Jehovan sanomia entisajan ja nykypäivän ihmisille

1, 2. Miten jotkut ovat etsineet kätkettyjä aarteita, mutta mikä voi auttaa nauttimaan elämästä?

KAUTTA aikojen monet ihmiset ovat haaveilleet kätketyn aarteen löytämisestä. Oletko lukenut kertomuksia aarrekätköjä etsineistä tutkimusmatkailijoista, arkeologeista ja muista? Ehkä sinä et kuitenkaan etsi tällaista aarretta, mutta entä jos löytäisit jonkin muunlaisen aarteen? Se tuottaisi varmasti suurta tyydytystä, jos se voisi parantaa elämäsi laatua tai tehdä elämästäsi nautittavampaa ja menestyksellisempää.

² Useimmat ihmiset eivät koskaan lähde etsimään kirjaimellista aarretta, mutta he saattavat etsiä onneaan tavoittelemalla rikkautta, hyvää terveyttä tai onnellista avioliittoa – aarteita joita ei löydä maata kaivamalla. Ei ole myöskään kirjaimellista karttaa, joka näyttäisi tien niiden luo. Niiden hyväksi on nähtävä vaivaa, kuten hyvin tiedämme. Siksi monet arvostavat hyviä neuvoja, joiden avulla he voisivat saavuttaa päämääränsä ja tehdä elämästään nautittavampaa ja menestyksellisempää.

3, 4. Mistä löytyy käytännöllisiä elämänohjeita?

³ Ulottuvillasi on arvokkaita neuvoja ja ohjeita, joiden avulla monista on jo tullut onnellisia. Parhaat elämänohjeet saa Raamatusta, kuten monet ovat havainneet. Englantilainen kirjailija Charles Dickens sanoi Raamatusta: ”Se on paras kirja, mitä koskaan on ollut tai tulee olemaan maailmassa, koska se sisältää parhaat ohjeet, mitä kellään ihmisellä – – voi olla oppaanaan.”

⁴ Tämä huomio ei tule yllätyksenä niille, jotka pitävät Raamattua Jumalan henkeyttämänä. Luultavasti hyväksyt sen, mitä 2. Timoteuksen kirjeen 3:16 vakuuttaa: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa.” Raamatussa on siis erittäin hyödyllistä tietoa, joka osoittaa, miten elää nykypäivän monimutkaisessa maailmassa. Jos pitää Raamattua ohjenuoranaan, elämästä voi tulla nautittavampaa ja menestyksellisempää.

5–7. Mistä Raamatun osista voisit etsiä hyödyllisiä ohjeita?

⁵ Mistä Raamatun osista tällaisia neuvoja voisi löytää? Joillekuille tulee ehkä mieleen vuorisaarna, jossa Jeesus esitti arvokkaita neuvoja jokapäiväisen elämän eri tilanteisiin, toisille taas apostoli Paavalin kirjeet. Ja kukapa ei löytäisi hyödyllisiä neuvoja Psalmeista ja Sananlaskuista, jotka ovat täynnä viisautta. Oikeastaan mikä tahansa Raamatun kirja voi osoittautua hyödylliseksi. Kaikki riippuu siitä, millainen on oma elämäntilanne tai millaisia vaikeuksia kohtaa. Hyödyllisiä ovat jopa pääosin historialliset Raamatun kirjat, esimerkiksi kirjat Joosuasta Esteriin. Niiden kertomuksissa on varoittavia opetuksia jokaiselle, joka pyrkii palvelemaan onnellisena Jumalaa (1. Korinttilaisille 10:11). Näistä kirjoista löytyy elämänohjeita, joiden avulla voi ohjata askeleitaan ja menestyä elämässään. On hyvä pitää mielessä seuraava tosiasia: ”Kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo.” (Roomalaisille 15:4; Joosua 1:8; 1. Aikakirja 28:8, 9.)

⁶ Eräs Raamatun osa on kuitenkin monille käytännössä tutkimatonta aluetta, josta voi löytyä aarteita. Kyse on kahdestatoista kirjasta, joita sanotaan usein ”pieniksi profeetoiksi”. Tavallisesti ne ovat Raamatussa laajempien Hesekielin ja Danielin kirjojen jälkeen ennen Matteuksen evankeliumia (useimmissa Raamatuissa näiden 12 kirjan järjestys on seuraava: Hoosea, Joel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Nahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja ja Malakia). Kuten olemme havainneet, Raamattu on Jumalan henkeyttämä kirja, joka soveltuu opettamiseen ja josta saa elämänohjeita. Koskeeko tämä myös edellä lueteltuja kirjoja?

⁷ Kyllä koskee. Niin sanotut pienet profeetat sisältävät rikkauksia, joista on meille todellista hyötyä, sillä niistä saamme tietää, miten meidän tulisi nykyään elää. Ymmärtääksemme, miksi jotkut sivuuttavat nämä kaksitoista kirjaa, voisimme miettiä niistä käytettävää nimitystä ”pienet profeetat”. Voisiko se vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat näihin kirjoihin? Onko se ehkä vaikuttanut jossain määrin jopa sinun ajatteluusi?

 8. a) Millä tärkeällä tavalla Jumala on antanut ohjausta? b) Mitä nimitystä tarkasteltavana olevista kahdestatoista kirjasta usein käytetään ja miksi?

⁸ Apostoli Paavali aloitti kirjeensä heprealaisille: ”Jumala, joka kauan sitten puhui monissa tilaisuuksissa ja monin tavoin esi-isillemme profeettojen kautta, on näiden päivien lopussa puhunut meille Pojan kautta.” (Heprealaisille 1:1, 2.) Koska Jumala välitti sanomia ihmisprofeettojen kautta, meidän ei tulisi pitää keitään noista sanansaattajista tai mitään heidän kirjoituksiaan vähämerkityksisinä. Nimitys ”pienet profeetat” on kuitenkin saanut jotkut pitämään näitä kirjoja vähemmän tärkeinä. Toiset ovat päätelleet, että niiden sanomilla on vähemmän arvovaltaa kuin muilla Raamatun kirjoilla. Näitä kahtatoista kirjaa sanotaan kuitenkin ”pieniksi profeetoiksi” yksinkertaisesti siksi, että ne ovat lyhyempiä kuin jotkin muut kirjat.

 9. Miksi Raamatun kirjan arvoa ei voi päätellä kirjan pituuden perusteella?

⁹ Raamatun kirjan merkitystä tai arvoa ei voida päätellä siitä, miten pitkä tuo kirja on. Ruutin kirja on paljon lyhyempi kuin ne kirjat, joiden välissä se on, ja silti se sisältää hyvin koskettavaa aineistoa. Tuossa lyhyessä kirjassa tähdennetään uskollisuutta, jota meidän tulisi osoittaa tosi palvontaa kohtaan, ja valaistaan, miten paljon Jumala arvostaa naisia. Lisäksi siinä esitetään tärkeitä tietoja Jeesuksen sukuperästä. (Ruut 4:17–22.) Toiseksi esimerkiksi voidaan ottaa Raamatun loppupuolella oleva Juudaan kirje. Se on niin lyhyt, että joissakin Raamatuissa se ei täytä edes yhtä sivua. Silti siinä on erittäin arvokkaita tietoja ja ohjeita. Siinä kerrotaan, mitä Jumala on tehnyt pahoille enkeleille, sekä varoitetaan seurakuntaan soluttautuvista turmeltuneista ihmisistä ja kehotetaan ryhtymään ankaraan taisteluun uskon puolesta. Samoin voimme olla varmoja, että vaikka niin sanotut pienet profeetat ovat lyhyitä, ne sisältävät painavaa asiaa ja niillä on suuri merkitys meille.

10, 11. a) Mitä sana ”profeetta” voi tuoda mieleen? b) Keitä profeetat Raamatun mukaan olivat, ja mitä he tekivät?

¹⁰ On myös hyvä miettiä, mitä sanoilla ”profeetta” ja ”profeetallinen” tarkoitetaan. Ne voivat tuoda mieleen tulevaisuuden ennustamisen. Monet ajattelevat, että profeetta vain ennustaa tulevaisuutta, ehkä arvoituksellisin, monitulkintaisin sanakääntein. Tämä on vaikuttanut joidenkuiden näkemykseen kahdentoista profeetan kirjoista.

¹¹ Näitä kahtatoista kirjaa lukiessa panee kyllä nopeasti merkille, että niissä on runsaasti ennustuksia, joista monet koskevat Jehovan suuren päivän tuloa. Tämä sopii yhteen sanan ”profeetta” perusmerkityksen kanssa. Profeetta oli henkilö, jolla oli läheinen suhde Jumalaan ja jonka välityksellä monesti paljastettiin, mitä tulevaisuudessa tapahtuisi. Hanokista lähtien monet Raamatun profeetat ennustivat tulevaisuutta (1. Samuelin kirja 3:1, 11–14; 1. Kuninkaiden kirja 17:1; Jeremia 23:18; Apostolien teot 3:18; Juudaan kirje 14, 15).

12. Miten osoittaisit, että profeettana olemiseen sisältyi muutakin kuin tulevaisuuden ennustamista?

¹² On kuitenkin hyvä muistaa, että Jehovan profeettojen tehtävänä ei ollut vain kertoa jumalallisia ennustuksia. Usein Jumala antoi profeetoille tehtäväksi kertoa toisille, mikä oli hänen tahtonsa. Me emme esimerkiksi ajattele Abrahamista, Iisakista ja Jaakobista, että he olisivat ennustaneet tulevaisuutta. Silti heidät luokitellaan psalmissa 105:9–15 profeetoiksi. Toisinaan Jumala paljasti heidän välityksellään jotain tulevaisuudesta, esimerkiksi silloin kun Jaakob siunasi poikansa. Mutta nämä patriarkat olivat profeettoja myös siinä merkityksessä, että he ilmoittivat perheelleen, mitä Jehova oli sanonut heidän osastaan hänen tarkoituksissaan. (1. Mooseksen kirja 20:7; 49:1–28.) Raamatullisen sanan ”profeetta” merkityssisällöstä kertoo myös se, että Aaron palveli Mooseksen profeettana. Aaron hoiti profeetantehtävän siten, että hän toimi Mooseksen edustajana eli ”suuna”. (2. Mooseksen kirja 4:16; 7:1, 2; Luukas 1:17, 76.)

13, 14. a) Osoita esimerkkien avulla, että profeetat tekivät muutakin kuin ennustivat. b) Miten voit hyötyä tästä tiedosta?

¹³ Ajatellaanpa myös Samuelia ja Natania, jotka olivat profeettoja (2. Samuelin kirja 12:25; Apostolien teot 3:24; 13:20). Jehova ilmoitti molempien välityksellä, mitä tapahtuisi tulevaisuudessa, mutta he palvelivat hänen profeettoinaan muillakin tavoilla. Samuel toimi profeettana, kun hän kehotti israelilaisia luopumaan epäjumalanpalvonnasta ja palaamaan puhtaaseen palvontaan. Hän julisti kuningas Saulille Jumalan tuomion, josta voimme oppia, että Jehova arvostaa enemmän tottelevaisuutta kuin aineellisia uhreja. Samuelin profeetantehtävään sisältyi se, että hän kertoi Jumalan näkemyksen oikeasta elämäntavasta. (1. Samuelin kirja 7:3, 4; 15:22.) Profeetta Natan ennusti, että Salomo rakentaisi temppelin ja että hänen valtakuntansa tulisi lujasti vahvistetuksi (2. Samuelin kirja 7:2, 11–16). Mutta Natan toimi profeettana myös silloin, kun hän kohdisti huomion syntiin, jonka Daavid teki Batseban kanssa Uuriaa vastaan. Kukapa voisi unohtaa, miten Natan paljasti Daavidin aviorikoksen: kuvauksella rikkaasta miehestä, joka vei köyhältä mieheltä rakkaan, ainoan lampaan! Lisäksi Natan osallistui niiden järjestelyjen tekemiseen, jotka koskivat tosi palvonnan harjoittamista Jumalan pyhäkössä. (2. Samuelin kirja 12:1–7; 2. Aikakirja 29:25.)

¹⁴ Asian ydin on se, että meidän ei pitäisi ajatella, että kahdentoista profeetan kirjat sisältävät vain ennustuksia. Niissä on jumalallisia ilmoituksia monista muistakin asioista, esimerkiksi erinomaisia neuvoja siitä, miten Jumalan kansan olisi pitänyt elää tuolloin ja miten meidän pitäisi elää nykyään. Voimme siis olla varmoja, että Raamatussa, myös näissä kahdessatoista kirjassa, on erittäin hyödyllistä ja käytännöllistä aineistoa, jonka avulla voi löytää parhaan elämäntavan. Näissä henkeytetyissä kirjoissa on arvokkaita ohjeita, jotka auttavat meitä ”elämään nykyisessä asiainjärjestelmässä tervemielisesti ja vanhurskaasti ja jumalista antaumusta osoittaen” (Titukselle 2:12).

15, 16. a) Millaisia vertauskuvallisia aineksia ”pienistä profeetoista” voidaan löytää? b) Millaisia profeetallisia kuvauksia ne sisältävät?

¹⁵ Jumalan henkeytetyn sanan lukemisesta voi hyötyä monin tavoin. Jotkin Raamatun kirjat kertovat, mitä tapahtui jonain nimenomaisena aikana, ja toiset ovat runollisia. Kullakin niistä on ainutlaatuista arvoa. Joissakin kirjoissa taas ovat etualalla vertauskuvalliset ainekset, kuten aiheenamme olevissa kahdessatoista kirjassa. Esimerkiksi Jeesus otti ajatuksia Joonan kirjasta sanoessaan: ”Sukupolvi, joka on paha ja avionrikkoja, etsiskelee tunnusmerkkiä, mutta muuta tunnusmerkkiä ei sille anneta kuin profeetta Joonan tunnusmerkki. Sillä niin kuin Joona oli suunnattoman kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin tulee Ihmisen Poika olemaan maan sydämessä kolme päivää ja kolme yötä. Niniven miehet nousevat tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja langettavat sille tuomion, koska he katuivat sen johdosta mitä Joona saarnasi, mutta katso, tässä on enemmän kuin Joona.” (Matteus 12:39–41.)

¹⁶ Jeesus ei selvästikään pitänyt Joonan kirjaa pelkästään historiallisena kuvauksena siitä, miten Jumala oli tekemisissä Joonan kanssa, miten tämä profeetta toimi Ninivessä ja millainen vaikutus Joonan julistamalla Jumalan varoitussanomalla oli. Jeesus ymmärsi, että profeetta Joonalla oli kuvaannollinen rooli, joka viittasi Jeesukseen Kristukseen, hänen kuolemaansa ja kolmantena päivänä tapahtuvaan ylösnousemukseensa. Lisäksi niniveläisten reaktio oli vastakohta sille, miten useimmat juutalaiset suhtautuivat Jeesuksen saarnaamiseen ja tekoihin (Matteus 16:4). Kahdentoista profeetan kirjat sisältävät siis profeetallisia kuvauksia, jotka koskevat Jumalan ja hänen nykyisen kansansa välistä kanssakäymistä. Tällaisten asioiden tutkiminen on kiehtovaa ja arvokasta.a

17. Mistä näkökulmasta kahdentoista profeetan kirjoja tarkastellaan tässä julkaisussa?

¹⁷ Kädessäsi olevassa julkaisussa ei kuitenkaan tarkastella Joonan kirjan eikä yhdentoista muun ”pieniin profeettoihin” kuuluvan kirjan vertauskuvallista merkitystä eikä eritellä näitä kirjoja jae jakeelta. Ensisijainen näkökulma on se, miten näiden kirjojen aineistoa voidaan soveltaa päivittäiseen elämään. Kysy itseltäsi: Mitä hyödyllisiä neuvoja Jehova antaa näissä kahdessatoista kirjassa minulle? Miten nämä kirjat voivat auttaa minua ”elämään nykyisessä asiainjärjestelmässä tervemielisesti ja vanhurskaasti ja jumalista antaumusta osoittaen”? Mitä voin näinä kriittisinä päivinä oppia niiden avulla kristillisestä elämäntavasta, moraalista, perhe-elämästä ja asenteista, kun otetaan huomioon, että ”Jehovan päivä on tulossa, sillä se on lähellä”? (Titukselle 2:12; Joel 2:1; 2. Timoteukselle 3:1.) Samalla kun saat tyydyttäviä vastauksia näihin kysymyksiin, löydät luultavasti jakeita, joita pidät aarteina ja joita et ole tähän mennessä hyödyntänyt kertoessasi Raamatun neuvoista toisille. Tällä tavoin kallisarvoisten raamatunkohtien aarreaittasi kasvaa. (Luukas 24:45.)

18. Millainen on tämän julkaisun rakenne, ja miten voit hyötyä siitä?

¹⁸ Tämän julkaisun luvut on jaettu neljään jaksoon. Ennen kuin alat lukea kutakin jaksoa, yritä saada siitä kokonaiskuva. Kussakin seuraavista kolmestatoista luvusta on kaksi tekstiruutua, joiden tarkoitus on auttaa sinua painamaan mieleesi oppimasi asiat. Tekstiruutujen kysymysten avulla voit kerrata lukemaasi ja miettiä sen merkitystä ja sovellusta. Ensimmäinen tekstiruutu on suunnilleen luvun puolivälissä. Kun tulet sen kohdalle, mieti siinä olevia kysymyksiä. Näin voit juurruttaa juuri tutkimasi asiat syvälle sydämeesi (Matteus 13:8, 9, 23; 15:10; Luukas 2:19; 8:15). Toinen tekstiruutu antaa sinulle tilaisuuden miettiä, mitä olet lukenut luvun loppuosasta, ja tallettaa sen tietovarastoosi. Varaa siis aikaa tekstiruutujen tutkimiseen. Niiden avulla voit löytää käytännöllisiä tapoja hyötyä aineistosta.

19. Mitä meidän olisi ensin hyvä tietää näistä kahdestatoista kirjasta?

¹⁹ Voit valmistautua aineiston tutkimiseen miettimällä, mitä tiedät kunkin kahdentoista kirjan sisällöstä. Keiden välityksellä Jumala antoi nämä sanomat, ja millaisia miehiä he olivat? Minä aikana he elivät, ja millaisissa olosuhteissa he palvelivat? (Sivujen 20 ja 21 aikajana on erittäin hyödyllinen; hyödynnä sitä usein, kun tutkit tulevia lukuja.) Mikä oli kirjojen silloinen sanoma tai sovellus, ja miten sen tietäminen auttaa näkemään aineiston taustaansa vasten? Näihin tärkeisiin kysymyksiin vastataan seuraavassa luvussa.