomilaiset osoittivat vihamielisyyttä kieltämällä sen kylmästi ja vahvistamalla kieltonsa voimannäytteellä. (4. Moos. 20:14–21) Vaikka Daavid alistikin heidät, he tekivät myöhemmin salaliiton Ammonin ja Moabin kanssa Juudaa vastaan Joosafatin päivinä, kapinoivat Joosafatin poikaa kuningas Jooramia vastaan, ottivat haltuunsa israelilaisvankeja Gazasta ja Tyroksesta ja ryöstivät Juudaa kuningas Aahaan päivinä ottaakseen vielä lisää vankeja. – 2. Aikak. 20:1, 2, 22, 23; 2. Kun. 8:20–22; Aam. 1:6, 9; 2. Aikak. 28:17.
4. a) Mikä halpamainen toiminta oli ilmeisesti Obadjan Edomille lausuman tuomiojulistuksen perustana? b) Mitkä todisteet osoittavat vuoden 607 eaa. todennäköisimmäksi kirjoitusajaksi?
4 Tämä vihamielisyys saavutti huippunsa vuonna 607 eaa., jolloin Babylonin joukot autioittivat Jerusalemin. Sen lisäksi että edomilaiset katselivat sitä hyväksyvästi, he myös yllyttivät valloittajia autioittamaan sen täysin. ”Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!” he huusivat. (Ps. 137:7) Kun saaliista heitettiin arpaa, he olivat saaliinjakajien joukossa, ja kun pakoon päässeet juutalaiset yrittivät päästä pois maasta, he sulkivat tiet ja luovuttivat heidät viholliselle. Tämä Jerusalemin hävityksen aikainen väkivalta on selvästi Obadjan kirjoittaman tuomiojulistuksen perustana, ja epäilemättä se kirjoitettiin Edomin halpamaisen teon ollessa vielä tuoreessa muistissa. (Ob. 11, 14) Koska Nebukadnessar valloitti ja ryösti Edomin ilmeisesti viiden vuoden kuluessa Jerusalemin hävityksen jälkeen, kirja on varmasti kirjoitettu ennen sitä; vuotta 607 eaa. pidetään todennäköisimpänä ajankohtana.
5. a) Mikä osoittaa Obadjan kertomuksen oikeaperäiseksi ja todeksi? b) Miten Obadja täytti tosi profeetan vaatimukset, ja miksi hänen nimensä on sopiva?
5 Obadjan ennustus Edomia vastaan täyttyi – kokonaisuudessaan! Ennustuksen huippukohdassa sanotaan: ”Eesaun huoneen [on tultava] olkisilpuksi, ja heidän on sytytettävä se tuleen ja kulutettava se. Ja osoittautuu, ettei Eesaun huoneessa ole eloon jääneitä, sillä Jehova on puhunut.” (Jae 18, UM) Edom eli miekasta ja kuoli miekkaan, ja sen jälkeläiset ovat kadonneet jäljettömiin. Kertomus on siis osoittautunut oikeaperäiseksi ja todeksi. Obadjalla oli kaikki tosi profeetan tunnuspiirteet: hän puhui Jehovan nimessä, hänen profetiassaan annettiin kunnia Jehovalle, ja se toteutui, kuten myöhempi historia on osoittanut. Hänen nimensä merkitsee sopivasti ’Jehovan palvelijaa’.
OBADJAN KIRJAN SISÄLTÖ
6. Mitä Jehova sanoo Edomista, ja mistä hän syöksee sen alas?
6 Tuomio Edomille (jakeet 1–16). Jehovan käskystä Obadja ilmoittaa näkynsä. Kansakuntia kutsutaan liittymään sotaan Edomia vastaan. ”Nouskaa, nouskaamme sotaan sitä vastaan!” Jumala käskee. Kohdistaen sitten huomautuksensa Edomille itselleen hän arvioi sen asemaa. Edom on vain pieni kansakuntien joukossa ja halveksittu, mutta silti se on julkea. Se tuntee olonsa turvalliseksi asuessaan korkeiden kallioiden keskellä varmana siitä, että kukaan ei voi syöstä sitä alas. Jehova kuitenkin julistaa, että vaikka sen asuinpaikka olisi yhtä korkealla kuin kotkan asuinpaikka, vaikka sen pesä olisi tähtien joukossa, hän syöksisi sen sieltä alas. Sitä tullaan rankaisemaan. – Jae 1.
7. Missä määrin Edom tullaan ryöstämään?
7 Mitä sille tapahtuu? Jos varkaat ryöstäisivät Edomin, he ottaisivat vain sen, mitä he haluavat. Viininkorjaajatkin jättäisivät jonkin verran jälkikorjuuta. Eesaun poikien edessä on kuitenkin jotakin pahempaa. Heidän aarteensa ryöstetään täysin. Juuri Edomin liittolaiset kääntyvät sitä vastaan. Ne, jotka ovat olleet sen läheisiä ystäviä, pyydystävät sen verkkoon kuin jonkun, jolla ei ole tarkkanäköisyyttä. Sen viisaudestaan tunnetuista miehistä ja sen urhoollisuudestaan tunnetuista sotureista ei ole apua sen onnettomuuden aikana.
8. Miksi Edomin rangaistus on niin ankara?
8 Mutta miksi näin ankara rangaistus? Sen väkivallan vuoksi, jota Edomin pojat tekivät Jaakobin pojille, veljilleen. He iloitsivat Jerusalemin kukistumisesta ja jopa liittyivät hyökkääjien kanssa jakamaan saalista. Obadja on ikään kuin itse näkemässä nuo katalat teot, ja Edomille kerrotaan voimakkaassa tuomiojulistuksessa: Sinun ei pitäisi iloita veljesi ahdingosta. Sinun ei pitäisi estää hänen pakoon päässeitään pakenemasta eikä luovuttaa heitä viholliselle. Jehovan tilinteon päivä on lähellä, ja sinut tullaan vaatimaan tilille. Niin kuin sinä olet tehnyt, niin sinulle tehdään.
9. Mikä ennallistus ennustetaan?
9 Jaakobin huoneen ennallistaminen (jakeet 17–21). Jaakobin huone on sen sijaan määrä ennallistaa. Ihmiset palaavat Siionin vuorelle. He kuluttavat Eesaun huoneen niin kuin tuli kuluttaa olkisilpun. He ottavat haltuunsa etelässä sijaitsevan maan, Negebin, sekä Eesaun vuoriston ja Sefelan; pohjoisesta he ottavat Efraimin maan ja Samarian sekä alueen aina Sarpatiin asti; idästä he saavat Gileadin alueen. Ylpeän Edomin on lakattava olemasta, Jaakob on ennallistettava, ja ”kuninkuus on oleva Jehovan”. – Jae 21, UM.
MIKSI HYÖDYLLINEN
10. Mitä muut profetiat ennustivat Edomin tuomiosta, ja miksi on hyödyllistä tarkastella niitä Obadjan kirjan ohella?
10 Osoittaakseen tämän Edomia vastaan lausutun tuomiosanoman täyttymisen varmuuden Jehova pani muitakin profeettojansa esittämään samanlaisia julistuksia. Joitakin huomattavimpia niistä on kirjoitettu muistiin seuraaviin kohtiin: Jooel 3:19; Aamos 1:11, 12; Jesaja 34:5–7; Jeremia 49:7–22; Hesekiel 25:12–14; 35:2–15. Varhaisemmissa julistuksissa viitataan selvästi menneiden aikojen vihamielisyyteen, kun taas myöhemmissä julistuksissa Edomia syytetään aivan ilmeisesti sen anteeksiantamattomasta käytöksestä babylonilaisten valloittaessa Jerusalemin, mihin Obadja viittaa. Sen tutkiminen, miten ennustetut onnettomuudet kohtasivat Edomia, vahvistaa uskoa Jehovan kykyyn ennustaa asioita. Lisäksi se rakentaa luottamusta Jehovaan Jumalana, joka aina saattaa lausumansa tarkoituksen toteutumaan. – Jes. 46:9–11.
11, 12. a) Miten Edomin kanssa ’rauhassa olevat’ voittivat sen? b) Millä tavoin Edom ’hävitettiin ajan hämärään asti’?
11 Obadja oli ennustanut, että Edomin ”liittolaiset”, ne jotka ”ovat olleet rauhassa” sen kanssa, voittaisivat sen. (Ob. 7, UM) Babylonin rauha Edomin kanssa ei kestänyt. 500-luvulla eaa. kuningas Nabunaidin johtamat Babylonin joukot valloittivat Edomin.b Vielä sata vuotta Nabunaidin maahanhyökkäyksen jälkeen itsevarma Edom toivoi kuitenkin yhä palaavansa entiselleen, ja Malakian 1:4:ssä (UM) kerrotaan siitä: ”Koska Edom sanoo: ’Meidät on hajotettu, mutta me palaamme ja rakennamme hävitetyt paikat’, niin armeijoiden Jehova on sanonut näin: ’He osaltaan rakentavat, mutta minä puolestani revin maahan.’” Edomin paluuyrityksistä huolimatta nabatealaiset olivat 300-luvulle eaa. mennessä vankasti asettuneet maahan asumaan. Koska edomilaiset oli karkotettu maastaan, he asuivat Juudean eteläosassa, jota alettiin sanoa Idumeaksi. He eivät koskaan onnistuneet valloittamaan Seirin maata takaisin.
12 Josephuksen mukaan juutalainen kuningas Johannes Hyrkanos I kukisti jäljellä olevat edomilaiset 100-luvulla eaa., nämä pakotettiin alistumaan ympärileikkaukseen, ja vähitellen he sulautuivat juutalaisten valtapiiriin juutalaisen käskynhaltijan hallitessa heitä. Sen jälkeen kun roomalaiset tuhosivat Jerusalemin vuonna 70 ya., heidän nimensä hävisi historiasta.c Kävi niin kuin Obadja oli ennustanut: ”Sinut hävitetään ajan hämärään asti. – – Ja osoittautuu, ettei Eesaun huoneessa ole eloon jääneitä.” – Ob. 10, 18, UM.
13. Mitä tapahtui juutalaisille Edomin vastakohdaksi?
13 Edomin autioituksen vastakohdaksi juutalaiset palasivat vuonna 537 eaa. käskynhaltija Serubbaabelin johdolla kotimaahansa, jossa he rakensivat uudelleen Jerusalemin temppelin ja asettuivat maahan pysyvästi.
14. a) Mikä varoitus Edomin kohtalossa on? b) Mitä kaikkien tulisi tunnustaa Obadjan tavoin ja miksi?
14 On tosiaan ilmi selvää, että ylpeys ja julkeus johtavat onnettomuuteen! Olkoon Edomin kohtalo varoituksena kaikille, jotka ylpeästi korottavat itsensä ja tuntevat julmaa vahingoniloa Jumalan palvelijoiden kohtaamista vaikeuksista. Tunnustakoot he Obadjan tavoin, että ”kuninkuus on oleva Jehovan”. Ne, jotka taistelevat Jehovaa ja hänen kansaansa vastaan, hävitetään täysin ajan hämärään asti, mutta Jehovan majesteettinen valtakunta ja ikuinen kuninkuus pysyvät ainiaan kunniaansaatettuina! – Jae 21, UM.
[Alaviitteet]
a Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 679.
b Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 682.
c Jewish Antiquities (alkuteos Antiquitates Iudaicae, Juutalaisten muinaishistoria), XIII, 257, 258 (ix, 1); XV, 253, 254 (vii, 9).