-
Jehovan siunaus tekee rikkaaksiVartiotorni 1992 | 1. joulukuuta
-
-
”Tosi Herran” tuomitsemia
18. a) Kenen tulemisesta Jehova varoittaa? b) Milloin temppeliin tuleminen tapahtui, keitä se koski ja mitä siitä seurasi Israelille?
18 Malakian kautta Jehova varoitti myös siitä, että hän tulisi tuomitsemaan kansansa. ”Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hänen on raivattava tie minun eteeni. Ja äkkiä on tuleva temppeliinsä tosi Herra, jota te etsitte, ja liiton sanansaattaja, josta te iloitsette. Katso, hän tulee varmasti.” (Malakia 3:1, UM.) Milloin tämä luvattu temppeliin tuleminen tapahtui? Matteuksen 11:10:ssä Jeesus lainasi Malakian profetiaa sanansaattajasta, joka valmistaisi tien, ja sovelsi sen Johannes Kastajaan (Malakia 4:5; Matteus 11:14). Niinpä tuomitsemisen aika oli saapunut vuonna 29. Kuka oli toinen sanansaattaja, liiton sanansaattaja, joka tulisi Jehovan, ”tosi Herran”, kanssa temppeliin? Hän oli Jeesus itse, ja kaksi kertaa hän tuli temppeliin Jerusalemissa ja puhdisti sen voimallisesti ajamalla tiehensä epärehelliset rahanvaihtajat (Markus 11:15–17; Johannes 2:14–17). Jehova kysyy profeetallisesti tästä ensimmäisen vuosisadan tuominnan ajasta: ”Kuka kestää hänen tulemisensa päivän, ja kuka voi pysyä, kun hän ilmestyy?” (Malakia 3:2.) Israel ei kestänyt. Se tarkastettiin, sen havaittiin olevan puutteessa, ja vuonna 33 se hylättiin eikä se enää ollut Jehovan valittu kansa (Matteus 23:37–39).
19. Millä tavoin jäännös palasi Jehovan luo ensimmäisellä vuosisadalla, ja miten sitä siunattiin?
19 Malakia kirjoitti kuitenkin myös seuraavasti: ”[Jehova] istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puhdistaa Leevin pojat, saa ne puhtaiksi kuin kullan ja hopean ja sitten he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa.” (Malakia 3:3.) Vaikka useimmat niistä, jotka väittivät palvelevansa Jehovaa ensimmäisellä vuosisadalla, hylättiinkin, tämän ennustuksen mukaisesti jotkut puhdistettiin, ja he tulivat Jehovan luo esittäen otollisia uhreja. Keitä he olivat? He olivat niitä, jotka olivat suhtautuneet suosiollisesti Jeesukseen, liiton sanansaattajaan. 120 tällaista vastaanottavaista oli helluntaina vuonna 33 kokoontunut erääseen yläsaliin Jerusalemissa. Pyhän hengen vahvistamina he alkoivat tuoda uhrilahjoja vanhurskaudessa, ja heidän joukkonsa kasvoi nopeasti. Pian he levittäytyivät kaikkialle Rooman valtakunnan alueella. (Apostolien teot 2:41; 4:4; 5:14.) Näin jäännös palasi Jehovan luo (Malakia 3:7).
20. Mitä tapahtui uudelle Jumalan Israelille, kun Jerusalem ja temppeli tuhottiin?
20 Tämä Israelin jäännös, jonka israelilaiseen perusrunkoon ikään kuin oksastettiin ei-juutalaisia, oli uusi ”Jumalan Israel”, hengellä voidelluista kristityistä koostuva kansa (Galatalaisille 6:16; Roomalaisille 11:17). Vuosi 70, ”päivä – –, joka palaa kuin pätsi”, kohtasi lihallista Israelia silloin, kun Rooman sotajoukot tuhosivat Jerusalemin ja sen temppelin (Malakia 4:1; Luukas 19:41–44). Mitä tapahtui hengelliseen Jumalan Israeliin kuuluville? Jehova oli ”heille laupias, niinkuin mies on laupias pojallensa, joka häntä palvelee” (Malakia 3:17). Voideltu kristillinen seurakunta noudatti Jeesuksen profeetallista varoitusta (Matteus 24:15, 16). Siihen kuuluvat säilyivät elossa, ja Jehovan siunaus teki heistä edelleen hengellisesti rikkaita.
21. Mitä Malakian 3:1:een ja 10:een liittyviä kysymyksiä jää vastattavaksi?
21 Jehova todella saatettiin kunniaan! Mutta miten Malakian 3:1 täyttyy nykyään? Entä miten kristityn tulisi vastata Malakian 3:10:ssä esitettyyn kehotukseen tuoda täydet kymmenykset varastohuoneeseen? Tätä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.
-
-
”Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen”Vartiotorni 1992 | 1. joulukuuta
-
-
1. a) Minkä kehotuksen Jehova esitti kansalleen 400-luvulla eaa.? b) Mitä ensimmäisellä vuosisadalla oli seurauksena siitä, että Jehova tuli temppeliin tuomitsemaan?
ISRAELILAISET olivat olleet uskottomia Jehovalle 400-luvulla eaa. He olivat pidättäneet itselleen kymmenykset ja tuoneet temppeliin kelvottomia eläimiä uhreiksi. Siitä huolimatta Jehova lupasi, että jos he toisivat täydet kymmenykset varastohuoneeseen, hän vuodattaisi siunauksia, kunnes puutetta ei enää olisi. (Malakia 3:8–10, UM.) Noin 500 vuotta myöhemmin Jehova, jota Jeesus Hänen liiton sanansaattajanaan edusti, tuli Jerusalemin temppeliin tuomitsemaan (Malakia 3:1, UM). Kansakuntana Israelin havaittiin olevan puutteessa, mutta niitä yksilöitä, jotka palasivat Jehovan luo, siunattiin runsaasti (Malakia 3:7). Heidät voideltiin Jehovan hengellisiksi pojiksi, uudeksi luomukseksi, ”Jumalan Israeliksi” (Galatalaisille 6:16; Roomalaisille 3:25, 26).
2. Milloin Malakian 3:1–10:n oli määrä täyttyä toisen kerran, ja mitä meitä kehotetaan tämän suhteen tekemään?
2 Lähes 1 900 vuotta tämän jälkeen vuonna 1914 Jeesus asetettiin Jumalan taivaallisen valtakunnan Kuninkaaksi, ja Malakian 3:1–10:ssä olevien Jumalan henkeyttämien sanojen oli määrä täyttyä toisen kerran. Tähän sykähdyttävään tapahtumaan liittyy se, että kristittyjä kehotetaan nykyään tuomaan täydet kymmenykset varastohuoneeseen. Jos teemme niin, mekin saamme nauttia siunauksista, kunnes ei enää ole puutetta.
3. Kuka oli sanansaattaja, joka valmisti tien Jehovalle a) ensimmäisellä vuosisadalla b) ennen ensimmäistä maailmansotaa?
3 Jehova sanoi tulostaan temppeliin: ”Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hänen on raivattava tie minun eteeni.” (Malakia 3:1, UM.) Ensimmäisellä vuosisadalla tämä täyttyi, kun Johannes Kastaja tuli Israeliin saarnaamaan syntien katumusta (Markus 1:2, 3). Liittyikö Jehovan toisen kerran tapahtuvaan temppeliin tuloon valmistelutyötä? Kyllä liittyi. Ensimmäistä maailmansotaa edeltäneinä vuosikymmeninä maailman näyttämölle ilmaantuivat raamatuntutkijat, jotka opettivat puhdasta Raamatun oppia ja paljastivat Jumalaa häpäiseviä valheita, muun muassa kolminaisuus- ja helvetintuliopin. He varoittivat myös vuonna 1914 tapahtuvasta pakanain aikojen lopusta. Monet kuuntelivat näitä totuuden valon kantajia (Psalmi 43:3; Matteus 5:14, 15).
4. Mihin kysymykseen oli määrä saada vastaus Herran päivän aikana?
4 Vuosi 1914 oli alku ”Herran päivälle”, joksi sitä Raamatussa kutsutaan (Ilmestys 1:10). Tuona päivänä oli tapahtuva merkityksellisiä asioita; silloin muun muassa tunnistettaisiin ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” ja se asetettaisiin ”huolehtimaan [Isännän] palvelusväestä” (Matteus 24:45–47). Tuolloin vuonna 1914 tuhannet kirkot väittivät olevansa kristillisiä. Minkä ryhmän Isäntä, Jeesus Kristus, tunnustaisi uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi orjakseen? Tuohon kysymykseen oli määrä saada vastaus, kun Jehova tuli temppeliin.
Hengelliseen temppeliin tulo
5, 6. a) Mihin temppeliin Jehova tuli tuomitsemaan? b) Minkä tuomion kristikunta sai Jehovalta?
5 Mutta mihin temppeliin hän tuli? Ei selvästikään Jerusalemissa sijainneeseen kirjaimelliseen temppeliin. Viimeinen noista temppeleistä tuhottiin vuonna 70. Jehovalla on kuitenkin suurempi temppeli, jonka esikuva Jerusalemin temppeli oli. Paavali puhui tästä suuremmasta temppelistä ja osoitti, miten suurenmoinen se todella on taivaassa sijaitsevine pyhine paikkoineen ja täällä maan päällä olevine esipihoineen (Heprealaisille 9:11, 12, 24; 10:19, 20). Jehova tuli tuomitsemaan juuri tähän suureen hengelliseen temppeliin (vrt. Ilmestys 11:1; 15:8).
6 Milloin tämä tapahtui? Saatavissa olevien runsaiden todisteiden perusteella se tapahtui vuonna 1918.a Mitä siitä seurasi? Kristikunnan osalta Jehova näki järjestön, jonka kädet tihkuivat verta, turmeltuneen uskonnollisen järjestelmän, joka oli häväissyt itsensä tämän maailman kanssa, joka liittoutui rikkaiden kanssa, sorti köyhiä ja opetti pakanallisia oppeja pikemmin kuin harjoitti puhdasta palvontaa (Jaakob 1:27; 4:4). Malakian välityksellä Jehova oli varoittanut: ”Minä lähestyn teitä pitääkseni tuomion ja tulen kiiruusti todistajaksi velhoja ja avionrikkojia ja väärinvannojia vastaan ja niitä vastaan, jotka sortavat palkkalaista palkanmaksussa, leskeä ja orpoa.” (Malakia 3:5.) Kristikunta oli tehnyt juuri näin ja vielä pahemminkin. Vuoteen 1919 tultaessa oli selvästi nähtävissä, että Jehova oli tuominnut sen tuhoon koko muun Suuren Babylonin, maailmanlaajuisen väärän uskonnon rakennelman, kanssa. Siitä lähtien alkoi oikeasydämisille kuulua kehotus: ”Lähtekää siitä ulos, minun kansani.” (Ilmestys 18:1, 4.)
-