Nuoret joilla on turvallinen tulevaisuus
”KAMMOTTAVIN ja vastenmielisin [raiskaus], mitä voi olla.” Näin kuvaili rikosta erään viimeaikaisen oikeusjutun tuomari. Kahdeksan 14–18-vuotiaan nuoren jengi hyökkäsi naisturistin kimppuun Lontoon keskustassa, pakotti hänet toistuviin sukupuoliyhdyntöihin ja heitti hänet sitten läheiseen kanavaan, vaikka nainen sanoi, ettei hän osannut uida. Ymmärrettävästikin erään noihin teini-ikäisiin kuuluneen nuoren äiti sanoi, että hän voi pahoin nähdessään televisiosta uutisraportin poikansa tekemisistä.
Ikävä kyllä tämä tapaus heijastelee sitä, mitä yhteiskunnassa nykyään tapahtuu. Raakuudesta on tullut sääntö, oli kyseessä sitten rikollisuus, perheriidat tai etniset konfliktit Balkanilla, Keski- ja Länsi-Afrikassa sekä muualla. Nuoret kasvavat tällaisissa oloissa, tai he kuulevat niistä usein. Ei siksi ole mikään ihme, että monet kovettavat ulkokuorensa, eivät osoita ”luonnollista kiintymystä” ja ovat ”vailla itsehillintää” (2. Timoteukselle 3:3).
”Raivoisia”
Kun kristitty apostoli Paavali kirjoitti toisen kirjeensä niin ikään vanhimpana palvelevalle Timoteukselle, hallitsevana maailmanvaltana oli Rooma. Julmuus ja raakalaisuus täyttivät roomalaiset areenat. Silti Paavali varoitti, että tulevista ajoista olisi ”vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1). On kiinnostavaa, että kreikkalainen sana, joka kuvailee näitä aikoja sellaisiksi joista on ”vaikea selviytyä”, sisältää ajatuksen ’raivoisasta’. Jeesuksen maanpäällisen palveluksen aikana runsaat 30 vuotta aiemmin sattunut tapaus osoittaa, mitä hänen aikansa raivokkuuden takana joskus oli.
Jeesus oli juuri saapunut veneellä Galileanmeren itärannalle. Astuttuaan maihin häntä vastaan tuli kaksi miestä. Heidän siivoton ulkonäkönsä ja huutonsa tekivät selväksi, että heissä oli jotain pahasti vialla. He olivat ”tavattoman raivoisia”, todellisuudessa demonien riivaamia.a Se mitä he huusivat, oli lähtöisin niistä pahoista hengistä, jotka ohjasivat heidän väkivaltaista käytöstään. ”Mitä tekemistä meillä on sinun kanssasi, Jumalan Poika?” miehet huusivat. ”Oletko tullut tänne piinaamaan meitä ennen määräaikaa?” Noita kahta riivaavat pahat henget olivat täysin perillä siitä, että Jumala oli jo asettanut ajan, jolloin hän panisi täytäntöön demoneille langettamansa tuomion. Se merkitsisi niiden ikuista tuhoa. Siihen asti ne aikoivat kuitenkin käyttää yli-inhimillisiä kykyjään aiheuttaakseen raivoisaa väkivaltaa. Noille kahdelle miehelle toi helpotuksen ainoastaan se, että Jeesus teki ihmeen ja ajoi demonit ulos. (Matteus 8:28–32; Juudaan kirje 6.)
Meidän on hyvä muistaa tuo tapaus, kun nykyajan ihmiset, muun muassa nuoret, toimivat mielipuolisesti. Miksi? Koska nyt 1900-luvulla edessämme on vastaava vaara, kuten Raamatun lopussa oleva Ilmestyskirja selittää: ”Voi maata ja merta, sillä Panettelija on tullut alas teidän luoksenne suuren suuttumuksen vallassa, koska hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt.” (Ilmestys 12:12.) Panehan merkille, että tähän Saatanan nöyryyttämiseen liittyy ”suuri suuttumus”, koska hän tietää, että hänellä on vain vähän aikaa.
Hyökkäyksen kohteena
Kuten tämän lehden sivuilla on usein mainittu, Kristus Jeesus asetettiin vuonna 1914 valtaistuimelle Jumalan taivaallisen valtakunnan Kuninkaaksi. Jeesus ryhtyi heti toimiin Jumalan päävihollista, Saatanaa, vastaan. Sen johdosta Panettelija ja hänen demoninsa on karkotettu taivaasta, ja nyt he keskittävät huomionsa maahan. (Ilmestys 12:7–9.) Koska Saatanan vaikutuspiiriä on rajoitettu merkittävästi, hän ”vaeltaa ympäri niin kuin karjuva leijona etsien kenet niellä” (1. Pietarin kirje 5:8). Ketkä ovat hänelle helppoja saaliita? Eikö ole ymmärrettävää, että varsinkin ne, joilla ei ole paljon kokemusta elämästä ja ihmissuhteista? Siksi nykyajan nuorista on tullut Panettelijan maalitauluja. Suuri osa heidän kuuntelemastaan musiikista ja rentoutumistavoistaan johtaa heidät suoraa päätä tämän näkymättömän, ovelan manipuloijan käsiin (Efesolaisille 6:11, 12).
Silloinkin kun nuoret yrittävät saada jotain aikaan elämässään, he huomaavat olevansa epäedullisessa asemassa. Toisen maailmansodan jälkeen ihmiset ovat monissa sodan kokeneissa maissa pyrkineet tarjoamaan perheelleen vastapainoksi helpon elämän. Aineellisesta omaisuudesta, huolettomasta vapaa-ajasta ja viihteestä on tullut tärkeitä tavoitteita. Monet ovat sen vuoksi kärsineet. Paavali varoitti Timoteusta: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin – –. Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat – – lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Timoteukselle 6:9, 10.) Huomaamme, että materialistisessa nyky-yhteiskunnassa elävät ihmiset yleensä ovat taloudellisten, rahallisten ja henkisten tuskien lävistämiä. Heidän joukossaan on paljon nuoria uhreja, joihin tämä Jumalan päävihollisen juoni on tepsinyt.
Onneksi kerrottavana on hyviäkin uutisia. Ja se koskee nuoria, niitä joilla on edessään turvallinen tulevaisuus. Miten tämä on mahdollista?
Etsi niin löydät
Monilla nuorilla on korkeita ihanteita. He eivät hyväksy rappeutuvia normeja, jotka ovat tavallisia aikuisten piirissä. He kavahtavat vallanhimoisten poliitikkojen ja liikemiesten epäoikeudenmukaisuutta ja paatunutta asennetta. Jos olet nuori, ehkä sinäkin ajattelet tällä tavoin.
Esimerkistä käy Cedric, alle kaksikymmenvuotias nuori mies, jonka kokemus ei suinkaan ole ainutlaatuinen.b Hänellä oli pienenä monia pelkoja; hän pelkäsi esimerkiksi kuolemaa. Hän pohti elämän tarkoitusta. Kun hän ei 15 vuotta täytettyään ollut löytänyt vastauksia kysymyksiinsä, hän heittäytyi filosofoimaan elämästä muiden idealististen nuorten seurassa. ”Poltimme huumeita ja istuskelimme juttelemassa tuntikaupalla yhteen menoon”, hän muistelee. ”Kaikki tuntuivat ajattelevan samalla tavalla, mutta kellään ei ollut vastauksia.”
Cedric kaipasi monien nuorten tavoin jännitystä elämäänsä. Pelkkä huumeidenkäyttö ei tyydyttänyt häntä. Pian hän sekaantui varasteluun ja huumeiden välittämiseen. Silti hän etsi uusia haasteita. Hän alkoi varastaa tilauksesta. ”Siinä oli potkua”, hän myöntää. ”En kuitenkaan koskaan vienyt mitään tavallisilta ihmisiltä. Jos varastin auton, jätin sen hyvään kuntoon. Jos murtauduin liikkeeseen, valitsin vain sellaisia liikkeitä, joilla varmasti oli vakuutus. Näin pystyin paremmin puolustelemaan tekojani.” Kuten arvata saattaa, Cedric päätyi vankilaan.
Cedric muistelee: ”Mark, toinen vanki, puhui minulle. Kun hän huomasi, että käsivarteeni oli tatuoitu iso risti, hän kysyi syytä siihen. Hän otaksui, että sillä täytyi olla minulle paljon uskonnollista arvoa.” Muutaman viikon kuluttua Mark antoi Cedricille kirjan Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä.c ”’Sinä voit elää ikuisesti’ – nuo muutamat sanat pysäyttivät minut heti. Juuri siitähän me olimme aina puhuneet, mutta emme olleet koskaan päässeet asiasta selvyyteen.” Keskusteltuaan monta kertaa erään vankilassa käyneen Jehovan todistajan kanssa Cedric tajusi, että se, mitä hän tavoitteli, oli saavutettavissa – mutta vain Jumalan tavalla.
”Kun lakkasin viettämästä aikaa entisten ystävieni kanssa, aloin edistyä nopeasti”, Cedric kertoo. Hänen ei ole ollut helppoa käsittää asioita eikä tajuta, mitä on todellinen onnellisuus. ”Työskentelen yhä sen hyväksi”, hän sanoo. ”Minun täytyy olla tarkkana ajatusteni kanssa.” Nyt Cedric tosiaan ymmärtää, että idealistisuus johti hänet Panettelijan ansaan, koska hän luuli saavuttavansa tavoitteensa vain osallistumalla puuhiin, jotka keskittyivät jännityksen hakemiseen.
Onneksi Cedric on päässyt vankilasta jo aikaa sitten, ja hän nauttii säännöllisesti niiden toveruudesta, jotka ovat löytäneet etsimänsä. Hän on nykyään Jehovan todistaja ja jakaa muiden todistajien kanssa toivon elämästä paratiisissa täällä maan päällä. Hän myös odottaa aikaa, jolloin Saatanan vaikutus kaikissa valepuvuissaan loppuu.
Cedricin kaltaiset nuoret eivät tietenkään ole ainoita, joilla on edessään turvallinen tulevaisuus; toiset ovat kasvaneet jumalisten vanhempien ohjauksessa, ja nämä ovat juurruttaneet lapsiinsa rakkauden Raamatun totuuteen.
Jumalinen valmennus tuottaa tulosta
”Valmenna poika tiensä suuntaan, niin hän ei vanhetessaankaan siltä poikkea”, kirjoitti vanhan ajan viisas kuningas Salomo (Sananlaskut 22:6). Tämä on osoittautunut paikkansapitäväksi monien määrätietoisten nuorten kohdalla, jotka ovat päättäneet noudattaa Raamatun normeja.
Sheila, Gordon ja Sarah ovat tehneet näin. He muistavat vanhempiensa panneen kovasti painoa sen Kristuksen käskyn tottelemiselle, että tuli ’mennä ja tehdä opetuslapsia’ saarnaamalla Valtakunnan hyvää uutista (Matteus 24:14; 28:19, 20). ”Aina kun meidän piti tehdä jokin ratkaisu, äiti ja minä kysyimme toisiltamme: ’Miten se vaikuttaa saarnaamistyöhön?’” muistelee Sheila. ”Luovuimme monista hankkeista tällä perusteella”, hän myöntää ja lisää: ”Mutta millaisia siunauksia me saimmekaan!” Silloinkin kun Sheila ja hänen äitinsä olivat olleet pitkän päivän kertomassa ihmisille hyvää uutista, he tarpoivat kotiin laulaen. ”En olisi voinut olla iloisempi”, hän sanoo. ”Muistan vieläkin tuon tunnelman.”
Gordon muistaa monta hienoa lauantai-iltaa. ”Minua kutsuttiin seurakunnan vanhinten luo kylään, ja meillä oli hyödyllisiä tietokilpailuja ja keskusteluja. Meitä kannustettiin opettelemaan ulkoa raamatunjakeita, puhumaan vapaasti raamatullisista aiheista, kertomaan kokemuksia kenttäpalveluksesta ja ottamaan selvää siitä, miten Valtakunnan työ laajeni”, Gordon muistelee. ”Kaikki tämä auttoi minua laskemaan hyvän perustuksen ja kehittämään rakkautta Jehova Jumalaa kohtaan.”
Sarahilla on iloisia muistoja illoista, jotka vietettiin kylässä käyneiden todistajien kanssa. ”Söimme yhdessä aterian. Sitten päivän päätteeksi säestimme pianolla niitä, jotka lauloivat lauluja Jumalan valtakunnasta. Musiikki tosiaan auttoi meitä paljon, varsinkin kouluvuosina, koska se antoi meille tilaisuuksia toimia yhdessä perheenä.”
Kaikki nuoret, jotka pyrkivät miellyttämään Jehovaa, eivät tietenkään elä ihanteellisissa perheoloissa. Läheinen kanssakäyminen seurakunnan muiden todistajaperheiden kanssa tarjoaa heille kuitenkin turvallisuutta ja yhteenkuuluvuudentunteen.
Kokoa aarteeksi turvallinen perustus tulevaisuutta varten
Nykypäivän nuoret voivat valita. He voivat jatkaa tämän pahan maailman mukana sen syöksyessä suoraa päätä kohti tuhoa, jonka se kohtaa Jeesuksen ennustamassa tulevassa ”suuressa ahdistuksessa”. Tai he voivat ’panna luottamuksensa Jumalaan ja noudattaa hänen käskyjään’, kuten henkeytetty psalmista Asaf lauloi. Tottelevaisuus Jumalalle estää heitä tulemasta ”itsepäiseksi ja kapinalliseksi sukupolveksi, sukupolveksi, joka ei ollut valmistanut sydäntään ja jonka henki ei ollut uskollinen Jumalalle”. (Matteus 24:21; Psalmit 78:6–8.)
Jehovan todistajien yli 80 000 seurakunnassa kautta maailman tapaat monia nuoria, joita voit ihailla. He ovat noudattaneet neuvoa, jonka Paavali antoi nuorelle Timoteukselle kehottaessaan ’tekemään työtä hyvässä, olemaan rikas hyvissä teoissa, olemaan antelias, aulis jakelemaan ja kokoamaan siten turvallisesti itselleen aarteeksi hyvän perustuksen tulevaisuutta varten’. Sen ansiosta heillä on nyt ”luja ote todelliseen elämään”. (1. Timoteukselle 6:18, 19.) Hanki lisää tietoa näistä aidoista kristityistä käymällä heidän kokouksissaan. Silloin sinäkin voit saada toivon turvallisesta tulevaisuudesta.
[Alaviitteet]
a Matteuksen 8:28:ssa ja 2. Timoteuksen kirjeen 3:1:ssä on sama kreikkalainen sana, joka on tässä käännetty vastineella ”raivoisia”.
b Nimet on vaihdettu.
c Julkaissut Jehovan todistajat.
[Kuva s. 7]
Jeesuksen parantamissa ”tavattoman raivoisissa” miehissä vaikuttivat pahat henget
[Kuva s. 8]
Rakentamassa ”hyvää perustusta tulevaisuutta varten”