Johtavatko kaikki uskonnot saman Jumalan luo?
”Minulla on oma uskonto, enkä aio muuttaa sitä. Eihän sillä sitä paitsi ole väliä, minkä uskontokunnan jäsen on, koska ne kaikki johtavat saman Jumalan luo.”
OLETKO koskaan kuullut sanottavan näin? Monet ovat sitä mieltä, että kaikkien uskontojen avulla voi aivan yhtä hyvin löytää Jumalan ja ymmärtää elämän tarkoituksen. Laajalle on levinnyt myös se käsitys, että joka uskonnossa on sekä hyvää että pahaa ja ettei yhdelläkään uskonnolla ole yksinoikeutta totuuteen tai oikeutta väittää olevansa ainoa tie Jumalan luo.
Tällaiset käsitykset ovat vallalla nykyisessä niin sanotussa suvaitsevaisessa, moniarvoisessa yhteiskunnassa. Niitä jotka eivät ajattele näin, pidetäänkin usein ahdasmielisinä ja jopa fanaattisina. Mitä mieltä sinä olet? Johtavatko kaikki uskonnot lopulta saman Jumalan luo? Onko sillä väliä, minkä uskontokunnan jäsen on?
Onko niillä todellisia eroja?
Erään tietosanakirjan mukaan maailmassa on tätä nykyä 9900 uskontoa. Näistä joillakin on miljoonia kannattajia, ja ne ovat levinneet eri puolille maailmaa. Arviolta 70 prosenttia ihmisistä on viiden suurimman uskontokunnan jäseniä – buddhalaisia, hinduja, islaminuskoisia, juutalaisia ja kristittyjä. Jos kaikki uskonnot johtavat saman Jumalan luo, näiden viiden uskontokunnan pitäisi varmasti opettaa paljolti samoin siitä, millainen Jumala on ja mikä on hänen tarkoituksensa. Mitä tosiasiat osoittavat?
Roomalaiskatolinen teologi Hans Küng sanoo, että suurilla uskonnoilla on yhtäpitäviä perusperiaatteita toisten kohtelemisesta. Useimmat kieltävät muun muassa murhaamisen, valehtelemisen, varastamisen ja sukurutsauksen ja opettavat kunnioittamaan vanhempia sekä rakastamaan lapsia. Mutta joissakin muissa asioissa – varsinkin siinä, millaiseksi Jumala esitetään – nämä suuret uskonnot poikkeavat toisistaan huomattavasti.
Esimerkiksi hindut palvovat monia jumaluuksia, kun taas buddhalaisten sanotaan epäilevän persoonallisen Jumalan olemassaoloa. Islamin mukaan on vain yksi Jumala. Samoin opettavat niin kutsutut kristilliset kirkot, mutta useimmat niistä esittävät myös, että Jumala on kolmiyhteinen. Kirkkojenkin keskuudessa on monia erilaisia oppeja. Katolilaiset osoittavat palvovaa kunnioitusta Jeesuksen äitiä Mariaa kohtaan mutta protestantit eivät. Katolilaiset kieltävät yleisesti syntyvyyden säännöstelyn mutta useimmat protestantit eivät. Protestantit puolestaan eivät pääse yksimielisyyteen homoseksuaalisuutta koskevassa kysymyksessä.
Onko johdonmukaista ajatella, että uskonnot, joiden käsitykset vaihtelevat näin laajalti, voisivat kaikki palvoa samaa Jumalaa? Tuskinpa. Päinvastoin voi vain syntyä sekaannusta siitä, kuka Jumala on ja mitä hän odottaa palvojiltaan.
Yhdistävätkö vai jakavatko ne?
Jos kaikki uskonnot johtaisivat saman Jumalan luo, niin varmasti näkisimme niiden jokaisen tekevän kaikkensa ihmiskunnan yhdistämiseksi rauhan sitein. Osoittavatko tosiasiat niiden tekevän näin? Historia paljastaa, että uskonto on ihmiskunnan yhdistämisen sijasta aiheuttanut jakautumista ja eripuraa. Tarkastellaanpa muutamaa esimerkkiä.
1000-luvulta aina 1200-luvulle saakka kristikunta – toisin sanoen itseään kristityiksi väittävät kansat – teki lukuisia ristiretkiä islaminuskoisia vastaan. 1600-luvun Euroopassa katolilaiset ja protestantit iskivät yhteen kolmikymmenvuotisessa sodassa. Heti kun Intian niemimaa oli vuonna 1947 irtautunut Isosta-Britanniasta, hindut ja muslimit kävivät toistensa kimppuun. Lähempänä nykyaikaa Pohjois-Irlannin katolilaiset ja protestantit ovat taistelleet vuosikausia toisiaan vastaan. Lähi-idässä juutalaiset ja muslimit eivät ole vieläkään solmineet rauhaa. Luettelon kärjessä on mainittava toinen maailmansota, joka tempaisi mukaansa kaikkien viiden pääuskonnon jäseniä ja jossa samanuskoiset jopa asettuivat taistelussa vastakkaisille puolille.
Kaikesta tästä voi tehdä vain yhden päätelmän: maailman uskonnot eivät ole saaneet aikaan rauhaa ja ykseyttä, eivätkä ne ole johtaneet ihmisiä saman Jumalan luo. Ne ovat sitä vastoin jakaneet ihmiskuntaa ja hämärtäneet käsitystä siitä, kuka Jumala on ja miten häntä pitää palvoa. Siksi jokaisen, joka haluaa löytää tosi Jumalan, täytyy valita tiensä huolellisesti. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, mitä neuvotaan Raamatussa, yhdessä vanhimmista ihmiskunnan tuntemista uskonnollisista kirjoista.
”Valitkaa itsellenne – – ketä te palvelette”
Raamattu osoittaa selvästi, että löytääksemme tien tosi Jumalan luo meidän on punnittava asioita huolellisesti ja tehtävä harkittu valinta. Jehova Jumalan palvelija Joosua sanoi muinaiselle Israelin kansalle: ”Valitkaa itsellenne tänään, ketä te palvelette, niitä jumaliako, joita Virran toisella puolella olleet esi-isänne palvelivat, vai niiden amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun huonekuntani palvelemme Jehovaa.” Vuosia myöhemmin profeetta Elia kehotti tuota kansaa tekemään samanlaisen valinnan: ”Kuinka kauan te onnutte kahden eri mielipiteen välillä? Jos Jehova on tosi Jumala, seuratkaa häntä, mutta jos Baal [kanaanilainen jumala], seuratkaa häntä.” (Joosua 24:15, 16; 1. Kuninkaiden kirja 18:21.)
Nämä ja muut raamatunkohdat osoittavat painokkaasti, että niiden, jotka halusivat palvella tosi Jumalaa, täytyi tehdä tietoinen valinta. Samoin on nykyään. Jos haluamme palvoa ja palvella tosi Jumalaa, meidänkin täytyy valita oikein. Mutta mikä voi auttaa tekemään oikean valinnan palvontaa koskevissa asioissa? Miten tunnistaa tosi Jumalan palvojat?
Tosi Jumalan palvojat tunnistetaan hedelmistään
Niistä, jotka palvovat tosi Jumalaa, ja niistä, jotka eivät, Jeesus Kristus sanoi seuraajilleen: ”Ei kai orjantappuroista kerätä viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? Samoin jokainen hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää, mutta jokainen huono puu tuottaa kelvotonta hedelmää; hyvä puu ei voi kantaa kelvotonta hedelmää eikä huono puu tuottaa hyvää hedelmää. – – Niinpä siis heidän hedelmistään te tunnette heidät.” Tosi Jumalan palvojat tunnistettaisiin siis hedelmistään eli teoistaan. Mitä nuo hedelmät ovat? (Matteus 7:16–20.)
Ensinnäkin tosi Jumalan palvonta yhdistää sitä harjoittavat ja saa heidät rakastamaan toisiaan. Jeesus selitti opetuslapsilleen: ”Minä annan teille uuden käskyn, että rakastatte toisianne; että niin kuin minä olen rakastanut teitä, tekin rakastatte toisianne. Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” Kristuksen aitojen seuraajien täytyy osoittaa toisiaan kohtaan niin huomattavaa rakkautta, että tarkkailijat tunnistavat heidät siitä tosi Jumalan palvojiksi. (Johannes 13:34, 35.)
Tästä syystä tosi kristityille ei tulisi mieleenkään tarttua aseisiin ja ryhtyä sotimaan toisiaan vastaan. Toimivatko kirkkojen jäsenet tämän periaatteen mukaan? Toisen maailmansodan aikana ainoa huomattava uskonnollinen ryhmä, joka johdonmukaisesti ja määrätietoisesti kieltäytyi tukemasta sotaponnisteluja millään tavoin, oli Jehovan todistajat. Tri Hanns Lilje, joka toimi protestanttisen kirkon piispana Hannoverissa, kirjoitti Jehovan todistajista: ”He olivat ainoat, jotka suurina joukkoina kieltäytyivät ryhtymästä aseelliseen sotapalvelukseen Kolmannen valtakunnan aikana.” Sotavuosina todistajat valitsivat monissa maissa osakseen ennemmin kostotoimista aiheutuneet kärsimykset kuin sen, että he olisivat edistäneet tai tukeneet sotaa.
Mistä muista hedelmistä aidot opetuslapset voitaisiin Jeesuksen mukaan tunnistaa? Jeesus aloitti niin sanotun Isä meidän -rukouksen sanoilla: ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” Jeesus asetti ensi sijalle sen, että Jumalan nimi Jehova pyhitettäisiin. Jeesus ilmaisi toivovansa, että Jehovan tahto tapahtuisi maan päällä hänen Valtakuntansa välityksellä. Mikä uskontokunta tunnetaan siitä, että se tekee tunnetuksi Jehovan nimeä ja julistaa Jumalan valtakunnan olevan ihmiskunnan ainoa toivo rauhan saamiseksi maan päälle? Jehovan todistajat kertovat Valtakunnan hyvää uutista 236 maassa ja levittävät kirjallisuutta yli 470 kielellä. (Matteus 6:9, 10, vuoden 1938 kirkkoraamattu.)
Jehovan todistajat seuraavat Jeesuksen esimerkkiä myös siinä, että he pysyvät erossa poliittisista ja yhteiskunnallisista kiistoista. ”He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta”, sanoi Jeesus opetuslapsistaan. Lisäksi todistajat hyväksyvät Raamatun Jumalan sanana ja ovat vakuuttuneita siitä, että ”koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön”. (Johannes 17:14, 17; 2. Timoteukselle 3:16, 17.)
Tosi uskonto on erilainen
Nämä hedelmät – uhrautuva rakkaus, halu pyhittää Jehovan nimi, Jumalan valtakunnan julistaminen, erossa pysyminen maailmasta ja usko Raamattuun – ovat tunnusomaisia tosi Jumalan palvojille. Tällaiset hedelmät myös tekevät aidoista Jumalan palvojista erilaisia kuin muiden uskontojen edustajat. Muuan nainen oli keskustellut useampaan otteeseen Jehovan todistajien kanssa ja tehnyt omat johtopäätöksensä. Hän sanoi: ”Olen perillä monista uskonnoista, ja ne kaikki muistuttavat toisiaan. Ainoastaan te poikkeatte täysin kaikista muista.”
Kaikki uskonnot eivät selvästikään johda saman Jumalan luo. Mutta on olemassa yksi ryhmä, joka erottuu kaikista muista: Jehovan todistajat, joita on nykyään yli seitsemän miljoonaa eri puolilla maailmaa. Puolustamalla ja noudattamalla Jumalan sanaa Raamattua he ovat tehneet jotain sellaista, mihin yksikään muu ryhmä tai järjestö ei ole kyennyt. He ovat tuoneet yhteen ihmisiä, joiden kansallisuus, kieli, etninen tausta ja rotu poikkeavat toisistaan, ja saattaneet heidät palvomaan ainoaa tosi Jumalaa Jehovaa. He auttavat sinua mielellään hankkimaan lisää tietoa tosi Jumalasta ja ottamaan selvää siitä, mitä hän odottaa sinulta. Näin voit päästä nauttimaan siitä rauhasta ja turvallisuudesta, jota Jumalan palvominen hänen hyväksymällään tavalla tuo. Eikö tämä olekin arvokas päämäärä?
[Kuva s. 14]
Ortodoksisen kirkon pappi siunaa juuri palvelukseen astuneita joukkoja Ukrainassa vuonna 2004.
[Lähdemerkintä]
GENIA SAVILOV/AFP/Getty Images
[Kuva s. 15]
Jehovan todistajat auttavat ihmisiä eri puolilla maailmaa hankkimaan tietoa Jumalasta ja hänen Valtakunnastaan.
[Kuvien lähdemerkinnät s. 12]
Sivu 12: buddhalainen nainen: © Yan Liao/Alamy; hindulainen pyhä mies: © imagebroker/Alamy; sivu 13: Koraania lukeva mies: Mohamed Amin/Camerapix; juutalainen mies: Todd Bolen/Bible Places.com