Jehovan siunaus tekee rikkaaksi
”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa.” (SANANLASKUT 10:22, UM.)
1–3. Mikä varallisuutta koskeva tosiasia kaikkien tulisi myöntää, vaikka monet ovatkin huolissaan aineellisesta?
JOTKUT ihmiset eivät koskaan lakkaa puhumasta rahasta – tai sen puutteesta. Viime vuosina heillä on ikävä kyllä ollut paljon puhuttavaa. Vuonna 1992 jopa hyvinvoivassa lännessä on ollut laskusuhdanne ja johtotehtävissä toimivat samoin kuin tavalliset työntekijät ovat huomanneet olevansa ilman työtä. Monet ovat ihmetelleet, tulevatko he enää koskaan näkemään vakaan hyvinvoinnin aikaa.
2 Onko meidän väärin olla huolissamme aineellisesta hyvinvoinnistamme? Ei, sillä se on jossain määrin ainoastaan luonnollista. Samalla meidän on kuitenkin myönnettävä eräs varallisuutta koskeva perustotuus. Kaikki aineellinen tulee viime kädessä Luojalta. Hän on ”Jumala, Herra [”tosi Jumala Jehova”, UM], – – joka on tehnyt maan laveuden ja mitä siinä kasvaa, antanut henkäyksensä kansalle, joka siinä on, ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat” (Jesaja 42:5).
3 Vaikka Jehova ei määrääkään ennalta sitä, kenestä tulee rikas ja kenestä köyhä, me kaikki olemme vastuussa siitä, miten käytämme omaa osaamme ”maasta” ja siitä, ”mitä siinä kasvaa”. Jos käytämme varallisuuttamme toisten hallitsemiseen, Jehova vaatii meidät siitä tilille. Ja jokainen, joka on rikkauden ennemmin kuin Jehovan orja, tulee huomaamaan, että ”joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu” (Sananlaskut 11:28; Matteus 6:24; 1. Timoteukselle 6:9). Aineellinen hyvinvointi ilman Jehovalle alistuvaa sydäntä on lopulta aivan arvotonta (Saarnaaja 2:3–11, 18, 19; Luukas 16:9).
Kaikkein tärkeintä hyvinvointia
4. Miksi hengellinen hyvinvointi on parempaa kuin aineellinen yltäkylläisyys?
4 Aineellisen hyvinvoinnin lisäksi Raamatussa puhutaan hengellisestä hyvinvoinnista. Se on selvästikin parempaa kuin aineellinen vauraus. (Matteus 6:19–21.) Hengelliseen hyvinvointiin liittyy tyydytystä tuottava suhde Jehovaan, ja tämä suhde voi kestää ikuisesti (Saarnaaja 7:13). Hengellisesti rikkaat Jumalan palvelijat eivät myöskään jää paitsi asiaankuuluvia aineellisia siunauksia. Uudessa maailmassa hengellinen rikkaus liittyy aineelliseen hyvinvointiin. Uskolliset tulevat nauttimaan aineellisesta turvallisuudesta, jota ei saavuteta katkeran kilpailun tai terveyden ja onnen kustannuksella, niin kuin nykyään usein on laita. (Psalmi 72:16; Sananlaskut 10:28; Jesaja 25:6–8.) He huomaavat sen pitävän joka tavalla paikkansa, että ”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa” (Sananlaskut 10:22, UM).
5. Mitä Jeesus lupasi aineellisen suhteen?
5 Jo nykyään ne, jotka arvostavat hengellisiä asioita, tuntevat tyyneyttä aineellisen ollessa kyseessä. He tosin tekevät työtä maksaakseen laskunsa ja ruokkiakseen perheensä, tai jotkut saattavat jopa menettää työpaikkansa laskusuhdanteen aikana, mutta sellaiset huolet eivät lannista heitä. He uskovat pikemminkin siihen, mitä Jeesus lupasi sanoessaan: ”Älkää – – koskaan olko huolissanne ja sanoko: ’Mitä me syömme?’ tai: ’Mitä me juomme?’ tai: ’Mitä me puemme yllemme?’ – – Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää, että te tarvitsette näitä kaikkia. Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (Matteus 6:31–33.)
Hengellisiä rikkauksia nykyään
6, 7. a) Kuvaile joitakin Jumalan kansan hengelliseen hyvinvointiin liittyviä piirteitä. b) Mikä profetia täyttyy nykyään, ja mitä kysymyksiä tämä herättää?
6 Tästä syystä Jehovan kansaan kuuluvat ovat päättäneet panna Valtakunnan ensi sijalle elämässään, ja heitä on siunattu todella runsaasti! He saavat nauttia suuresta menestyksestä tehdessään opetuslapsia (Jesaja 60:22). Jehova opettaa heitä, ja he saavat jatkuvasti hengellistä hyvää ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä (Matteus 24:45–47; Jesaja 54:13). Lisäksi Jehovan henki on heidän yllään ja muovaa heistä ihastuttavaa kansainvälistä veljesseuraa (Psalmi 133:1; Markus 10:29, 30).
7 Tämä on todella hengellistä hyvinvointia, jotakin mitä ei voi ostaa rahalla. Se täyttää hätkähdyttävällä tavalla Jehovan lupauksen: ”Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti.” (Malakia 3:10.) Me olemme nähneet tämän lupauksen täyttyvän nykyään. Miksi sitten Jehova, kaiken varallisuuden Lähde, pyytää palvelijoitaan tuomaan kymmenyksiä? Kuka näistä kymmenyksistä hyötyy? Saadaksemme vastauksen näihin kysymyksiin tarkastelkaamme sitä, miksi Jehova puhui nämä sanat Malakian välityksellä 400-luvulla eaa.
Kymmenyksiä ja uhreja
8. Mistä Israelin aineellinen hyvinvointi lakiliiton mukaan riippui?
8 Jumalan kansa ei menestynyt Malakian päivinä. Miksi ei? Osaksi se johtui uhreista ja kymmenyksistä. Israel oli tuolloin Mooseksen välittämän lakiliiton alainen. Kun Jehova teki tuon liiton, hän lupasi, että jos israelilaiset pitäisivät oman osansa siitä, hän siunaisi heitä hengellisesti ja aineellisesti. Israelilaisten hyvinvointi oli itse asiassa riippuvainen heidän uskollisuudestaan. (5. Mooseksen kirja 28:1–19.)
9. Miksi Jehova vaati muinaisen Israelin päivinä kansaansa maksamaan kymmenyksiä ja tuomaan uhreja?
9 Yksi israelilaisten velvollisuus Lain alaisuudessa oli uhrien tuominen temppeliin ja kymmenyksien maksaminen. Jotkut uhreista poltettiin kokonaan Jehovan alttarilla, kun taas toiset jaettiin pappien ja niiden kesken, jotka uhrin toimittivat; tietyt palat uhrattiin Jehovalle (3. Mooseksen kirja 1:3–9; 7:1–15). Kymmenyksistä Mooses sanoi israelilaisille: ”Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, ovat Herran omat, pyhä lahja Herralle.” (3. Mooseksen kirja 27:30.) Kymmenykset annettiin tabernaakkelissa ja myöhemmin temppelissä työskenteleville leeviläisille. Ei-papilliset leeviläiset taas antoivat Aaronista polveutuville papeille kymmenykset siitä, mitä he saivat. (4. Mooseksen kirja 18:21–29.) Miksi Jehova vaati israelilaisia maksamaan kymmenyksiä? Ensinnäkin siksi, että he voisivat kouraantuntuvalla tavalla osoittaa arvostavansa Jehovan hyvyyttä. Toiseksi siksi, että he voisivat osaltaan elättää leeviläisiä, jotka saattoivat sitten keskittyä velvollisuuksiinsa, muun muassa Lain opettamiseen (2. Aikakirja 17:7–9). Tällä tavoin tuettiin myös puhdasta palvontaa, ja kaikki hyötyivät.
10. Mitä tapahtui, kun Israel ei tuonut kymmenyksiä eikä uhreja?
10 Vaikka leeviläiset käyttivätkin kymmenyksiä ja uhreja myöhemmin, ne olivat todellisuudessa lahjoja Jehovalle, ja siksi niiden tuli olla hyvälaatuisia, hänen arvonsa mukaisia (3. Mooseksen kirja 22:21–25). Mitä tapahtui, kun israelilaiset eivät tuoneet kymmenyksiään tai kun he toivat huonolaatuisia uhreja? Laissa ei määrätty mitään rangaistusta, mutta siitä koitui huonoja seurauksia. Jehova pidätti siunauksensa, ja leeviläiset, joilta riistettiin aineellinen ylläpito, jättivät tehtävänsä temppelissä hankkiakseen itselleen toimeentulon. Näin koko Israel kärsi.
”Ottakaa vaari teistänne”
11, 12. a) Mitä seurasi siitä, että Israel ei noudattanut Lakia? b) Minkä tehtävän Jehova antoi Israelille, kun hän toi sen takaisin Babylonista?
11 Israelin historian kuluessa jotkut kansaan kuuluvat yrittivät esimerkillisesti noudattaa Lakia; muun muassa he maksoivat kymmenykset (2. Aikakirja 31:2–16). Yleensä kansa oli kuitenkin leväperäistä. Se rikkoi Jehovan kanssa tehdyn liiton yhä uudelleen, kunnes Jehova lopulta salli sen, että kansa voitettiin ja vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin vuonna 607 eaa. (2. Aikakirja 36:15–21).
12 Se oli kovaa kuritusta, mutta 70 vuoden kuluttua Jehova palautti kansansa sen kotimaahan. Monien Jesajan kirjassa olevien paratiisista kertovien ennustusten oli määrä täyttyä ensi kertaa tuon paluun jälkeen (Jesaja 35:1, 2; 52:1–9; 65:17–19). Pääasiallinen syy siihen, että Jehova toi kansansa takaisin, ei kuitenkaan ollut maallisen paratiisin rakentaminen, vaan temppelin uudelleen rakentaminen ja tosi palvonnan ennallistaminen (Esra 1:2, 3). Jos Israel tottelisi Jehovaa, se saisi aineellisia etuja, ja Jehovan siunaus tekisi siitä rikkaan sekä hengellisesti että aineellisesti. Niinpä saavuttuaan kotimaahansa vuonna 537 eaa. juutalaiset pystyttivät heti alttarin Jerusalemiin ja ryhtyivät rakentamaan temppeliä. He kohtasivat kuitenkin ankaraa vastustusta ja lopettivat työnteon (Esra 4:1–4, 23). Israel ei sen vuoksi saanut nauttia Jehovan siunauksesta.
13, 14. a) Mitä seurasi siitä, että Israel jätti temppelin uudelleen rakentamisen kesken? b) Miten temppeli saatiin lopulta rakennetuksi uudelleen, mutta millaisia virheitä Israelin kerrotaan vielä tehneen?
13 Vuonna 520 eaa. Jehova herätti profeetat Haggain ja Sakarjan kehottamaan Israelia palaamaan temppelin rakennustyöhön. Haggai osoitti, että kansa kärsi aineellisista vaikeuksista, ja yhdisti sen siihen, että sillä ei ollut intoa Jehovan huoneen puolesta. Hän sanoi: ”Nyt sanoo Herra Sebaot näin: Ottakaa vaari teistänne. Te kylvätte paljon, mutta saatte vähän. Te syötte, mutta ette tule ravituiksi. Te juotte, mutta jano ei sammu. Te vaatetatte itsenne, mutta ei tule lämmin. Ja palkkatyöläinen panee työpalkan reikäiseen kukkaroon. Näin sanoo Herra Sebaot: Ottakaa vaari teistänne. Nouskaa vuorille, tuokaa puita ja rakentakaa temppeli, niin minä siihen mielistyn ja näytän kunniani.” (Haggai 1:5–8.)
14 Haggain ja Sakarjan kannustamina israelilaiset ottivat vaarin teistänsä, ja temppeli rakennettiin. Mutta noin 60 vuotta myöhemmin Nehemia kävi Jerusalemissa ja huomasi, että Israel oli alkanut jälleen laiminlyödä Jehovan lakia. Hän korjasi tilanteen. Toisella käynnillään hän kuitenkin havaitsi, että asiat olivat jälleen rappiolla. Hän kertoo: ”Minä sain tietää, ettei leeviläisille oltu annettu heidän osuuksiaan, ja niin olivat leeviläiset ja veisaajat, joiden olisi ollut tehtävä palvelusta, vetäytyneet kukin maatilalleen.” (Nehemia 13:10.) Tämä ongelma ratkaistiin, ja ”koko Juuda toi kymmenykset jyvistä, viinistä ja öljystä varastohuoneisiin” (Nehemia 13:12).
Ryöstämistä Jehovalta
15, 16. Millaisten puutteiden vuoksi Jehova nuhtelee Israelia Malakian kautta?
15 Malakia profetoi todennäköisesti näihin samoihin aikoihin, ja tämä profeetta kertoo meille lisää Israelin uskottomuudesta. Hän merkitsee muistiin Jehovan Israelille lausumat sanat: ”Jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni.” Mikä oli vialla? Jehova selittää: ”Kun te tuotte uhriksi sokean eläimen, niin se muka ei ole paha! Ja kun tuotte ontuvan ja sairaan, niin se muka ei ole paha!” (Malakia 1:6–8.)
16 Tällä havainnollisella tavalla Malakia osoittaa, että israelilaisten tuodessa uhreja niiden heikko laatu paljasti heidän törkeän epäkunnioituksensa. Malakia kirjoitti myös: ”Isienne päivistä asti te olette poikenneet minun käskyistäni ettekä noudata niitä. Kääntykää minun tyköni, niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Sebaot.” Israelilaiset halusivat erityisesti tietää, mitä heidän täytyi tehdä, ja siksi he kysyivät: ”Missä asiassa meidän on käännyttävä?” Jehova vastasi: ”Riistääkö ihminen Jumalalta? Te kuitenkin riistätte minulta.” Miten israelilaiset saattoivat riistää Jehovalta, kaiken varallisuuden Lähteeltä? Jehova vastasi: ”Kymmenyksissä ja antimissa.” (Malakia 3:7, 8.) Koska Israel ei tuonut kymmenyksiä eikä uhreja, se tosiaankin ryösti Jehovalta.
17. Mikä tarkoitus kymmenyksillä ja uhreilla oli Israelissa, ja minkä kymmenyksiin liittyvän lupauksen Jehova tekee?
17 Tämä historiallinen tausta osoittaa, miten tärkeitä kymmenykset ja uhrit olivat Israelissa. Ne ilmaisivat antajan tuntevan arvostusta ja auttoivat tukemaan tosi palvontaa aineellisesti. Sen tähden Jehova jatkoi kannustaen Israelia: ”Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen.” Jehova osoitti, mitä seuraisi, jos israelilaiset toimisivat näin, kun hän lupasi: ”Minä – – vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti [”kunnes puutetta ei enää ole”, UM].” (Malakia 3:10.) Jehovan siunaus tekisi heidät rikkaiksi.
”Tosi Herran” tuomitsemia
18. a) Kenen tulemisesta Jehova varoittaa? b) Milloin temppeliin tuleminen tapahtui, keitä se koski ja mitä siitä seurasi Israelille?
18 Malakian kautta Jehova varoitti myös siitä, että hän tulisi tuomitsemaan kansansa. ”Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hänen on raivattava tie minun eteeni. Ja äkkiä on tuleva temppeliinsä tosi Herra, jota te etsitte, ja liiton sanansaattaja, josta te iloitsette. Katso, hän tulee varmasti.” (Malakia 3:1, UM.) Milloin tämä luvattu temppeliin tuleminen tapahtui? Matteuksen 11:10:ssä Jeesus lainasi Malakian profetiaa sanansaattajasta, joka valmistaisi tien, ja sovelsi sen Johannes Kastajaan (Malakia 4:5; Matteus 11:14). Niinpä tuomitsemisen aika oli saapunut vuonna 29. Kuka oli toinen sanansaattaja, liiton sanansaattaja, joka tulisi Jehovan, ”tosi Herran”, kanssa temppeliin? Hän oli Jeesus itse, ja kaksi kertaa hän tuli temppeliin Jerusalemissa ja puhdisti sen voimallisesti ajamalla tiehensä epärehelliset rahanvaihtajat (Markus 11:15–17; Johannes 2:14–17). Jehova kysyy profeetallisesti tästä ensimmäisen vuosisadan tuominnan ajasta: ”Kuka kestää hänen tulemisensa päivän, ja kuka voi pysyä, kun hän ilmestyy?” (Malakia 3:2.) Israel ei kestänyt. Se tarkastettiin, sen havaittiin olevan puutteessa, ja vuonna 33 se hylättiin eikä se enää ollut Jehovan valittu kansa (Matteus 23:37–39).
19. Millä tavoin jäännös palasi Jehovan luo ensimmäisellä vuosisadalla, ja miten sitä siunattiin?
19 Malakia kirjoitti kuitenkin myös seuraavasti: ”[Jehova] istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puhdistaa Leevin pojat, saa ne puhtaiksi kuin kullan ja hopean ja sitten he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa.” (Malakia 3:3.) Vaikka useimmat niistä, jotka väittivät palvelevansa Jehovaa ensimmäisellä vuosisadalla, hylättiinkin, tämän ennustuksen mukaisesti jotkut puhdistettiin, ja he tulivat Jehovan luo esittäen otollisia uhreja. Keitä he olivat? He olivat niitä, jotka olivat suhtautuneet suosiollisesti Jeesukseen, liiton sanansaattajaan. 120 tällaista vastaanottavaista oli helluntaina vuonna 33 kokoontunut erääseen yläsaliin Jerusalemissa. Pyhän hengen vahvistamina he alkoivat tuoda uhrilahjoja vanhurskaudessa, ja heidän joukkonsa kasvoi nopeasti. Pian he levittäytyivät kaikkialle Rooman valtakunnan alueella. (Apostolien teot 2:41; 4:4; 5:14.) Näin jäännös palasi Jehovan luo (Malakia 3:7).
20. Mitä tapahtui uudelle Jumalan Israelille, kun Jerusalem ja temppeli tuhottiin?
20 Tämä Israelin jäännös, jonka israelilaiseen perusrunkoon ikään kuin oksastettiin ei-juutalaisia, oli uusi ”Jumalan Israel”, hengellä voidelluista kristityistä koostuva kansa (Galatalaisille 6:16; Roomalaisille 11:17). Vuosi 70, ”päivä – –, joka palaa kuin pätsi”, kohtasi lihallista Israelia silloin, kun Rooman sotajoukot tuhosivat Jerusalemin ja sen temppelin (Malakia 4:1; Luukas 19:41–44). Mitä tapahtui hengelliseen Jumalan Israeliin kuuluville? Jehova oli ”heille laupias, niinkuin mies on laupias pojallensa, joka häntä palvelee” (Malakia 3:17). Voideltu kristillinen seurakunta noudatti Jeesuksen profeetallista varoitusta (Matteus 24:15, 16). Siihen kuuluvat säilyivät elossa, ja Jehovan siunaus teki heistä edelleen hengellisesti rikkaita.
21. Mitä Malakian 3:1:een ja 10:een liittyviä kysymyksiä jää vastattavaksi?
21 Jehova todella saatettiin kunniaan! Mutta miten Malakian 3:1 täyttyy nykyään? Entä miten kristityn tulisi vastata Malakian 3:10:ssä esitettyyn kehotukseen tuoda täydet kymmenykset varastohuoneeseen? Tätä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.
Osaatko selittää?
◻ Kuka on viime kädessä kaiken varallisuuden Lähde?
◻ Miksi hengellinen hyvinvointi on parempaa kuin aineellinen varallisuus?
◻ Mikä tarkoitus kymmenyksillä ja uhreilla oli Israelissa?
◻ Milloin Jehova, ”tosi Herra”, tuli temppeliin tuomitsemaan Israelia, ja mitä siitä seurasi?
◻ Ketkä palasivat Jehovan luo sen jälkeen, kun hän oli tullut temppeliinsä ensimmäisellä vuosisadalla?
[Kuva s. 10]
Liiton sanansaattaja, Jeesus, joka edusti Jehovaa, tuli temppeliin tuomitsemaan ensimmäisellä vuosisadalla